Tutustumiskeikka Räyskälään: Tämän vuoksi suomalaisten moottoripyöräpoliisien ajo-osaaminen on parasta maailmassa

Minulle tarjoutui toukokuun puolivälissä mahdollisuus mennä tutustumaan tulevien moottoripyöräpoliisien koulutukseen ja ajoharjoituksiin Räyskälän lentokentällä sijaitsevalle ajoharjoitusalueelle. Joten ei muuta kuin matkaan aamulla anivarhain, ja ihmettelemään kokelaitten korkeaa ajo-osaamisen tasoa. Samalla sain hienon selvityksen koulutuksesta ja sen perusteista. Ei ihme, että tuoreet mp-poliisit osaavat ajaa. Katso myös video ajoharjoittelusta.

Suomalaisten moottoripyöräpoliisien ajo-osaamisen taso on tunnetusti korkea. Niinpä olikin mielenkiintoista kuulla koulutuksista vastaavan komisario Kimmo Järvisen näkemys siitä, mikä on koulutuksen kantava voima ja mitä asioita siinä painotetaan.

– Tavoitteenamme on nollavisio: ei vahinkoja koulutuksessa eikä töissä, Kimmo Järvinen kertoo. – Koulutamme turvalliseen ajamiseen suorituskykyisiä ajamisen ammattilaisia, jotka osaavat toimia liikenteessä sääntöjen mukaan.

– Suorituskykyyn liittyvät myös poliisin työn lainsäädännölliset edellytykset sekä asiakaspalveluasenne ja motiivi poliisityön tekemiseen, Järvinen korostaa.

– Moottoripyöräpoliisin koulutuksessa toteutuu työelämälähtöisyys erittäin vahvasti, ja se vastaa varmasti moottoripyöräpoliisin toiminnallisia tarpeita.

– Kurssi valmistuu ensi keskiviikkona (sinä päivänä kun tätä kirjoitetaan), ja toteutuu siten, että menemme yhdessä Itä-Uudenmaan poliisin kanssa valvomaan liikennettä. Kurssiajot loppuvat siihen, ja seuraavana päivänä osa mp-poliiseista on jo omilla asemapaikoillaan moottoripyöräpoliisin työssä.

Moottoripyöräpoliisikoulutuksesta vastaava komisario Kimmo Järvinen kehuu Räyskälän monipuolisia harjoitusolosuhteita.

Räyskälässä on monipuoliset harjoitusolosuhteet

Jotain koulutuksessa tehdään erittäin hyvin, sillä viimeksi Suomessa on moottoripyöräpoliisi kuollut moottoripyöräonnettomuudessa vuonna 1967. Miten koulutus sitten tapahtuu, ja mikä siitä tekee niin laadukasta, kuin se on?

– Ajamisen teoria kuuluu vahvasti mukaan koulutukseen, mutta sitä on lisätty kenttäolosuhteisiin ja kenttäympäristössä tapahtuvaan koulutukseen. Siten ajamisen teoriaa tulee mukaan koulutuksen eri vaiheissa, joten se tuottaa paremman oppimistuloksen sekä motorisesti että teoreettisen osaamisen puolelta.

Moottoripyöräpoliisien koulutus tapahtuu Lopella Räyskälän kenttäalueella sijaitsevilla harjoitusradoilla ja -alueilla.

– Koulutamme tuleville mp-poliiseille sekä taito-, asvaltti- että maastoajoa – jopa motocrossia. Kaikki ajokoulutus tehdään suljetulla alueella täällä Räyskälän lentokentällä.

– Myös moottoripyöräpoliisien jokavuotinen kaksipäiväinen ruosteenpoistokoulutus järjestetään täällä. Ekana päivänä ajoharjoittelua on viisi tuntia, samoin toisena.

– Koulutuksemme on monitasoista ja samalla suunnattu tulevaisuuden muuttuvaan toimintaympäristöön. Moottoripyöräpoliisin laitteisto on monipuolinen ja mukana on kaikki samat välineet kuin autoissakin.

– Tähän on vastattu myös koulutuksessa: meillä on uusin kalusto käytössä ja treeneissä jokainen pääsee ajamaan myös niillä pyörillä, millä tulee ajamaan työssään ja käyttämään niitä laitteita, mitä työssään joutuu käyttämään.

Järvinen toivoo tämän ajatustavan leviämistä motoristeille: että otetaan moottoripyörä ominaisuuksineen ja laitteineen haltuun, ennen kuin lähdetään julkiseen liikenteeseen.

