Ulla Kulju ajoi kilpaa Suomessa Star Service Cup -sarjassa ja osallistui kahteen otteeseen International Bridgestone Handy Race (IBHR) - eli Vammaisten ratamoottoripyöräilyn MM-kilpailuun, jossa hän voitti 600-luokassa naisten maailmanmestaruuden vuonna 2017. Kuljulla on hallussaan SM-, PM- ja MM-tason palkintoja muistakin vammaisurheilun lajeista ja hänellä on myös Suomen ensimmäinen alaraajahalvaantuneelle naiselle myönnetty liitovarjolupakirja.
Kaiken tämän ohella, hän on työskennellyt mekaniikkasuunnittelijana, suunnitellut muun muassa sotalaivojen komentosiltoja, M/S Viking Grace:in komentosillan, leikkaussalien ohjauskeskuksia, öljyntorjuntalaitteistoja, hissien koneisto-osia ja -rakenteita sekä määrätietoisesti opiskellut aina vain lisää ja lisää; hänen CV:nsä ei mahdu yhdelle paperiarkille. Joten, mitä nyt kuuluu?
– Mitäs tässä. Viimeiset viisi vuotta olen pääsääntöisesti tehnyt töitä. Siirryin mekaaniikkasuunnittelusta venesuunnittelun puolelle, eli työpuolella siirryin maalta merelle. Lapset ovat kasvaneet – siinäpä se oikeastaan – elämä on mennyt eteenpäin. Näin viiden vuoden jälkeen uskaltauduin MP-messuillekin. Palo moottoripyöräilyyn heräsi heti, eli loppu viimein tämä oli kyllä älyttömän huono ajatus, nauroi Ulla Kulju.
Ulla Kulju oli ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen lähellä moottoripyöriä. Heti heräsi palo takaisin radalle.
– Olen kaivannut kaikkia tyyppejä ja ollut ihanaa, kun olen ollut täällä MP25-messuilla koko päivän. Olen metrin päässyt eteenpäin, kun joku tuttu on tullut vastaan ja jäänyt vaihtamaan kuulumisia. Kävin kierroksen moikkaamassa kaikkia vanhoja sponsoreitanikin; aivan kuin olisi kotiin tullut. Tämä porukka on vaan niin mahtava.
– Tämä on ensimmäinen kerta viiteen vuoteen, kun tulin edes lähelle mopoja. Ihan siitä syystä, ettei saman tien karkaisi räpylästä. Ehkä nyt on kulunut tarpeeksi aikaa, että kilpaileminen ei ole enää se juttu. Toki, kun 2018 katkaisin jalkani ja katkaisin sen kaksi vuotta sitten uudestaan, niin ei sekään ole enää entisensä. Ei viitsi lähteä riskeeraamaan. Haluan, että kaikki raajat kestävät mukana loppuelämän.
Oletko ajatellut radalle palaamista?
– Olen miettinyt monta kertaa, että pitäisikö vielä? Kilpailemaan en enää lähde, mutta ratapäiviä voisi ajaa. KymiRingin Ring Race Clubilla on näillä näkymin tulossa naisten ajopäiviä. Sinne voisi mennä vähän höntsäilemään ja kannustamaan muitakin naisia ajamaan. Se voisi olla kivaa. Ei tarvitsisi ajaa hampaat irvessä, vaan nautiskella. Se kuulostaisi kivalta.
Moottoripyöräpoliisina toimiva Tiia Seima aloitti road racing -uraansa samoihin aikoihin Ulla Kuljun kanssa vuonna 2016.
Sinullahan oli rakentamasi siviilipyörä, joka varastettiin ja kilpailu-uran jälkeen Can Amin Spyder. Onko nyt harkinnassa rata- vai siviilipyörä?
– Ratapyörä. Kyllä rata vetää edelleen. Can-Amin kolmipyöräisellä Spyderilla tuli kahden vuoden aikana ajettua 1 000 kilometriä, joten myin sen pois. Suomessa on niin kurjat kelit päivittäiseen ajamiseen, että ajan töihin mielummin autolla. Ratapyörää voi pitää talven tallissa, hieroskella ja silitellä, että hyvä pyörä.
