Ketjut - rasvaa usein, mutta maltillisesti
– Ensinnäkin on syytä muistaa, että nykyisissä o-rengasketjuissa ketjurasva ei yleensä mene tapille asti vaan se voitelee ketjun ulkoista osaa, Harri Kuuttila muistuttaa.
Oheisessa kuvassa on esimerkki siitä, miten käy, kun ketju laitetaan liian kireälle. Se lakkaa silloin voitelemasta, ja ruostuu.
Miten usein ketjua kannattaa rasvata ja millä?
– Minusta lähtökohta on se, että rasvataan usein ja vähän kerralla. Ketjut voi rasvata lähes joka tankkauksen yhteydessä, ja viimeistään joka toisen tankkauksen yhteydessä. Aina kun ketjun rulla kiiltää, niin spraypullo kannattaa kaivaa esiin.
Kun rasvaa usein ja vähän, niin ei myöskään sotke niin paljon.
Jos käyttää hyvää ketjusprayta, niin ei ole väliä rasvaako ketjun sisä- vai ulkopuolelta. On aina parempi, jos spreijaa sisäpuolelta, mutta hyvä rasva menee ketjulle kyllä ulkoakin laitettuna.
Rasva kannattaa laittaa aina lämpöisille ketjuille eli jos vain mahdollista, niin heti ajon jälkeen. Rasva imeytyy paremmin, ja ponneaine haihtuu nopeammin. Jos rasvaa ketjut juuri ennen ajoon lähtöä, niin rasvaa menee vanteelle, Kuuttila kertoo.
– Käytännössä kun menee tankkaamaan, niin ensin ketjujen rasvaus ja sitten vasta tankkaus. Tällöin ponneaine ehtii haihtua, jolloin sotkee vähemmän.
Entä sitten ikuiselta tuntuva keskustelu vahan ja rasvan käytöstä. Kumpi on parempi?
– Vahapohjainen ketjuvoiteluaine ei sotke niin paljon, mutta sen voitelukyky on huonompi. Minun kokemukseni perusteella - tosin kyse on vielä siitä, miten kukin käytännössä rasvaa - mitä olen huollossa seurannut, niin vahan käyttö lyhentää ketjun ikää noin kolmanneksella rasvaan verrattuna.
Puhuit "hyvästä ketjurasvasta" miten saa selville, mikä on hyvälaatuista rasvaa?
– Rasvan laatu on helppo testata kaltevalla pinnalla. Kun siihen spreijaa sopivan "klöntin" rasvaa, niin jos se valuu, ei se pysy ketjussakaan. Jos taas ei valu, pysyy.
Sadekeli vaatii enemmän voitelua
– Sade on varsinainen voitelun surma. Ei tarvitse ajaa pitkääkään matkaa, kun ketju on kuiva. Jos on huolellinen ja tarkka, niin kannattaa pysähtyä vaikka levikkeelle ja spreijata ketjut sateen jälkeen, eikä välttämättä ajaa seuraavaan tankkaukseen saakka.
Jos ylettömästi spreijaa, niin ketjurasva sotkee paljon. Jos on oikein hyvä aine, ja sitä laittaa ihan lyhyen suihkaisun, niin se ei valu yhtään. Jos joutuu pyyhkimään ketjun, niin on yleensä spreijannut liikaa. Oikea määrä ei valu, joten sitä ei tarvitse pyyhkiä.
Ketjun kireys oleellinen asia
– Ketjun kireys on ihan oleellinen asia. Jos ketju on liian kireällä, niin se menee pilalle jo muutaman kymmenen kilometrin ajon jälkee. Ketju kuumenee ja työntää rasvan pois o-renkaiden takaa, ja uutta ei mene tilalle, vaikka miten paljon tahansa rasvaat.
– Kireyden tarkastaminen kannattaa opetella, ja kun kiristää ketjua, tarkistaa kireys myös kuormattuna. Oikea ketjun kireys on yleensä merkitty tarralla. Se on yleensä noin 15-30 mm pyörästä riippuen. Kireysvaatimus pitää tarkastaa pyöräkohtaisesti, mutta lähinnä se, ettei se kuormattuna ole liian kireällä.
Hyvin tärkeä asia on se, että ketjun kireys pitää tarkistaa koko ketjun matkalla. Takarengasta kannattaa pyöräyttää ketjun täysi ympyrä, jotta näkee, että ketjun kireys on koko matkalta sama. Jos ketjussa on "laiska" paikka, niin isku rattaan laakerille ja vetoakselille on suuri, kun ketju jossain kohtaa on kireällä, jossain taas löysällä. Jos ketjussa on laiska paikka, se pitää säätää kireimmän kohdan mukaan. Ja sitten ketju ja rattaat vaihtoon heti ensi tilassa.
Vähintään ketju tai sitten koko paketti kannattaa vaihtaa samalla kertaa. Joissain tapauksissa voi vaihtaa pelkät ketjut riippuu paljonko niillä on ajettu ja mikä on rattaiden kunto.
Miten paljon ketju-rataspaketilla pystyy parhaimmillaan ajamaan?
– Kyllä isohkon pyörän ketjulla yhtäänkään hoidettuna ajaa jopa 50 000 km, mutta ne saa myös pilattua alle 20 000 kilometrin. Tänä päivänä ketjut voivat olla o- tai x-rengasketjuja, oikein huonoja ketjuja ei juurikaan ole.
Joskus takavuosina orkkis-ratas-ketjupaketilla ajoi 40 000 km siinä, missä tarvikepaketilla 20 000 km. Nyt tarvikepuolen tilanne on parempi, tosin isojakin laatueroja saattaa löytyä.
