MC Club Härmän kerhoilta: mestarimekaanikko Harri Kuuttila ja pyörän vuotuisen huoltamisen salat

MC Club Härmä on toiminut Alahärmässä jo vuodesta 2002 lähtien. Moottoripyöräkerholla on hyvät omat kerhotilat sadan metrin päässä valtatie 19:stä. Sinne mahtuu iso joukko kerholaisten pyöriä ja mm. renkaanvaihtokone ja muita huoltovälineitä. Rakennuksessa on myös viihtymisen kannalta olennaisia asioita, kuten mukava sohvaryhmä.

Kerho toimii vanhassa Kauhavan kaupungin hallissa, joka ostettiin kerholle kökkävaroin hankituilla säästöillä kaupungilta vuonna 2019. Hallin toisessa päässä toimii Alahärmän Moottorikerho ry, joka on keskittynyt enemmän harrasteautoihin. He ovat tiloissa alivuokralaisina, joten koko tontti on aktiivista moottoriharrastusaluetta.

– Lämmitys hoidetaan lämpöpumpuin. Saimme juuri mukavasti hankerahaa remontointiin, MC Club Härmän varapuheenjohtaja Pentti Loikkanen totesi. 

– Kerhossa on kaikkiaan 145 jäsentä tällä hetkellä, ja jos kaikki menee hyvin, niin tänä vuonna juhlitaan pyöreitä vuosia, kertoo kerhon puheenjohtaja Asko Peltola.

Aktiivinen moottoripyöräkerho

MC Club Härmä tunnetaan aktiivisuudestaan. Se on osallistunut mm. SPR:n veripalvelun ja SMOTOn järjestämään "Verta Pakkiin" -kampanjaan ja tullut myös palkituksi siitä. Lisäksi se on järjestänyt Hymyilevän Motoristin Kevätpäivän Huvipuisto Power Parkissa vuosina 2006 ja 2010.

MC Club Härmälle jaettiin kunniamaininta tämän vuoden MP-messuilla Motoristien Kriisipalvelun toiminnan tukemisesta. Lisäksi puheenjohtaja Asko Peltola on mukana Suomen Motoristit ry:n, SMOTOn toiminnassa varatoiminnantarkastajana.

Viimeisin hyväntekeväisyysaktiviteetti oli Ukrainan väreillä varustettujen kerhotarrojen myynti. Saadut tuotot annettiin lahjakortteina seurakunnalle, joka taas sitten jakoi ne Alahärmään sotaa pakoon lähteneille ukrainalaisille.

– Tällä hetkellä odottaa lisäksi muutama polkupyörä huoltoa. Kunhan ne saadaan huollettua, ne lahjoitetaan niitä tarvitseville ukrainalaisille, Peltola kertoo.

Miten innostuitte pyytämään Harri Kuuttilaa tänne luennoimaan?

– Kerhomme jäsenet olivat huollattaneet pyöriään Harrilla, ja heille oli tullut puhetta illan järjestämisestä, niin ruvettiin toimeen ja pyydettiin. Samalla pyydettiin myös Motouutiset mukaan iltaan, koska olemme tehneet myös Motouutisten kanssa yhteistyötä vuosien varrella esimerkiksi Valtatie 19 uravaurioiden testausajon moottoripyörillä (Katso "Aiheesta aiemmin" -listaa jutun lopussa).

– Olemme olleet myös joka kesä mukana Power Truck Show'ssa kökkähomissa sekä FHRA Pohjanmaan kiihdytyskisoissa Kauhavan kentällä järjestyksenvalvojina sekä katsastuksessa. Nyt toki kentän yllä on tumma pilvi valitusten vuoksi, että katsotaan kuinka ensi kesän ajojen käy. Kesätiistaisin klo 18.00 kerholta lähdetään ajoiltaan maakuntaan ja kaikki ovat tervetulleita mukaan, vaikka ei jäsen olisikaan, Asko Peltola kehottaa.

Pienkonebensaa tankkiin talveksi

Sittenpä olikin mekaanikkomestari Harri Kuuttilan vuoro.

Kuuttilan pitämä pyörän huoltoa koskeva tilaisuus oli mukavan epämuodollinen. Mies jutteli leppoisaan tapaansa ja välillä yleisöstä kuului hyviä kysymyksiä, joita sitten käytiin läpi.