Perusteellinen koulutus

Moottoripyöräpoliisin koulutus kestää hakemisesta valmistumiseen puolitoista vuotta, itse koulutus kestää vuoden. Siihen kuuluu lähiopetuksena lähes seitsemän viikon peruskurssi, joista neljä viikkoa syksyllä ja kaksi ja puoli viikkoa keväällä. Ajopäiviä siihen kuuluu kaikkiaan 30, joista syksyllä 18 ja keväällä 12.

– Maaliskuussa järjestetään kolmen päivän etäopetusjakso, joka keskittyy mp-poliisin työssä tarvittavaan teoriaan. Aiemmin on Räyskälässä oltu kolme päivää enemmän, mutta kuormitusta tulee liikaa, siksi olemme ottaneet etäopiskelujakson mukaan: ei tarvitse matkustaa erikseen ja voi viettää normaalia perhe-elämää.

Motorinen oppimen ja osaaminen eivät myöskään olisi samalla tasolla jos koulutus menisi putkeen; puolen vuoden tauon aikana osaaminen vähintään pysyy tai paranee. Tauko tekee hyvää. Sen jälkeen oppilaat ovat henkisesti valmiimpia ottamaan vastaan, Järvinen toteaa.

Opetus on työelämälähtöistä ja oppimista tukevaa. Taitovaatimusten osalta se on vähitellen vaikeutuvaa, ja oppiminen pyritään saamaan aikaiseksi oivallusten kautta.

Kaikkiaan Suomessa on 172 moottoripyöräpoliisia ja 83 poliisimoottoripyörää.

– Moottoripyöräpoliiseja on kaikissa poliisilaitoksissa, eniten pääkaupunkiseudulla. Kaikki valmiit moottoripyöräpoliisit suorittavat joka kevät kaksipäiväisen lämmittelyjakson, joka pitää suorittaa hyväksytysti saadakseen ajoluvan vuodeksi.

Vastavalmistuneet moottoripyöräpoliisit mallia 2023. Onnittelut!

"Kehitys pysähtyy tyytyväisyyteen"

– Perustavoitteenamme on, että suomalaisen moottoripyöräpoliisin ajaminen on omien taitojen mukaista, hallittua ja turvallista, Järvinen korostaa. – Ja välineet palvelevat tekemistä.

– Samalla tavoitteena on olla maailman paras ja tarjota maailman parasta osaamista. Se tarkoittaa sitä, että toiminta, varusteet, kalusto, varustelu, koulutus ja turvallisuus ovat maailman huippua. Ja lisäksi sitä, että olemme moottoripyöräpoliisina mahdollisimman hyviä.

– Kehitys pysähtyy tyytyväisyyteen, joten tavoittelemme elinikäistä oppimisen ja osaamisen kehitystä. Olemme huomanneet konkreettisesti, että oppimisessa ei ole yläikärajaa, kun motiivi on kohdallaan. Meillä on täällä esimerkiksi 50-vuotias kurssilainen, joka oppii erittäin hyvin. Oppiminen ei ole ikä- eikä sukupuoliasia, Järvinen vakuuttaa.

– Poliisin perusväline on auto, ja sen muodostama toimisto. Ilman poliisiautoa poliisi ei pysty toimimaan. Mutta auton rinnalle saadaan suorituskykyä esimerkiksi vesillä veneillä ja maalla moottoripyörillä ja moottorikelkoilla.

– Keskitymme myös tulevaisuuden turvallisuuteen ja ennaltaestävään toimintaan. Mp-poliisi pyrkii vaikuttamaan mm. nuorten asenteisiin. Hyvä esimerkki on läsnäolomme mp-näyttelyissä. Ihmiset lähestyvät prätkäpoliiseja mielellään ja tulevat keskustelemaan. Nuoret myös kuuntelevat, mitä sanomme, joten saamme sitä kautta vaikuttavuutta, Järvinen sanoo.

– Moottoripyöräpoliisi on brändinä tunnettu, kuten ratsu- ja koirapoliisitkin. Teot puhuvat puolestaan: jotain olemme tehneet oikein, että tällainen luottamus on syntynyt.

MP-poliisi on myös osa maan sisäistä turvallisuutta ja liikkuu kustannustehokkaasti. Yksi mp-poliisi pystyy tekemään saman kuin autopartio, mutta yleensä auto on aina hyvin lähellä.

"Ajamisen osaaminen on kaiken perusta"

Moottoripyöräpoliisi tekee ajossa kaiken samalla tavalla. Pysähdyttäessä käytetään aina molempia jarruja jne.

