Takana kuusi pitää kisakierrosta vaativalla Mansaaren radalla. Kuinka kova kokemus kisa kokonaisuudessaan oli?
– Ei mikään älytön. Toki fyysisesti kovin kokemus, mitä uralla on ollut ja tuskin vastaavaa tuleekaan. Tietää ajaneensa, mutta kunto kesti hyvin, ei siinä mitään. Kaikki ok.
Miten kommentoisit kisaa?
– Odotin, että kisassa pääsisi kiristämään vauhtia, mutta Superbike ei tuntunut niin hyvältä, että tällä kokemuksella pääsisi rennosti kasvattamaan vauhtia. Kierrosaika ei kisassa parantunut. Ajoin turvallisella rajalla kisa läpi. Parempi näin.
Ensimmäinen TT-startti, joka oli kuuden kierroksen mittainen. Mikä kisassa oli kaikkein vaativinta?
– Ennakkoon luulin että suurin haaste olisi kunto/fysiikka. Kisassa huomasi, että suurin tehtävä on pitää pääkoppa kasassa. Jokaiseen suoraan, jokaiseena mutkaan on paneuduttava, että saa pidettyä korvienvälin kunnossa. Sanoin aikaisemmin, että Macaun kisoissa ei ole varaa mihinkään virheisiin, mutta on siellä kuitenkin pikkuinen toleranssi. Täällä jos ote herpaantuu, niin helähtää heti.
Mansaarella ote ei saa herpaanuta hetkeksikään. Kuva: Milan Kubin
– Taas ennen kisaa mietin, että olisi hienoa olla tavallinen poika, tekemässä tavallisia juttuja. Miksi tänne piti lähteä kiusaamaan itseään? Mutta kun kypärän pisti päähän, niin ne ajatukset hävisivät.
– Itse kisa meni hienosti siinä mielessä, että olin nopein tulokas ja tulin ehjänä maaliin. Ajaminen itsessään ei tuntunut kovin hyvältä, kaksi ensimmäistä kierrosta tuli puristettua turhaan. Kokeneet TT-kuskit sanoivat, että ihan kuten ensimmäinen treeni, myös ensimmäinen kisa on aina paskin. Aikaisempina vuosina kisa on ollut 3-4 kierrosta ja nyt heti kuuden kierroksen kisa kärkeen. Siltä osin olen tyytyväinen tulokseen, kun olen tulokas, newcomer. Ajamiseen en ollut tyytyväinen, mutta pistetään se ensikertalaisen TT-kisaajan pikkiin.
– Missään vaiheessa kisaa ei tullut wow-fiilistä. Kun kisan jälkeen kaikki tulivat onnittelemaan, että ensimmäinen kisa ehjänä läpi, niin se tuo arvoa tähän kilpailuun.
Eilisessä kisassa oli kaksi renkaidenvaihto- ja tankkausstoppia. Ehtikö niissä yhtään palautumaan?
– Paussit kestivät noin minuutin jossa yksi mekaanikko vaihtaa renkaan, toinen tankkaa ja kolmas henkilö uusii visiirin ja antaa juomapullon. Ylläpitohuollossa saa olla kolme henkilöä ja neljäs on antamassa työkaluja. Kahden ekan kierroksen aikana kaasukäsi alkoi puutumaan. Ekalla pysähdyksellä sain tasattua hengitystä ja nollattua adrenaalipiikkiä kropassa. Harjoituksissa huomasi, että kroppa/mieli alkaa nopeasti menemään automaatiotilaan. Saattaa mennä pari mutkaa unessa, ikäänkuin unohtaa ajaa täysillä. Paussi antoi uuden buustin kilpailuun, kun sai pikkuisen sykettä laskemaan ja käsi rupes toimimaan loppukilpailuun. Kisa alkoi ikäänkuin uudestaan.
Rengaskampanja oli tarpeen. Harjoituksissa on mennyt jo kymmenen rengasta ja kisoihin renkaita tarvittiin neljä.
Kuinka muuten kokeneet TT-kuskit ovat ottaneet uuden tulokkaan vastaan?
– Todella hyvin. Jokainen on joskus ollut ensikertalainen. Olen saanut vinkkejä David Johnsonilta ja Michael Dunlopilta. Hekin kertoivat, että ensimmäinen treenikierros ja ensimmäinen kisa ovat aina paskoja, mutta ne on vain koettava ja käytävä läpi. Ja että tämä on eräällä tavalla hienointa, toisaalta paskinta aikaa. Eilen illalla soiteltiin Kallion Juhan kanssa ja sanoin, etten ole vielä löytänyt näistä kisoista sitä fiilistä, että tämä olisi huumetta johon jää koukkuun, mitään niin ylitsepääsemätöntä, että myisin munuaiseni päästäkseni tänne aina uudestaan ja uudestaan. Ainakaan vielä en koe, että eläisin unelmaani. Juha sanoi, että täällä ollessa aivot raksuttavat lujaa, kun koko ajan tulee uutta. Viikko kisojen jälkeen, kun tiedon määrä alkaa laskeutumaan, niin sitten tämä kokemusta vasta kolahtaa.