– Hyvä vaihtoehto talveksi on ajaa pyörän tankki miltei tyhjäksi ja tankata sitten pienkonebensalla. Se varmistaa pyörän käyntiinlähdön keväällä. Nykypolttoaineeseen lisätään happea, joka haihtuu säilytyksessä varsin nopeasti, ja bensa vanhenee jo muutamassa kuukaudessa. Tankkiin talveksi kaadettavat säilöntäaineet huolehtivat ainoastaan polttoaineen oikean oktaaniarvon säilymisestä. Sama idea toimii kaikkien kausiluonteisten laitteiden, kuten kelkkojen tai mönkijöiden kanssa.

Joillakin huoltoasemilla ainakin Seinäjoella saa pienkonebensaa suoraan jakajasta, jolloin sen litrahinta on edullisempaa kuin kanistereissa ostettuna. Kanisterissa sen hinta on yleensä 4-5 euroa per litra, Kuuttila opasti.

Hyvä akku kestää ja litiumakku tarvitsee erilaisen laturin

– Moottoripyörän akut ovat nykyään yleinen keskustelunaihe. Millainen akku pyörään kannattaa hankkia, kun vanha sanoo sopimuksensa irti? Sanoisin, että siihen kannattaa hankkia sellainen akku, mikä siihen kuuluu: ei liian halpaa eikä liian kallista. Halpisakkujen kanssa voi käydä niin, ettei latausjännite nouse riittävän korkeaksi, vaan jää esimerkiksi 13,8 volttiin, mikä saattaa polttaa laturin käämin.

– Kun laitat akun kiinni, niin jännitteen pitää nousta heti yli 14 voltin, kun pyörän moottorin käynnistää.

– Edullisista akuista Excide menettelee ja aidot Yuasat ovat erittäin hyviä. Muista, että hyvää ja halpaa ei ole samassa paketissa.

- Hyvä akku kestää hyvällä hoidolla jopa seitsemän vuotta.

– Joissakin pyörämalleissa on litiumakku vakiona. Jos niin on, niin se vaatii oman laturinsa. Sitä ei voi ladata tavallisella lyijyakkujen lataukseen suunnitellulla akulla, vaan se voi silloin jopa räjähtää.

Tavallinen laturi lähtee lataamaan akkua heti täysillä ja hidastaa sitä mukaa kuin akku täyttyy. Litiumlaturi lataa taas nurin päin: alkuun se antaa virtaa hitaasti ja vasta kun akku on vähän täyttynyt, virtaa alkaa tulla enemmän, Kuuttila toteaa.

– Akku kannattaa säilyttää kylmässä ja pimeässä.

– En ole mikään ylläpitolatureiden fani. Niistä ei ole hyviä kokemuksia. Usein on käynyt niin, että vaikka ylläpitolaturia on talvi käytetty, niin akku on kuitenkin keväällä mykkä. On parempi ottaa akun miinuskaapeli irti ja ladata se kerran kuukaudessa, niin se pysyy paremmassa kunnossa.

– Huoltovapaissa akuissakin lukee, että ne on ladattava kerran kuukaudessa. Tästä tuleekin mieleen akun ostopaikkaa suunniteltaessa, että marketeissa ei paljon latailla. Myyjä vain toteaa, että kun otat käyttöön, niin lataa ensin, ja sitten akku onkin sökö syksyllä.

– Viallisella tai huonolla akulla särkee helposti pyörän koko sähköjärjestelmän. Kannattaa välillä seurata latausjännitettä, että se pysyy yli 14 voltin.

Pyörän keväthuollot

– Jos pyörässä on suhteellisen tuoreet öljyt keväällä, niin pastilli vain poskeen ja baanalle, Kuuttila kehottaa. – Nykyään huoltokirjan mukaan vaihtoväli on jossain 10 000 - 12 000 kilometrin välillä, mutta 6000 km on silti edelleen hyvä vaihtoväli. Jos pyörällä on esimerkiksi ajettu ennen talviteloille laittoa 5000 km samoilla öljyillä, niin laittaisin uudet.

– Talvisäilytyspaikan tasalämpöisyys on tärkeä tekijä, esimerkiksi peltihalli vaikuttaa pyörän säilytykseen. Peltitallin lämpötila voi vaihdella maaliskuun öisistä 15 asteen pakkasasteista vastaaviin plusasteisiin. Tämä tarkoittaa kosteuden tiivistymistä pyörän pinnoille ja ruostumista, jollei hallissa ole kunnollista ilmanvaihtoa.

– Jos pyörän öljyt vaihtaa, niin kannattaa käyttää sitä öljyä, mitä pyörään kuuluu. Jollei siihen kuulu käyttää synteettistä öljyä, niin sitä ei sitten kannata käyttää. Jos pyörä on vanha, niin mineraaliöljy on paras vaihtoehto.