Joko uusi pyörä on ostettu?
– Ei, mutta kun sanoin Viiperin Miikalle, että ratapäivät voisi kiinnostaa, niin hän oli heti kauppaamassa omaa pyöräänsä. Eikä mennyt kuin muutama sekunti, kun Track Punk Racing:in Vietojärven Samin kanssa keskusteltiin jo, että minkälaista pyörää voisi löytyä tai jos saisi jonkun "frankensteinin" koottua jämäpaloista testikäyttöön. Sitten tulikin jo soitto Makelta (Marko Rättö), että juu, juu. Pistetään homma hoitumaan. Täytyy vain jumpata nahkapuku päälle ja toivoa, ettei tarvitse ihan hirveästi saumoja aukaista, Kulju nauroi kertoessaan entisten tiimikavereidensa kanssa käymäänsä keskustelua.
– Loppupeleissä, aika pienellä voisi päästä takaisin pyörän päälle. Olen ihan omaakin pyörää katsonut. Jos ostaisi jonkun kivan käytetyn, jota voisi hyvillä mielin seisottaa suurimman osan ajasta tallissa. Kävisi ajamassa joitakin ratapäiviä, jo kuntoilunkin puolesta. Viidessä vuodessa en ole löytynyt mitään harrastusta, missä kroppa saa yhtä hyvän, jokaista toimivaa lihasta järisyttävän liikuntakokemuksen. Prätkäily on äärimmäisen hyvää liikuntaa. Ja täytyy myöntää, että olen kaivannut ajamista ja sitä ympäröinyttä porukkaa todella paljon.
MP25-messuilla Ulla Kulju tapasi tuttujaan, muun muassa enduron Grand Old Lady:n Mami Jäntin.
Ehdit viisi vuotta olla täysillä mukana ratamoottoripyöräilyssä. Kuinka iso shokki oli lopulta jättää tuo kaikki taakseen?
– Se oli todella kova ja kärsin pitkään identiteettikriisistä, kuka olen. Olin ollut SE Ulla Kulju, joka ajaa prätkällä ja yht'äkkiä en ollutkaan sitä. Ja ylipäänsä, ettei enää nähnyt tyyppejä niin usein. Yhteydenpito meni siihen perinteiseen, seurataan Instagramissa tai tykkäillään postauksista ja vähän vaihdellaan kuulumisia. Se oli iso kolaus ja tuntui tyhjältä todella pitkään.
– Kun lopetti kilpailemisen, niin olihan se järjetöntä, miten kalenteri tyhjeni kertaheitolla. Ihmetteli, mikä tämä tämmöinen neljän viikon kesäloma on? Mitä ihmiset tekevät niin pitkällä kesälomalla? Se oli outoakin, kun kaikki lomat oli aikaisemmin ajoitettu kisaviikonlopuille ja -reissuille. Yhtäkkiä olikin aikaa juoda viiniä ja lukea kirjoja. Se oli ihan käsittämätöntä.
– Pari kertaa olen käynyt työporukan kanssa ajamassa cartingia ja kun kypärän vetää päähän, niin siellä jo huomaa, miten heti iskee ihan järjetön kilpailuvietti. Eli on tässä vielä pieniä haasteita ylipäästävänä, mutta olen kyllä siitä kisaelämästä päässyt eroon ja 2019 vuoden jälkeen koko tiimi koki kovia. Make loukkaantui, Antero (Kemppainen) sai aivoinfarktin, Pasilla (Palo-oja) meni selästä välilevy ja minulla oli jalka poikki, me oltiin sellainen "retardet racing group". Ei varmaan kenelläkään meistä olisi enää intoa ja energiaa lähteä niin täysillä, mitä silloin.
Ratamoottoripyöräurheilu saa jäädä historiaan, mutta ratapäiville Ulla Kulju haluaisi vielä päästä.
Koska Ulla Kulju nähdään seuraavan kerran radalla?