– Pitää olla kiitollinen ja tyytyväinen että tämä on toteutunut, vaikka se ei ole vielä tajunnan räjäyttävästi jysähtänytkään.
Ennen kisaa, takana oli ilmeisesti vaiherikas viikko?
– On ollut sattumuksia ja tekemistä. Tämä on TT:tä; välillä on iltoja/päiviä, ettei saa kierrostakaan ja toisena päivänä kaikki sujuu hyvin. Se on sellaista vuoristorataa. Kokeneemmat sanoivat, ettei kenellekään osu niin, että kaikki pelaisi koko viikon täydellisesti. Meille se huono päivä sattui keskiviikkona. Niistä selviydyttiin, saatiin torstaiksi pyörät takaisin ajoon.
Kerrotko tarkemmin?
– Tiistaina oli hyvät treenit, kaikki pelasi. Keskiviikkona treenit alkoivat illalla. Tiet suljettiin vasta, kun paikalliset ihmiset pääsivät töistä. Ensimmäisenä lähdettiin superstock-luokan pyörillä. Pääsin ajamaan ehkä 1,5 min, kun ensimmäisen sektorin viidennessä mutkassa kuului hirveä posaus. Mietin, menikö ketjut? Kurkkasin, ei mennyt. Yritin käynnistää pyörää uudelleen, mutta kuului niin hirveä kolina, että lopetin siihen.
– Minulla on kiinnitettynä katteeseen yhden paikallisen tutun puhelinnumero. Hän tietää reitit, mistä pääsee varikolle, ettei menisi koko homma mörön persiiseen. Pyysin ratahenkilökuntaan soittamaan siihen ja kysyin ratahenkilöltä, miten pääsisin ihmisten ilmoille. Hän näytti suoraan metsään, että tuosta tuonne, niin tulet asuinalueelle. Sieltä pääset tietä pitkin ratavarikolle, että onnea matkaan. Ajattelin, ettei tässä ole mitään järkeä, mutta lähdin rämpimäään, välillä nelinkontin nokkospuskien läpi. Naamaan osui joku tikku poskeen, hyvä ettei osunut silmään. Poski verta valuen ajattelin, ettei tässä ole järjen häventä. Täällä rämmitään nahkapuvut päällä polvillaan suomudassa.
– Kun pääsin asutusalueelle, näin miehen lapsen kanssa joilta kysyin tietä varikolle. Kauempana nuori poika viittoili, että Erno tule tänne. Hänellä on auto, seuraa häntä. Puhelinsoitto tuotti tulosta. Menin juoksujalalla autolle ja se poika heitti minut varikon portille. Ehdin perille juuri ajoissa, että pääsin seuraavalle Supersport-luokan kierrokselle mukaan.
– En edes täyttä kierrosta ehtinyt ajamaan, kun supersport-pyörästä meni kaikki sähköt mykäksi, kaikista pahimpaan paikkaan, mistä kävellen ei pääse mihinkään. Ratahenkilökunta vain totesi, että sinulle tuli nyt pitkä ilta. Pääset pois vasta kun tiesulut puretaan noin neljän tunnin päästä. Söin siinä odotellessa sen ratahenkilön eväskeksit ja teet. Ilta meni katsellessa sivareita ja kiikareilla lampaita. Varikolle pääsin illalla, vasta 22.30.
– Kun pyörät saatiin varikolle, niin illalla ja yöllä purettiin ja selvitettiin vikoja. Sähkövian syy oli nopeasti selvillä. Päävirtarele oli mennyt mykäksi. BMW:n autoissa on sama rele. Seuraavana aamuna alettiin ruuvailemaan ja vaihettiin moottori. Iltaan kaikki valmista. Kun manasin, niin kaikki kuskit kenen kanssa juttelin, totesivat vain että "This is TT-race", koit treeniviikon pahimman, kukaan ei välty ilman ongelmia.
Erno Kostamo ja superbike.
Pitkä tapahtumarikas viikko takana. Huomenna vapaapäivä. Mitä aiot tehdä?
– Mekaanikoilla on aikaa huoltaa pyörät. Itse koitan nukkua mahdollisimman pitkään, käydä vaikka syömässä, latautua tiistaita varten ja käydä hieronnassa. TT-kisojen järjestäjä on panostanut myös fysiikkapuolen palveluihin. Tarjolla on hierontaa ja teippausta. Voisi käydä aukaisemassa lihaksia, ettei selkään tule ongelmia, se tuntuu ärtyvän turhaan. Ei se ole vaikuttanut ajamiseen, mutta helpottaa kävelyä ja muuta tekemistä.
Erno Kostamo starttaa seuraavan kerran tiistaina ajettavassa Superstock -luokan kilpailussa, joka alkaa kello 13.45 Suomen aikaa.
Sunnuntain Mansaaren TT-kilpailun tulokset löytyvät tästä.
Aiheesta aikaisemmin:
Erno Kostamo tulevista Mansaaren kisoista: "Kaikki luulevat, että sinne mennään kylmiltään"