– Ajamisen osaaminen on kaiken perusta. Siihen päälle tulee poliisityön osaaminen, jolloin saadaan kasaan moottoripyöräpoliisi. Koulutettavan yksilön motorinen osaaminen on saatava riittävälle tasolle, että tämä pystyy tekemään töitä, ajamaan, hoitamaan laitteet ja selviää monisyisen informaation tulvassa, Järvinen kuvailee.

– 10-12 tuntia pitkien työvuorojen avulla ajotaito säilyy: jos on taukoa ajamisesta, voi ottaa hetken palauttaa osaaminen, mutta kun motorinen taso on hyvä, saa siitä nopeasti kiinni. Lisäksi oikea asenne on hyvä saada koulutuksen kautta kaikille.

Mitä tämä mp-poliisin kohdalla tarkoittaa?

– Se tarkoittaa omien taitojen ja oman itsen tunnistamista, Järvinen sanoo. – Psykologinen kartoitus tehdään poliisikokelaille jo silloin, kun he tulevat Poliisiammattikorkeakouluun. Se ei ole rajaava tekijä täällä. Me koemme tärkeänä, että jokainen tunnistaisi oman itsensä; kun vahvasti tunnistat itsesi, tiedät myös mitä pystyt, ja mitä et pysty tekemään.

– Kurssin loppukokeiden arvostelussa lukee hyväksytty tai hylätty. Sen lisäksi tehdään numeraalinen arvio asteikolla 4-10. Käymme jokaisen kanssa henkilökohtaisen loppukeskustelun sen jälkeen, kun he valmistuvat. Kerromme, että koe meni tällä tavalla, raja hyväksymiselle oli tämä. Miltä tuntui omasta mielestä? Myös kouluttajat ovat tehneet arvionsa.

– Keskustelun lähtökohta on, että mp-poliisin oma ja kouluttajien mielipide kohtaisivat, ettei tämä luulisi ajaneensa paremmin, kuin mitä oli todellisuudessa tehnyt. Eli vaikka olisi hyväksytty, niin ymmärtäisi, mitä kehitettävää hänellä jatkossa on.

– Että ymmärtää omat rajansa ajamisen osaamisen, fyysisen suorituskyvyn, motoriikan ja henkisen suorituskyvyn suhteen. Olemme sitäkin miettineet, että tarvitaanko näitä erilaisen ajotaidon osaamisen loppukokeita olla? Viekö se liikaa aikaa? Mutta koemme sen niin, että lisää ajamisen osaamisen henkistä suorituskykyä, kun pystyy paineen alla tekemään saman turvallisen suorituksen kuin harjoituksissa, Järvinen selventää.

– Olemme myös lisänneet koulutukseen paremman liikkuvuuden saavuttamiseksi motorisia harjoitteita moottoripyörällä, samoin henkisen suorituskyvyn vaatimuksia, katseen käyttöä jne, sanalla sanoen monipuolisuutta. Ettei yliyritä tai aja ulos, ja että suljetulla alueella hankittu henkinen suorituskyky toimisi myös tien päällä tositilanteessa.

– Koulutuksen aikana kysytään asennetta, motivaatiota ja yhteistyökykyä. Osalla koulutettavista on alkuun paljon hankaluuksia ajamisessa. Kun on positiivinen asenne oppimiseen, niin kehitys on aivan buimaa. Se on nähty tämänkin ryhmän kanssa.

– Tosin sekin on huomattu, että nykyajan nuoremmalla sukupolvella on vahvempi itsetunto kuin omalla ikäluokalla. Vaikka he epäonnistuvat, he uskovat ja luottavat itseensä, joten asenne on: "kyllä tää tästä menee".

Positiivisen kautta, mutta "naru kireällä"

– Koulutuksemme yhtenä ohjenuorana on, ettei mennä syviin vesiin ja negatiivisiin tunteisiin, vaan positiivisen kautta. Etteivät ajohaasteet olisi liian helppoja tai vaikeita, ja että ne olisivat mielenkiintoisia.

– Pidämme koulutuksissa aikataulun osalta narun kireällä vähän koko ajan. Se voi kuulostaa haasteelliselta, mutta on turvallisuuden kannalta positiivista. Kun mennään koko ajan tik tiktik tik, niin keskittyminen pysyy kovalla tasolla.

Kerroit jo keväällä mp-messuilla tavatessamme, että mp-poliisin pitää osata käsitellä pyöränsä laitteita ennen kuin hänet päästetään ajamaan?

