Poliisin uudet moottoripyörät kiinnostivat MP-messuilla – Tavoitteena vuorovaikutus ja parhaat hakijat Poliisiammattikorkeaan | Uutiset

MP23-messuilla oli mukana myös Poliisin osasto ja siellä kiinnostavimpina asioina varmasti monen mielestä poliisimoottoripyörät. Kawasakin ahdettu H2 ja Yamahan Tracer 9 herättivät kovasti kyselyjä, samoin poliisin ja moottoripyöräpoliisin toiminta ylipäätään. Itseäni lähinnä oli tietysti maailman parhaaksi mainittu moottoripyöräpoliisien koulutus.

Keskustelimme moottoripyöräpoliisien ajokoulutuksesta vastaavan komisario Kimmo Järvisen kanssa Poliisin messumotivaatiosta sekä tietenkin poliisimoottoripyöristä ja moottoripyöräpoliiseista ja heidän koulutuksestaan.

Järvisen poliisiura on jo 32 vuotta pitkä. Hän toimi ensin Liikkuvassa Poliisissa moottoripyöräpoliisina ja koulutti samalla oman toimen ohella mp-poliiseja 4 kuukautta vuodesta. Liikkuvan poliisin lakkauttamisen myötä hän siirtyi Poliisiammattikorkeakouluun vastaamaan moottoripyöräpoliisien koulutuksesta, joten hän on varmasti oikea henkilö kertomaan asiasta.

Komisario Kimmo Järvinen luotsaa suomalaista moottoripyöräpoliisikoulutusta.

Miksi Poliisi haluaa näkyä moottoripyörämessuilla?

– Yhtenä motiivina meillä on tietenkin rekrytoida hyviä hakijoita Poliisiammattikorkeakouluun. Senkin vuoksi meillä on esillä tuoreimpia pyöriä täällä, Kawasakin H2 ja Yamaha Tracer 9, joka on uusin vahvistus kalustoomma.

– Mutta pääpointti on siinä, että kysymys on yhteistyöstä. Täällä pääsemme keskustelemaan ja juttelemaan ihmisten kanssa sekä vastaamaan heidän kysymyksiinsä. On todella mukavaa, miten myönteisesti ihmiset suhtautuvat. Keskusteluissa on vallinnut lämmin henki koko ajan, Kimmo Järvinen kertoo.

– Motoristien mukana on myös lapsia paljon, ja haluamme vaikuttaa turvallisiin asenteisiin kaikessa tekemisessämme.

Suomalainen moottoripyöräpoliisien koulutus vaikuttaa olevan huippuluokkaa. Kun seuraa kansainvälistä uutisvirtaa, niin esimerkiksi Yhdysvalloissa moottoripyöräpoliiseja menehtyy tai loukkaantuu liikenneonnettomuuksissa miltei päivittäin, Suomessa tilanne taitaa olla toinen?

Kawan pikku-Ninja.

Osaaminen ja oikea asenne koulutuksen perusta

– Moottoripyöräpoliisien koulutuksessa harjoitellaan paljon ajamista. Moottoripyöräpoliiseille tulee vuodessa työtehtävissä noin 6500 käyttökertaa ja yli miljoona kilometriä. Moottoripyöräpoliiseja on kaikkiaan 170 ja poliisimoottoripyöriä 80 kappaletta. Seuraamme luonnollisesti tarkasti tilannetta. Kymmeniin vuosiin Suomessa ei moottoripyöräpoliisia ole kuollut työtehtävissä.

– Se perustuu osaamiseen ja oikeaan asenteeseen turvallisuudesta: ajetaan haastavissa olosuhteissa omien ajotaitojen mukaan. Ajamisen ennakoiminen ja turvallinen ajotapa ovat keskeisiä asioita. Tätä samaa, turvallista ajattelutapaa haluamme tuoda myös nuorille, joita käy osastolla paljon: että ajamiseen ei liittyisi keulimisia eikä pakoonlähtöjä, vaan pidettäisiin järki mukana, Järvinen muistuttaa.

– Pitää muistaa, että osastolla on myös muita kuin moottoripyöräpoliiseja. Nuorten kohtaamiseksi meillä on nykyään myös sosiaalisessa mediassa vaikuttavia poliiseja, kuten konstaapeli Daniel, joka toimii Kuopiossa. Hän ei ole moottoripyöräpoliisi, vaan työskentelee ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Danielilla on ollut uskomattoman paljon tapaamisia täällä. Nuoria tulee varta vasten keskustelemaan ja tapaamaan häntä tänne.