– Toivon mukaan tänä kesänä. On tarkoitus päästä parina päivänä radalle, tavallaan kotoakin on jo tullut lupa. Onnistuin puhumaan tämän niin, että olisi kiva kuntoilun ja urheilun puolesta päästä ajamaan, ihan vain omaksi iloksi. Tiedän, ettei kotonakaan porukka innostuisi kisahommasta enää. Se viisi vuotta oli kaikille rankkaa, kun mentiin niin täysillä.
– Lapsenikin ovat jo niin isoja, ettei enää tarvitse huolehtia lapsenvahdeista. Siinäkin mielessä voi olla ihan kivaa ottaa omaa aikaa ja käydä muutaman päivänä KymiRingillä tai Alastarossa vähän pöristelemässä. Kyllä sitä kaipaa pyörää persuksen alle. Se on...se on..., Ulla Kulju ei enää löydä sanoja.
"Road racingissä on parasta vapaus ja voimantunne, kun pystyy hallitsemaan isoa laitetta. Pystyy näyttämään ja olla esimerkkinä muille, että vaikka on pyörätuolissa, eikä pysty nousemaan portaita ylös, elämästä voi saada todella paljon irti, vaikka joutuisikin pyörätuoliin", sanoi Ulla Kulju syksyllä 2019 MTV 3:lle antamassaan haastattelussa.
Artikkeleita Ulla Kuljusta Motouutisissa vuosien varrelta:
Tapasimme Ulla Kuljun ensimmäisen kerran MP16-messuilla. Huikean elämäntarinan lisäksi päällimmäisenä jäi mieleen Kuljun hersyvä nauru ja posketon huumorintaju, positiivisesta elämänasenteesta nyt puhumattakaan. Ulla Kuljun tarina julkaistiin ensimmäisen kerran Motouutisissa 9.2.2016. Artikkeli julkaistiin uudelleen kyseisen vuoden lopussa, vuoden luetuimpien juttujen yhteydessä. Artikkeli julkaistiin vielä kolmannekin kerran, sillä vielä 2017 se piti pintansa luetuimpien juttujen joukossa.
Lihavoidut linkit vievät suoraan itse juttuun.
Ensijulkaisu 9.2.2016: Ulla Kulju, motoristi, jonka tarina ei jätä ketään kylmäksi
Toukokuun lopulla 2016 Jurvan Botniaring:llä ajetuissa Road Racing SM -avajaiskilpailuissa 29 vuotias Ulla Kulju teki historiaa, ollen maailman ensimmäinen moottoripyörällä kilpaa ajanut alaraajahalvaantunut nainen.
29.5.2016: Ulla Kulju ja Janiika Päivänsäde, ensikertalaiset Road Racingin SM-kisoissa
Ulla Kulju ajoi ensimmäisen kautensa Star Service Cup:ssa, eli jokamiesluokassa. Syyskuun lopulla Kulju oli mukana Hyvinkään Vauhtipuistossa, erityisesti naisille suunnatussa moottoriurheilutapahtumassa.
26.9.2016: Ulla Kulju: "Ensi kaudella ajetaan oikeasti kilpaa"
Vuodessa Ulla Kuljulla oli jo vankka fanikunta. MP17-messuilla hänen ympärillään kävi niin valtava kuhina, että vasta aivan messujen lopulla pääsimme rauhassa kyselemään kuulumisia. Paljon oli ehtinyt vuodessa tapahtua ja tahti vain kiihtyi.
9.2.2017: Ulla Kuljun villi vuosi: oma legohahmo ja paljon uusia ystäviä ja faneja
MP17-messujen jälkeen Ulla Kulju pääsi testaamaan Le Mans:in radalle ja ehti takaisin Suomeen pyörineen Jyväskylän Hipposhallissa järjestettyyn Keski-Suomen moottoripyöränäyttelyyn. KuljuRacing -tiimi meni osittain uusiksi ja valmentajana toimineen Marko Rätön "Motorcycling for dummies" -metodi tuotti tuloksia.