– Kyse on erittäin olennaisesta asiasta. Työssä käyttämämme mp-kalusto on ergonomiakeskeistä. Mp-poliisi joutuu opettelemaan pyörän hallintalaitteiden, hälytyslaitteiden ja muun elektroniikan käytön niin, että niiden käyttö onnistuu silmät peitettynä.

– Kyse on työturvallisuudesta. Jos pitää kovempaa ajaa, niin laitteisto ja niiden hallinta on rakennettu siten, ettei niitä tarvitse katsoa eikä irrottaa kättä. Laitteita ei työtehtävissäkään käytetä, jollei se ole turvallista, Järvinen painottaa.

Moderni kalusto

Millainen kalusto MP-poliiseilla on?

– Meillä on käytössä 74 Kawasaki Ninjaa, Versysiä ja H2:sta sekä viisi Yamaha SP9 Tracer GT:tä. Maailmalta ei löydy vastavia tietokonejärjestelmiä, kuin millä pyörämme on varusteltu. Sähköprätkiä meillä ei vielä ole.

– Testaamme vuosittain uudet mallit Räyskälässä, jolloin myös maahantuojan asiantuntija on paikalla. Kokeilemme mallit varustettuna 25 kilon painoilla. Näemme, toimivatko ne, tarvitseeko niihin tehdä jotain muutoksia renkaisiin, rengaspaineisiin, tai alustoihin. Teemme pyöristä tasalaaltuisia. Kaikissa käyttämissämme pyörissä on samat asetukset. Tärkeintä on se, että alusta on kunnossa, ja että se toimii, jos joutuu ajamaan kovempaa, ja että myös jarrut toimivat.

– Moottoripyörätoiminnan kalustosta, ohjauksesta ja kehittämisestä vastaa Poliisihallitus. Poliisiammattikorkeakoulu vastaa mp-koulutuksesta ja toteuttaa koulutuksen yhteistyössä poliisilaitosten kanssa. Poliisihallituksen ohjauksessa testaamme kalustoa ja kaluston ajo-ominaisuuksia.

– Yleensä vaihdamme ensiasennusrenkaat pois, sillä kylmä/märkäpito ovat tärkeimmät. Kun tulee nopeita liikkeellelähtöjä, niin renkaat ovat kylmät, Järvinen kuvaa.

Komisario Kimmo Järvisen mukaan suomalaisen moottoripyöräpoliisin kalusto on osaamisen lisäksi huippuluokkaa.

Kovaa vai hitaasti?

Kuinka usein joudutte ajamaan todella kovaa?

– Tosi vähän. Ensinnäkin tarvitsee toimivaltuudet ja tehtävän. Lisäksi lait ja asetukset määrittävät, millä tavalla. Tilanteet ovat poliisitoiminnallisesti johdettuja ja tarvittaessa johto määrittelee toiminnan. Mutta kovaa ajamista tapahtuu äärimmäisen harvoin. Emmekä toivo sitä missään tapauksessa. Päinvastoin. Pyrimme ajamaan hallitusti ja turvallisesti. Joskus joudumme ajamaan kovaa, mutta silloinkin turvallisesti.

– Vuonna 2022 meillä järjestettiin kaikkiaan 14 ajokurssia, joihin osallistui 250 kurssilaista. Ajopäiviä oli kaikkiaan 60. Koko tänä aikana tapahtui koulutuksissa yhteensä kolme vahinkoa. Kaikista selvittiin ruhjevammoin. Jotain teemme oikealla tavalla, Järvinen iloitsee.

Kun tietää moottoripyörälläajon ongelmakohdat varsinkin tämän tyyppisessä, vaativassa koulutuksessa, niin on pakko kysyä, että miten se onkin mahdollista?

– Peruskurssin ajoharjoittelussa ensimmäinen puolitoista viikkoa ajetaan pelkästään ykkösvaihteella, että saadaan kunnollinen tuntuma pyörään. Sen lisäksi ajetaan motocross-radalla ja täällä olevalla asvalttiratamme pääsuoralla jopa 140 km/h. Keskinopeus peruskurssin ajoharjoittelussa lienee kuitenkin 60-70 km/h paikkeilla. Kahtena päivänä ajetaan Räyskälässä legendaarista RR-rataa noin 200-250 km/h nopeudella hälytysvarusteet päällä.

– Syksyllä ajamme perusharjoittelua, keväällä sitten otamme pillipyöriä mukaan ajamaan rataa ja harjoittelemme mm. pysäyttämistä ja nopeuksien mittausta. Teemme myös seurantaharjoituksia, jotka simuloivat todellisia tilanteita. Toivomme, ettei sellaista tapahtuisi livenä, mutta haluamme, että meillä olisi olemassa motorinen malli, jonka mukaan toimia.

