Pyörän esittelijänä toimi tutun näköinen mies, ylitarkastaja Tommi Bergman, joten pitihän sitä mennä utelemaan, että mistä on kysymys.
– Tämän laitteen kanssa yksi pääasioista oli mielenkiinto. Löysimme ensimmäisen mallin, joka teoreettisestikin täyttää meidän vaatimuksemme. Esimerkiksi toimintamatka latauksella on olennainen asia.
Kriteerit pyörillemme ovat tiukat ja muitakin sähkömalleja olemme käyneet testaamassa, niiden kautta nämä tänne valikoituvat. Niiden testien mukaan, mitä tällä ajettiin, tultiin siihen tulokseen, että ajettavuus ja muu suorituskyky riittävät poliisin tarkoituksiin. Tommi Bergman kertoo.
– Olemme testanneet sähkökäyttöisiä moottoripyöriä vuodesta 2020 lähtien Poliisihallituksen ohjauksessa moottoripyörätyöryhmän toimesta.
Mitkä ovat sähkömoottoripyörän edut bensiinikäyttöiseen poliisimoottoripyörään verrattuna?
– Äänettömyys on äärimmäisen hyvä asia. Sillä on paljon merkitystä, kun iso osa taustakohinasta häviää, niin totta kai radiot kuuluvat paremmin, ja kaupunkiolosuhteissa voit käytännössä puhua asiakkaiden kanssa – ei nyt voi sanoa, että lennosta, mutta vaikka nyt siinäkin – ja kuulet, mitä sinulle puhutaan, ja kuulet taustat, mitä ja missä tapahtuu.
Jos vaikka joku ajaa jossain vähän kovempaa, pystyt jo korvakuulolta sanomaan, että se menee tuossa suunnassa.
Mikä käytännössä häiritsee polttomoottorivehkeissä on, että ne pitää miltei sammuttaa, että kuulet. Ja onhan siinä sellainenkin ulottuvuus, että tällaisellä vehkeellä pääsee ihan sukkasillaan ihan mihin tahansa. Pääset täysin äänettömästi pihoihin, kerrostaloalueille tai minne vain, jos tarvitsee mennä hiljaa johonkin.
Siitä on etua myös saattueajossa, kun pystyy toimimaan äänettömästi. Saattueajossa korostuu erityisesti radioliikenne; missä mennään ja mitä tehdään. Pyörän äänettömyys on tosi iso asia. Toki varsinkin kaupunkialueella liikuttaessa kovaa on myös muistettava se toinen puoli, että muut eivät kuule sinua, kuten tavallisilla moottoripyörillä.
Operatiivisessa käytössä pyörä ei vielä ole ehtinyt olla. Vasta keväällä, kun saadaan lumet pois tieltä, sitten päästään kenttäkokeiluun.
Millaisia kilometrejä pyörällä käytännössä pääsee?
– Ajoimme pääkaupunkiseudulta Räyskälän radallemme testaamaan näitä. Silloin täältä mentiin normi liikennevirran mukana sinne ja ajeltiin lisäksi siellä. Valmistaja lupaa yli 200 km toimintamatkaa ja lisäakulla range on 300 km. Lokakuun testien perusteella arviomme ajomatkasta latauksella poliisitehtävissä on, että normiakulla pääsee 80 km ja lisäakulla 150 km. Kaasukapulan asento vaikuttaa voimakkaasti ajoasentoon: kun pyörälle antaa runtua, niin akku tyhjenee äkkiä.
Millaiset ovat omat kokemuksesi Zeron ajo-ominaisuuksista?
– Ajoimme jo kaikenlaisissa olosuhteissa, niin tiellä, hiekalla kuin radallakin. Täytyy sanoa, että yllätyin, miten mukava se on, voisin harkita jopa ajo-ominaisuuksien puolesta itsellenikin.
Miten pyörän teho riittää?