2.4.2017: Ulla Kulju valmiina tulevaan MM-taistoon: Säädöt saatiin kohdilleen Le Mansissa
Tunnelmia ennen lähtöä kansainvälisen vammaisurheilijoiden ratamoottoripyöräilyn MM-kilpailuun Le Mansiin.
16.5.2017: Ulla Kuljun MM-tulikoetta Le Mansissa voit seurata lauantaina suorana tv:stä
Motouutiset seurasi Ulla Kuljun kisaviikonloppua tiiviisti. Sateinen keli ei lannistanut tunnelmaa ja varikko-olosuhteistakin oli glamour kaukana. Kulju tunnistettiin MotoGP-varikollakin.
20.5.2017: Ulla Kuljulle hurrattiin ja taputettiin seisaaltaan Ranskan Le Mansissa
Näin Ulla Kulju teki jälleen ratamoottoripyöräilyn historiaa. Kotiin päästyä odotti vielä iloinen yllätys. Onnittelukortti presidentti Sauli Niinistöltä. Tämä uutinen oli jälleen yksi vuoden luetuimpia artikkeleita ja tästä syystä julkaistiin uudelleen vuoden lopussa.
25.12.2017: Ulla Kulju on tuore RR-maailmanmestari!
27:ltä sijalta yhdeksänneksi kaasutellut Ulla Kulju joutui keskeyttämään, kun puolihullu keli teki kepposet. Kanssakilpailijat olivat valmiit tekemään kaikkensa, että Kulju olisi voinut jatkaa kisoja, mutta nappivaihteita ei varikolla saatu kuntoon. Elokuussa pohdittiin mahdollista kutsua Linnanjuhliin, joka sekin toteutui.
6.8.2017: Ulla Kulju ajoi Alastarolla oman rataennätyksensä - kisa päättyi kaatumiseen
Kiirettä ja mediahuomiota riitti vuoden 2017 loppuun asti. Lokakuussa tv-sarjassa Tuhkimotarinoita, kerrottiin Ulla Kuljun tarina. Se toi hänet tietoisuuteen ratamoottoripyöräilyn ulkopuolisille ihmisillekin. Odotettu kutsu linnanjuhliinkin tuli perille.
2.10.2017: Ulla Kulju: Tuhkimotarinoissa olin pois omalta mukavuusalueeltani
Kilpailemisen lisäksi Ulla Kulju osallistui aktiivisesti pyöränsä kehitystyöhön. Kulju kertoi ennakkoon, mitä oli tulossa, mutta virallisesti uusi pyörä ja siihen tehdyt innovaatiot esiteltiin MP18-messuilla.
31.1.2018: Ulla Kuljun suunnittelema istuin voi mullistaa ratamoottoripyöräilyn
MP18-messuilla kaikki pääsivät tutustumaan uuteen istuimeen ja jalkatappeihin.
9.2.2018: Näin toimivat Ulla Kuljun suunnittelema mp:n istuin ja magneettijalkatapit - katso videot
Maailmanmestaruus, Linnanjuhlat ja kaikki mediahuomio saivat aikaan sen, että Ulla Kulju äänestettiin Eeva-lehdessä Vuoden tulokkaaksi. Pyörän rakentaminen ja kehitystyö jatkuivat.
31.3.2018: Ulla Kuljusta "Vuoden tulokas" -Eeva
Vuoden 2018 aikana Ulla Kulju piirsi muotokuvia useista ratamoottoripyöräilijöistä. Hänen piirtämänsä kuvat huutokaupattiin kyseisen ratamoottoripyöräilijän hyväksi. Kaikkiaan Kulju keräsi "Save the Finnish road racers" -kampanjallaan 20 000 € kilpakumppaneilleen, ja tästä hyvästä hänet palkittiin marraskuussa 2018 SRRA:n gaalassa Vuoden Sydän -palkinnolla.
Tiesivätköhän varkaat oikeasti mitä veivät?
31.8.2018: Ulla Kuljun erikoisvarusteinen siviilimoottoripyörä varastettiin hänen pihastaan - oletko nähnyt?