Asenne ratkaisee

– Yksi asia on mainittava: asenne. Vaikka ajaisimme vain metrin pyörällä, teemme aina sen oikealla tavalla, esimerkiksi pysähtymisen, että tulisi oikeanlaista selkärankaan uponnutta osaamista verrattuna siihen, että vain treeneissä tekee oikein.

– Jarruttaessa käytämme aina molempia jarruja, mutta tunnokkaasti. Hiekalla jarrutus on takajarrupainotteinen, mutta silti jarrutus lähtee molemmilla jarruilla. Hidastuvuus molempia jarruja käyttämällä kaikissa olosuhteissa voi lyhentää jarrutusmatkaa esimerkiksi 10 cm - metrin. Se saattaa riittää pelastamaan.

– Mp-poliisit ajoivat viime vuonna 1,1 miljoonaa kilometriä, ja käyttökertoja kertyi 6600. Onnettomuuksia tapahtui silti niukasti. Yksi uusi asia oli maapohjakosketus, jonka väistämisen keventämällä ja seisomaan nousemalla siirsimme suoraan koulutuskäyttöön.

– Keskittymisestä tekemiseen kertoo, että valtaosa onnettomuuksista oli sivulaukkujen kolhimisia ja vastaavia.

–Kouluttajille on samat säännöt kuin muillekin. Käymme keväisin saman kurssin, mutta kouluttajien kesken se on samalla kouluttajakoulutusta.

– Ajokoulutuksissa korostuu taito- ja hidasajon merkitys, Järvinen painottaa. – Jollei hallitse pyörän käyttäytymistä hitaissa nopeuksissa, ei voi hallita sitä suurissakaan nopeuksissa.

Ajoharjoittelua videolla

Alla pieni otos mp-poliisikokelaiden ajoharjoittelusta Räyskälässä. Video sisältää vain murto-osan erilaisista taitoajon harjoitteista. Lisäksi tulevat vielä mm. maantieajo- ja motocross-harjoittelu.

Radalle

Tämän antoisan keskustelun jälkeen minulle koetti omalla pyörälläni mahdollisuus kokeilla ensin varikkoalueen sisäpuolelle rakennettua harjoitusrataa Kimmo Järvisen ohjaamana Se oli mielenkiintoinen ja antoi paljon ajateltavaa hidasajon käännösharjoituksiin. Jo siinä vaiheessa huomasin, että keväällä yleensä tekemääni hidasajoharjoittelua ei ollut vielä riittävästi takanapäin.

Seuraavaksi menimme seuraamaan kokelaiden varsinaista taitoajoharjoittelua. Se alkaa sillä, että kokelas juoksee ensin 50 metriä pyöränsä luo, pukee kypärän ja ajohansikkaat ylleen ja lähtee kierrokselle. Alussa oli väistötehtävä, sitten hidasajoa, pysähtymistä, ympyröitä ja tavaran poimiminen vauhdissa maasta ja laskeminen rastille sekä pujottelua.

Tehtävät olivat vaativia, sillä rata oli todella vaikea. Huipentumana oli, kun lopussa tultiin portin kautta 5x5 metrin "talliin", jossa ajettiin ympyrä ja poistuttiin vastakkaiselta seinältä. Sen jälkeen pari vähän isompaa ympyrää ja 5,5 metrin talli oikealle, ja sitten maaliin.

Saman taitoajoradan kokelaat joutuivat yhtenä osana loppukokeita suorittamaan tietyn erittäin tiukan aikarajan sisällä.

Ei voinut kuin ihailla, miten eleettömästi, kontrolloidusti ja taitavasti kokelaat suorittivat rataa. Erityisesti pienempään talliin ajaminen ja ympyrän sujauttaminen sen sisällä – siis säteeltään alle 5 metrin keilojen ympäröismässä tilassa – tekivät lähtemättömän vaikutuksen.

Pääsin itsekin kokeilemaan rataa. Sen enempää oman turhautumiseni yksityiskohtia paljastamatta kunnioitukseni suomalaisia moottoripyöräpoliiseja ja heidän ajotaitoaan kohtaan kasvoi entisestään. Samalla päätin ensi tilaisuudessa jatkaa omia keväisiä harjoituksiani. Ihan syystä.

Kiitos mielenkiintoisesta tietoiskusta ja tilaisuudesta seurata tulevien mp-poliisien harjoittelua. Ja onnittelut juuri valmistuneille moottoripyöräpoliiseille.