Komisario Kimmo Järvinen ja some-poliisi Daniel keskustelussa.

Mekaanista ahtoa ja yleispyöriä

Kawasakin H2 on mekaanisesti ahdettu malli, joka tunnetusti yltää 300 km/h huippunopeuteen. Toinen poliisin käytössä oleva pyörämalli on Yamaha Tracer 9GT.

– Molempien sopimukset tulivat voimaan viime elokuussa. H2 voitti maantiemoottoripyörien luokan, ja yleisluokan voitti puolestaan Tracer 9GT. Meillä on yleensä aina ollut käytössä 2-3 eri mallia, jotka soveltuvat erilaisiin toimintaympäristöihin.

Sinulla on pitkä ura takana moottoripyöräpoliisina, mikä on ollut matkan varrella pyöristä paras?

– Aloitin moottoripyöräpoliisin urani 1992, joten kokemusta tosiaan on monenlaisista merkeistä ja malleista. Kaikki käyttämämme moottoripyörät ovat olleet hyviä. Pitää ajaa olosuhteiden ja kaluston mukaan. Kysehän ei ole pelkästä moottoripyörästä, vaan kaikkien poliisin tarvitsemien laitteiden pitää myös mahtua mukaan. Eikä varustelu saa vaikuttaa ajo-olosuhteisiin.

– Kun pyörät on varusteltu, niin niitä testataan suljetulla alueella, säädetään alusta ja jousitus kohdalleen. Samoin renkaat ovat tietynlaiset, tasalaatuiset, ja niissä on hyvä kylmä- ja märkäpito.

"Hallittua tekemistä"

– Kaikki moottoripyöräpoliisit koulutetaan ja harjoitetaan ajamaan suljetulla alueella. Laitteiden käytön opettelu tapahtuu heti peruskurssilla. Kun moottoripyöräpoliisikokelas menee pyörän päälle istumaan, hänen pitää oppia käyttämään pyörän laitteita siten, ettei hänen ajon aikana tarvitse katsoa laitteita. Laitteita ei koskaan käytetä ajaessa, jollei se ole turvallista. Suomessa tehdään valvontaa paljon moottoripyörillä. Se on mahdollista, koska moottoripyöräpoliiseilla on huippukoulutus.

– Poliisiammattikorkeakoulu hallinnoi Räyskälän koulutuskeskusta, jossa ovat myös ajoharjoituspaikat. Moottoripyöräpoliisikoulutuksen aluksi opetellaan ajamaan hallitusti hitaasti, ja 7 viikon kurssista ajetaankin 1,5 viikkoa ykkösvaihteella hallitun hidasajon harjoitteita. Tavoitteena on oppia tunnistamaan omat ajotaidot. Lisäksi treenataan esimerkiksi motocrossia maastossa. Koulutusvälineenä on 250 cm³ crossi-Honda.

Crossi-Honda kuuluu Poliisin opetuspyörävalikoimaan.

– Taitoajopyöränä käytetään puolestaan 650-kuutiosenttimetrin Kawasaki Ninja -mallia. Sillä opetellaan myös ajamaan maastossa ja pehmeällä hiekalla ykkösvaihteella ja seisten. Tavoitteena on hakea ”perstuntumaa” hiekasta.

– Samalla halutaan viestiä, että ajamaan oppiminen ei tapahdu nopeasti ajamalla. Esimerkiksi jarrutusharjoituksia ei treenata asvaltilla kovasta vauhdista. Jarrutus tehdään tunnokkaasti jarruttaen ja aina molempia jarruja käyttäen; siten, että pyörä on koko ajan hallinnassa ja tuntuu, että se on hallinnassa, Järvinen korostaa.

– Kun suoritus on hyvä, niin kokenut kouluttaja kyllä näkee, että se on hyvä. Samoin hän, joka jarruttaa oikein, myös tuntee sen.

– Perusajatuksemme on, että joka kerran kun ollaan pyörän päällä liikenteessä, niin tekeminen on aina hallittua. Kun laitteetkin ovat hallinnassa, niin voi keskittyä täydellisesti ajamiseen.

– Lähdemme siitä, että missään olosuhteissa ei kaaduta, Järvinen vakuuttaa. – Ja se näkyy käytännön ajossammekin nollakaatumisina.

Uuden työkalun esittelyä. Kuva: Antti Tuomela.

