Kiivas taistelu sivuvaunuluokan voitosta KymiRingillä

Kauden kolmannet Circuit Racingin SM-sarjan osakilpailut ajettiin viime viikonloppuna KymiRingillä. Kisaan oli ilmoittautunut seitsemän sivuvaunuluokan tiimiä. Markku Artiolan kausi kotimaan sivuvaunuluokan kisoissa on ollut takkuinen, tekniikka on pettänyt useampaan kertaan, mutta nyt kalusto oli kunnossa ja tulos oli sen mukainen.

KymiRingin SM-osakilpailut olivat jälleen yksipäiväiset, eli saman päivän aikana vietiin läpi aika-ajot ja yksi kisalähtö. Kysymys kuuluu, ketä yksipäiväiset kisat palvelevat? Aika näyttää, riittääkö urheilijoilla mielenkiintoa ajaa paikalle vain yhden päivän/kisan takia?

Aika-ajojen nopein oli pari Joni Manninen/Tero Manninen, Petri Makkula/Jaana Sopan jääden heidän ajastaan vain 0.652 sekuntia. Kolmannesta lähtöruudusta pääsivät starttaamaan Markku Artiola/Matti Liekari, 1.357 Mannisia hitaammalla ajalla.

Itse kisa oli typistetty viiden kierroksen mittaiseksi. Manniset karkasivat heti startista kärkeen ja karkuun. Kolmannesta lähtöruudusta startannut Artiola/Liekari pääsivät heti Makkula/Sopan imuun ja jo toisella kierroksella Artiola löysi tilaisuuden Makkulan ohittamiseen. Makkula/Soppa pääsivät vielä muutaman kerran Artiola/Liekarin rinnalle, mutta Artiola piti taitavasti 1000 kuutiosenttimetrin moottorilla varustetulla, tällä kertaa loistavasti toimineella, pyörällään Makkulan takanaan.

Artiola/Liekari ohittivat Makkula/Sopan. Kuva: Juha Harju/Harjukuvat

Vaikka näytti, että Manniset olivat saaneet jo turvallisen etumatkan, Artiola/Liekari aloittivat hurjan takaa-ajon, saavuttaen kierros kierroksella Mannisia. Viimeiselle kierrokselle lähdettäessä, Artiola/Liekari pääsivät ohi Mannisistakin. Joni ja Tero Manninen taistelivat ruutulipulle asti voitosta, mutta jäivät niukasti, vain 0.281 sekunnin päähän voitosta. Makkula/Soppa ohittivat ruutulipun 3.230 sekuntia myöhemmin.

Tavoitimme puhelimitse Markku Artiolan, Joni Mannisen ja Petri Makkulan kommentoimaan sunnuntain kisaa.

– Vaikeuksien kautta voittoon, Alastaron kisoissa ei toiminut mikään, joten vaihdettiin uusi kone, mutta sen kanssa vaihteisto ei pyöriny. Varastossa oli toinen kone, mitä ollaan Minnan (Rantala) kanssa korjailtu talven aikana. Tehtiin yö töitä ja laitettiin se kone paikoilleen. Näköjään se toimi, kommentoi Artiola kisan jälkeen.

– Kolmannesta ruudusta lähdettiin. Toisella kierroksella mentiin Makkulasta ohi. Pari kertaa se uhosi, että tulee ohi, mutta ei tullutkaan. Sitten mentiin Mannisista ohi. Odotin, että Joni olisi tullut ohi, mutta ei se tullutkaan, tiivisti Artiola kisan kulkua.

– Nämä ovat juuri sellaisia kisoja, miksi tätä kannattaa harrastaa. Kun on tuollaista taistelua, niin ihan sama, taisteletko ensimmäisestä tai neljännestä sijasta, se on hienoa, hehkutti Markku Artiola.

– Ja se on vielä sanottava, että mielestäni Ring Race Club hoiti kisajärjestelyt todella hyvin. Toki siellä on vielä paljon tehtävää, mutta suihkut ja vessat olivat edes jonkinmoisessa kunnossa ja erityisesti invavessa oli kuin minun suunnittelemani, kiitti vielä Markku Artiola.

Manninen Sidecar Racing Joni ja Tero Manninen. Kuva: Juha Harju/Harjukuvat

– Olen iloinen Maken puolesta, tappio ei harmita yhtään. Make lupasi, että jos voittaa KymiRingillä, niin lopettaa kilpailemisen. Ei taida kuitenkaan malttaa, naureskeli Joni Manninen.

– Startti onnistui hyvin. Makkula ja Make taistelivat meidän takana toisesta sijasta. Yleensä meillä on joku näyttämässä eroa takana tulevaan ja samalla, onko takana tulevalla 1000cc vai 600cc pyörä, koska niitä vastaan kilpaillaan eri taktiikalla. Nyt kukaan ei ollut näyttämässä ja oletin, että Makkula on meidän perässä, mutta se olikin Make. Viimeisessä mutkassa oltiin rinnalla, mutta Make pääsi 1000cc:lla ohi. Ei harmita yhtään, oli hyvä kisa.

Sivuvaunuluokan voittotaistelu meni sekuntipeliksi. Kuva: Juha Harju/Harjukuvat

– Tämä oli meidän ensimmäinen kisa Hoosierin renkailla, kun aina aikaisemmin on ajettu Avonin renkailla. Oli vaikea saada keula toimimaan, eikä vielä saatukaan, oltiin itse kisassa 1.2 sekuntia aika-ajon ajasta hitaampia. Pitää opetella säätämään keula Hoosierin renkaille ja varmaan saadaankin, kunhan saadaan kierroksia alle, vakuutti Joni Manninen.

– Tämä on meidän viimeinen kausi Suomessa. Ensi kaudella lähdetään ajamaan Eurooppaan. Makkula on ajanut tällä kaudella International Sidecar Trophy -sarjassa ja johtavat sitä sarjaa tällä hetkellä. Turha jäädä Suomeen pyörimään, kun kerran vauhtia riittää, päätteli Joni Manninen lopuksi.

– Meillä oli väärät, liian lyhyet välitykset, joten ei oikein saatu pyörää kulkemaan suoralla. Perjantaina vielä paloi kytkin, minkä onneksi sain korjattua. Ihan ok, vaikka tynkä, viikonloppu, kommentoi Petri Makkula.

– Ihan normaali viikonloppu. En pidä KymiRingin radasta. Siellä ajetaan lujaa helvetinmoista suoraa ja sitten ajetaan tappojarruun. Radassa on kaksi ajettavaa mutkaa, jotka sunnuntain kisassa olivat märkiä, ettei niitäkään pystynyt ajamaan, niinkuin niistä voisi ajaa, harmitteli Makkula.

– Ensi kaudella me ajetaan Suomessa vain Imatralla. Vähän on sellainen olo, että Moottoriliitolla on aikomus tappaa koko lajin harrastaminen Suomessa. Kisat on tynkäkisoja ja ne ajetaan, jos ajetaan. Hintapoliitikka on kova, ollaan vaatimassa kaikenlaisia vakuutuksia ja vaikka "apinat" maksavat Moottoriliittoon paljon rahaa, niin Moottoriliitto ei tee meidän eteen mitään. Se on tietysti vain minun mielipiteeni, arvosteli Petri Makkula.

Valmiina Sivuvaunuluoka starttiin. Kuva: Juha Harju/Harjukuvat