Alkperäisosat eivät tänä päivänä ole kovinkaan paljon kalliimpia kuin tarvikeosat, mutta eroa on edelleen, Kuuttila pohtii. – Itse kunkin kannattaa miettiä, mistä ero johtuu.
Ketjujen puhdistaminen
Miten ketjut kannattaa puhdistaa?
– Ketjujen puhdistamiseen löytyy löytyy omia aineita. Jos ajaa kelissä kuin kelissä, niin sadekin kyllä putsaa, mutta jos ketjut likaantuvat, niin kannattaa käyttää nimenomaan ketjujen puhdistamiseen tarkoitettuja aineita.
Liuotinaineita ei saa käyttää, ne tuhoavat o-renkaat. Polttoöljyä ja dieseliä voi käyttää, koska ne ovat öljypohjaisia, mutta ensisijaisesti kannattaa käyttää ketjuvalmistajien kehittämiä ketjun puhdistamiseen tarkoitettuja aineita.
Olen aina ihmetellyt, miksi pitää kokeilla jotain, jota ei ole tarkoitettu siihen käyttöön. Jos valmistaja on valinnut käyttöön sopivan aineen, niin on aina riskialtista kokeilla jotain muuta, Kuuttila ihmettelee.
– Eturatas kuluu aina nopeammin kuin takaratas, jos eturattaan vaihtaa noin 20 000 kilometrin kohdalla, niin sillä saa lisää kilometrejä ketjuun noin 10 000 km.
Ison pyörän ketju ei nykypäivänä käytännössä veny. Uuden ja käytetyn kuluneen ketjun pituudessa on eroa vain noin viisi millimetriä. Se tarkoittaa myös sitä, että isossa matkapyörässä ketjun säätövara on vain viisi millimetriä taka-akselilla pituussuunnassa.
Pitää tietysti myös muistaa, että enduropyörissä, joissa on isot joustovarat, myös säädöt ja kireydet ovat aivan erilaisia.
Pidän tärkeänä ketjun hoidossa sateen jälkeistä rasvausta; ajetaan mielellään sateen jälkeen levikkeelle, rasvataan ketjut ja matka jatkuu.
Hiekkatiet ovat sitten oma lukunsa. Jos joutuu tai pääsee ajelemaan hiekkateillä, tulee ketjun pintaan kuin mokkapeite, silloin taas on tarpeen pestä ketju.
Ketjun pesutarpeen näkee tavallaan samalla tavalla kuin käsistä: kun vertaa uutta ja likaista ketjua, niin onko tarve pestä? Samalla tavalla kuin vertaa likaisia ja puhtaita käsiä, onko tarvetta pestä, Kuuttila opastaa.
Miten pesu kannattaa tehdä?
– Jos päästää ketjun hirvittävän likaiseksi, niin vähän ketjunpuhdistusainetta spreijaamalla ei tapahdu mitään. Ensin spreijaus, sitten ketjun sivut harjataan esim. teräsharjalla - holkkipuolta ei saa harjata, koska siinä kärsivät o-renkaat. Käyttöohjekirjassa ketju pestään ja voidellaan ohuesti vetopyörästö-öljyllä esimerkiksi pensselillä. Vetopyörästö-öljyvoitelu toimii kyllä, mutta sillä ketjua pitää voidella paljon useammin kuin ketjuöljysprayllä.
Ketjuspraypullosta puheen ollen, moni tekee niin, että ostaa kaksi pulloa, ison ja pienen. Pieni mahtuu istuimen alle ja on aina mukana ja helposti käytettävissä, Kuuttila kehottaa.
Kardaanivedon hoitaminen
– Kardaanin huoltaminen on periaatteessa yksinkertaista: peräöljyt vaihdetaan tietyin välein, mutta ainakin Hondien puolella pahin virhe mitä tehdään, on se, että vetopooreja ei rasvata renkaanvaihdon yhteydessä. Se kun tuhoaa ne.
On aina renkaanvaihtajan vastuulla, että voitelee kytkentäpoorit oikeanlaisella grafiittivaseliinilla.
Perän öljynvaihdon suositus esimerkiksi Honda ST1300 Paneuropeanissa on 36 000 kilometriä tai joka toinen vuosi, mutta minä vaihdan sen joka kerran kun vaihdan moottoriöljyt. Ja syy on yksinkertainen: Suomen sateiset kesät.
Suosittelen kaikille kardaanivetoisille peräöljyn vaihtoa vähintään kerran vuodessa tai joka öljynvaihdon yhteydessä Pohjolan olosuhteiden vuoksi.
Oikeanlaista peräöljyä kannattaa käyttää oikea määrä, ei niin, että vain täyttää täyttöreiän reunaan asti. Määrä saattaa jäädä vajaaksi, jollei pyöritä takapyörää välillä. Joka tapauksessa on varmempaa täyttää oikea määrä öljyä. Täyttö on helppo tehdä vaikka apteekista saatavalla korvaruiskulla.
Kardaanin irrottaminen ja huolto eivät taas ole niin tarpeellisia, koska siinä on kestovoidellut nivelet.
Käytettyä pyörää ostettaessa kannattaa tarkastuttaa poorien kunto ja sopia myyjän kanssa, miten toimitaan, jos siellä on vikaa, Kuuttila päättää.
Aiheesta aiemmin:
Harri Kuuttila: mekaanikkomestarin pajasta painavaa asiaa kuumaan akkukeskusteluun
Harri Kuuttila: mekaanikkomestarin pajasta painavaa asiaa moottoripyörien huoltamisesta