Moottoripyörä on työkalu

– Koulutusten ulkopuolella koulutuskäytössä olevat poliisimoottoripyörät siirtyvät mukaan operatiiviseen toimintaan reservikalustona.

– Nykyiset poliisimoottoripyörät ovat myös ict-teknologian osalta ajan hermolla. Se tuo mukaan laitteiden teknisen ja ajoneuvoteknologian sekä laitteiden käyttökoulutuksen.

– Kyse ei ole pelkästä ajamisesta, vaan poliisimoottoripyörä on poliisin työkalu. Yhden vuoron aikana ajetaan noin 100-200 kilometriä, ja samalla tehdään töitä todella paljon. Laitteisto on sellainen, että yhdellä kosketuksella pystyy tekemään kaikki kirjalliset työt. Se tarkoittaa sitä, että yhden henkilön partio pystyy hoitamaan tehtävän kaikkineen. Ja laitteita myös osataan käyttää.

– Keskusnäytöltä näkee muut partiot ja poliisitehtävät, kyse on työturvallisuudesta ja toiminnan tehostamisesta. Partiopyörissä on kamerat molempiin suuntiin, ja ne pystyvät näyttämään livekuvaa molempien kameroiden kautta muille partioille.

– Kun itselläni on takana pitkä ura, niin olen todella vaikuttunut siitä, mitä kaikkea nykyteknologialla pystytään tekemään toiminnan tehostamiseksi.

Poliisimoottoripyörän työkaluja. Ei ihme, että ennen ajamista opetellaan käyttämään kalustoa katsetta käyttämättä. Laitteiden hallinta siten, että katse pysyy silti tiessä on merkittävä turvallisuustekijä.

"Pitää olla tahto tehdä itsenäisesti töitä"

Moottoripyöräpoliisiksi pääsy vaatii ensin normaalin poliisiammattikorkeakoulun suorittamisen, jonka jälkeen jossain vaiheessa uraa voi pyrkiä mp-poliisikoulutukseen.

– Kaikilla on periaatteessa pääsymahdollisuus. Fyysiset kokeet ovat kaikille hakijoille samat riippumatta siitä, minkä ikäinen on, tai onko mies vai nainen. Tuorein naismoottoripyöräpoliisi on Tiia Seima, joka ajaa myös 600-kuutioisten rataluokkaa. Hän on toiminut nyt vuoden moottoripyöräpoliisina.

Millaista työtä moottoripyöräpoliisin työ on?

– Kyse on itsenäisestä työstä: henkilön pitää pystyä tekemään itsenäisesti töitä, mutta siihen pitää olla myös tahtotila.

– Vaikka moottoripyöräpoliisi liikkuukin yksin, niin hän on aina mukana ryhmässä, kyse on johdetusta toiminnasta. Taustalla on aina toinen moottoripyörä tai auto.

On tunnettua, että suomalaiset mp-poliisit treenaavat perusteellisesti keväisin prätkällä ajoa, miten?

– Järjestämme joka huhtikuussa Räyskälässä sarjan kaksipäiväisiä lämmityskursseja, joihin jokaisen moottoripyöräpoliisin tulee osallistua. Muuten ei saa ajolupaa. Lämppäreihin kuuluu taitoajoa ja muuta pyörän hallinnan ja ajotaidon kertausta.

Poliisin kulkuväline edestäpäin kuvattuna. Sireeni ja tutka kuvassa.

– Keväällä on tietysti myös moottoripyöräpoliisien peruskurssin toinen osa. Syksyllä he ovat käyneet jo 4 viikon koulutuksen, seuraavaksi on 2,5 viikon mittainen jakso. Simuloimme suljetulla alueessa autenttisia moottoripyöräpoliisin työelämää vastaavia harjoituksia ja kurssin lopuksi osallistumme Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen kanssa liikennteenvalvontaan varmistaaksemme työturvallisten ajamisen ammattilaisten osaamisen.

– Valintakokeiden yhtenä osana psykologinen kartoitus, jotta hakijat oppivat tuntemaan itsensä, ja tuloksien purkamisessa on mukana psykologi. Kurssilla on lisäksi fysiikkaopetusta, josta vastaa Poliisiammattikorkeakoulun liikunnanopettaja Aki Sipilä, joka on tehnyt yhteistyötä mm. nyrkkeilymaajoukkueen kanssa. Kunnossa oleva fysiikka on tärkeä ajamisen kannalta, samoin lihashuolto, Kimmo Järvinen päättää.