Juuri ennen odotettua MM-kisareissua, uusi rataennätys ja raju ulosajo, josta alkoi pitkä toipumisprosessi. Mutta Ulla ei olisi Ulla, ellei hän tällaisenakin hetkenä jaksaisi vitsailla ja haluaisi tehdä hyvää, kun näkee siihen mahdollisuuden.
Koska MM-kisareissu oli maksettu, eikä rahoja saataisi takaisin, niin Ulla Kulju tarjosi Jarno-Petteri Parviaiselle mahdollisuutta osallistua kisoihin hänen puolestaan. Näin näihinkin kisoihin saatiin edustus Suomesta.
Parviainen ylsi lähes podiumille.
30.9.2018: Jarno-Petteri Parviainen MM-vauhdissa Bridgestone Handy Race -kilpailussa
Alastarossa syksyllä murtunut reisiluu ei ota parantuakseen. Pyörä oli "tikissä", mutta ajokiellossa olleen Kuljun tuleva ajokausi oli täysin auki. Ilmassa leijui mahdollinen jalan amputaatio.
11.4.2019: Kuopion Mp-näyttelyyn saapuvalle Ulla Kuljulle sattuu ja tapahtuu
Keväällä 2019 Ulla Kulju kertasi blogissaan oman tarinansa omin sanoin. "Haluan tarinallani innostaa ihmisiä ja antaa heille mahdollisuuden nähdä, että mikään este ei ole liian iso ylitettäväksi."
29.4.2019: Ulla Kuljun blogi: "Tavallisen naisen epätavallinen tarina"
"Elämä on ihmeellistä. Se voi yllättää meidät välissä mielettömillä tavoilla niinäkin hetkinä kun oot jo hyväksynyt sua kohdanneen kohtalon ja kaikki voikin muuttua sekunnissa, hyvään tai huonoon. Hyvinä hetkinä pitää muistaa olla onnellinen just siitä hetkestä ja huonoina hetkinä ei saa vaipua siihen hetkeen, vaan suunnata katse siihen, miten sen huonon hetken, tilanteen, vamman, ajatuksen, minkä vaan voi muuttaa voimaksi joka kantaa eteenpäin. Huonoja päiviä saa ja pitääkin olla, silloin pitää vaan muistaa että se on vain huono päivä. Ei huono elämä." ( Ulla Kuljun Facebook-päivityksestä 5.6.2019)
Ulla Kulju oli jo valmistautunut jalan amputaatioon, keksinyt ystäviensä kanssa monia eri käyttötapoja tyngälle, kunnes viime hetkellä amputaatio peruttiin ja katseet suunnattiin jälleen täysillä tuleviin kisoihin.
7.6.2019: Ulla Kuljun jalan amputaatio peruuntui – nyt vain kovaa treeniä!
Kausi 2019 meni pääsääntöisesti jalan kuntoutuksessa. Kului kaikkiaan 320 päivää 10 tuntia, ennen kun Kulu pääsi takaisin pyörän päälle. Samalla hän vaihtoi Hondan, Yamahan R6:seen, koska IBHR muutti sääntöjään superstockista, jossa ajetaan niin sanotuilla vakiopyörillä, supersporttiin jossa moottoripyörän viritystaso on korkeampi. Logistisista ja taloudellisista syistä, kaudella 2020 oli tarkoitus ajaa vain IBHR:n kisoja.
26.7.2019: Ratamoottoripyöräilijä Ulla Kulju elokuussa testaamaan radalle, vaihtoi Hondan takaisin Yamahaan
Korona sotki vuoden 2020 kisakalenterin täysin, joten myös ensimmäiset IBHR-kisat, kansainväliset vammaisurheilijoiden ratamoottoripyöräilyn MM-osakilpailut jäivät ajamatta. Elokuussa Ulla Kulju ilmoitti lopettavansa kilpaurheilun.
19.8.2020 Ratamoottoripyöräilijä Ulla Kulju lopettaa kilpaurheilun – mikä päätöksen takana?