– Vaikka tässä ei ole kuin se 100 hevosvoimaa, niin vääntöä on 225 Newtonmetriä. Vääntö, ja se voiman tuotto, on kertakaikkiaan jäätävää. Olen kuvannut esimerkkinä, että jos katsotaan näitä kiukkuisimpia superbikejä, missä on tehoa 220-230 hv, niin ei niiden väännöt ole kuin jotain 113-115 Nm. Se on tässä Zerossa se ajamisen helppous: ei tarvitse miettiä vaihteita tai kytkimiä. Käännät vain kapulasta, niin sinulla on käytössä kaikki, mitä siellä on tarjolla, Tommi Bergman tuumii.
Riittävätkö pyörän ajo-ominaisuudet huippunopeuksiin?
– Kyllä, alusta on hyvä, ja kun tuo akkupaketti on sijoitettu matalalle, niin painopiste on alhaalla. Pyörä on hyvin ketterä, ja sen paino, 250 kg, on aika samoissa normaali polttomoottoripyörään verrattuna.
Varusteemme tulevat siihen päälle (niinkuin tietysti polttomoottoripyöriinkin) 25-30 kg, mutta silti ollaan vielä hyvissä lukemissa. Ja varusteiden paino jakautuu koko pyörän alueelle, että se ei ole vain esimerkiksi kaikki takana.
Kaikkien pyörien kanssa tänä päivänä ollaan selvitty pyörien alkuperäisillä alustakomponenteilla. Ne säädetään kyllä maahantuojan kanssa yhteistyössä ikään kuin meille kompromissiksi. Niistä ei voi tehdä suoraan ratapyörää (vaikka nykypäivän ratapyörätkin pyritään saamaan mahdollisimman joustaviksi), mikä olisi kovaan ajoon paras mahdollinen. Eikä tietysti hirveän löysääkään, vaan testeillä haetaan sopiva kompromissi eri ajo-olosuhteisiin ja poliisin varusteet huomioiden sopivaksi.
Käytännössä meillä on kaikissa uudemmissa katupyörissä sähkösäätöinen semiaktiivinen alusta, joten siinä mielessä helpottaa, mutta kyllä me ollaan niihinkin perussäädöt testaamalla haettu yhteistyössä maahantuojien kanssa. Sähkö auttaa, mutta ne perussäädöt haetaan sinne joka tapauksessa, Bergman selventää.
Kerroit, että tämä pärjää hyvin kiihtyvyydessä esimerkiksi poliisin mekaanisesti ahdetulle Kawasakille, vaikka siinä on yli 200 hv?
– Kyllä, Zero ei montaa metriä jää, jos kiihdytetään nollasta sataan, jos kiihtyvyyttä mietitään. Tämä vääntää niin järkyttävän hyvin. Satasen nurkille pärjää, mennään aika lailla samoilla viivoilla, mutta toki sitten satasen yli rupeaa tuossa toisessa päässä voima puhumaan.
Zeron huippunopeus on rajoitettu vajaaseen 200 kilometriin tunnissa.
Huippuluokan ICT-laitteisto
Mitä muuta tästä Zerosta pitäisi kertoa?
– Kannattaa muistaa näitten meidän poliisipyörien ICT-laitteisto, joka yksistään jo on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen. Käytännössä missään päin maailmaa ei saada kokonaisuudessaan niin hyvää tilannekuvaa poliisin operatiivisesta toiminnasta, kuin mitä meillä Suomessa saadaan. Eri pyörävalmistajilla on kyllä tarjolla valmiita tehtaalla valmistettuja poliisipyöriä, mutta meillä Suomessa varusteluvaatimukset ovat niin kovat, että näiden valmiiden ratkaisujen käyttö on haasteellista. Olemme kuitenkin avoimin mielin jos sopivia valmiita ratkaisuita löytyy. Meillä on moottoripyörissä, kuten kaikissa partioautoissakin, saatavilla sama tilannekuva kuin esimerkiksi Poliisin johtokeskuksessa.
Me saamme samat asiat hoidettua tällä yhdellä moottoripyörällä kuin partiolla. Ei ole käytännössä sellaista asiaa, mitä ei pystyisi moottoripyörällä tekemään, kuin mitä pystyt tekemään jossain tuolla poliisilaitoksen konttorissa, Bergman kehuu.
Eikö laitteiston monipuolisuus aseta myös aikamoisia vaatimuksia näiden laitteiden hallinnalle ajon aikana?
– Painotamme sitä, että vaikka meillä on karttaruutu, ja siellä on kyselyt ja kaikki muukin nähtävissä, niin aina pitää pitää se pohjimmainen ajatus, että kun ajat, niin ajat. Ei niitä siinä mielessä niitä karttoja ja kyselyitä siinä ajaessa katsella. Jos tulee sellainen asia, mihin pitää paneutua, niin sitten ajetaan sivuun, ja tarkastellaan sen mukaan.
Koulutuksessa meillä on näyttökoe heti kurssin toisella viikolla, ja vain hyväksytyllä suorituksella pääsee ajamaan pillipyörää. Kokeessa vaaditaan eri painikkeiden hallinta. Kirjaimellisesti silmät peitettynä kokelaalta kysytään, että missä on mikäkin nappi. Kokeessa oleva oppilas sitten kertoo, ja silmät sidottuna näyttää, että tuolla on tuo ja tuolla tuo toiminto. Käytännössä painikkeet on sijoiteltu ohjaustankoon sillä tavalla, että 90 % kaikista toiminnallisuuksista pystytään tekemään ilman, että kättä tarvitsee irrottaa tangosta.
Tavoitteena on, että itse moottoripyörän ajaminen tulisi niin selkärangasta, että se ei käytännössä vie kuljettajan kapasiteettia. Ei tarvitse miettiä, missä onkaan kytkimet ja jarrut ja sellaiset, vaan ne tulevat sieltä ikään kuin automaationa. Sen osaamisen jälkeen on paljon helpompi paneutua laitteistoon ja muuhun, Bergman vakuuttaa.
Sivuhuomiona todettakoon, että poliisimoottoripyörän navigointi- ja muut tiedot sisältävä näyttö on pinta-alaltaan noin neljä kertaa tavallista navigaattoria isompi.
– Jos tulee keikka, niin näytölle saa reitin perille, ja onhan iso näyttö turvallisempi.
Missä aiotte käyttää tänä kesänä tätä pyörää?
– Ajatuksena oli, että enimmäkseen tässä pääkaupunkiseudulla. Tämä on pilottikäyttöön ensimmäinen laite laatuaan, ja toimintaympäristönä todettiin, että se on helpoin, lähinnä latauksen osalta. Pääkaupunkiseudulla (mm. HPL) toimitaan kuitenkin suurelta osin asemalta käsin ja lähellä asemaa, niin myös lataaminen on helpompaa, jos keikan välissä käy tekemässä paperitöitä, tai käy syömässä, niin voi siinä välissä pistää lataukseen.
Pyörän akku on kooltaan 17 kWh. Ja se ladataan normi Type 2 pistokkeella, kuten sähköautotkin.
Aika pitkälti tämä kesä tulee näyttämään sen, mikä kentän palaute pyörästä on ja miten se toimii. Kuljettajien määrästä, miten moni tällä ajaa, ei vielä ole suoraa suunnitelmaa. Se riippunee siitä, miten se alkaa kiinnostaa, ja mikä on ensikosketus, Tommi Bergman päättää.
Aiheesta aiemmin:
SUNNUNTAI 4.2.2024 09:33
MAANANTAI 5.6.2023 10:03
Kimmo Tuominen, tuore moottoripyöräpoliisi: "Missään ei voi oppia tällaista"
LAUANTAI 27.5.2023 07:04
MAANANTAI 13.2.2023 10:59
LAUANTAI 1.1.2022 10:33
Pala historiaa: katsaus poliisin käytössä olleisiin ja nykyisiinkin moottoripyöriin
PERJANTAI 12.11.2021 12:41
Vuoden poliisiksi monipuolinen liikenne- ja moottoripyöräpoliisi Teppo Rainio
KESKIVIIKKO 30.1.2019 08:00
SUNNUNTAI 22.4.2018 08:41