– 90-luvulla alettiin käyttää osasynteettistä öljyä, ja uusiinkin Hondiin sopii edelleen osasynteettinen. Toisaalta esimerkiksi Triumph on jo pitkään käyttänyt täyssynteettistä. Eli kysymys ei ole mistään halki-poikkiasiasta.

– Entä sitten suodattimet? Olen vannoutunut alkuperäissuodatinten käyttäjä. Erityisesti ilmansuodatinten, mutta myös öljynsuodatinten kohdalla.

– Ilmansuodatin kannattaa erityisesti pitää alkuperäisenä. Muistan eräänkin tapauksen, jossa tarvikesuodattimen käyttö aiheutti ilmansuodinkotelon murtumisen ja sitten myöhemmin kovan öljynkulutuksen.

– Saatavana on myös pestäviä kilpasuodattimia. Niistä pitää muistaa, että ne pitää pestä joka kisan tai ajon jälkeen. Eli selllaista ei kannata hankkia paitsi, jos ajaa rataa, Kuuttila muistuttaa.

– Jos ilmansuodattimen vaihtoväli on esimerkiksi 18 000, niin sillä voi ajaa jopa 30 000 jollei aja hiekkateitä koko ajan.

– Pestävä ilmansuodin on myös kalliimpi, ja sitä pitäisi pestä joka välissä. Olen myös huomannut, että pestävien suodatinten käyttö aiheuttaa enemmän venttiilien säätämistä kuin perinteisiä suotimia käytettäessä.

– Ennenkaikkea niistä ei ole mitään hyötyä, tai tarkemmin määritellen, niistä ei saa sitä hyötyä, mihin ne on tarkoitettu, pitäisi olla lisäksi vastaavat putket ja Power Commander sekä tietysti oikein säädetty. 

– Tosiasia lisäksi lienee, että huipputehoilla ajetaan korkeintaan promillejen verran kesän ajoista, Kuuttila pohtii.

Penkityksiä ja keväisiä rengaspaineita

– Kannattaako pyörät sitten penkittää, että saa kulutuksen ja virtaamat kohdalleen. Lyhyt vastaus on, että ei. Kaasariaikana vaihdettiin neulat ja suuttimet, että saatiin lisää alavääntöä.

– Tämän päivän pyörät pyritään tekemään mahdollisimman pienikulutuksisiksi ja päästöt mahdollisimman vähäisiksi kierrosalueella 3000-6000 rpm. Silloin voi asentaa  Dynojetin lambdahuijarin, joka muuttaa keskialueen polttoainevirtaaman rikkaammaksi. Tällöin polttoainesuihkutuksella ja katalysaattorilla varustetuilla pyörillä ajettaessa loppuu epämukava nylkyttäminen kaupunkinopeuksissa.

– Keväällä ajamaan lähtiessä on tärkeintä muistaa rengaspaineet. Luvattoman paljon ajetaan hengenvaarallisilla rengaspaineilla: kun juhannuksena pyörä tuodaan huoltoon, niin paineet saattavat olla vain 1,70 baria. Käytännössä, jos suosituspaineet ovat esimerkiksi 2,5 baria, niin kannattaa käyttää ainakin 0,20-0,40 baria korkeampia paineita. Japanilainen rengassuunnittelija kun ei ymmärrä suomalaisia olosuhteita. Jos 22 asteen huoneenlämmössä pannaan paineet paikalleen ja pihalla on 35° plussaa, niin paineet nousevat automaattisesti ylemmäs. Täällä kun ei normaalisti tuollaisia lämpötiloja ole, niin kannattaa käyttää korkeampia paineita. Isompien paineiden avulla saa joka kolmannen renkaan ilmaiseksi, Kuuttila vakuuttaa.

– Tämä kertoo samalla siitä, että kannattaa hankkia hyvä rengaspainemittari. Jos on käytössä digimittari, niin voi vertailla sen näyttämiä lukuja kunnolliseen rengaspainemittariin vaikka mp- tai rengashuollossa. Vanhanmalliset kynämittarit ovat ookoo, niiden heitto on vain 0,1 barin rajoissa, ja kynä on niin pieni, että se mahtuu ajotakin taskuun.

– Moottoripyörien rengaspainevalvonta on toiminut hyvin, ainakin ne, mitkä ovat tulleet vastaan, Kuuttila kehuu.

– Kun viette rengaspainevalvonnalla varustetun pyörän renkaanvaihtoon, muistakaa huomauttaa, että vanteissa on rengaspaineanturit sisällä, etteivät ne mene rikki.

Renkaat, ketjut ja jarrupalat

– Kannattaa ostaa omaan pyörään oman mieltymysten mukaiset renkaat. Monesti kyse on makuasiasta, liian halpoihin renkaisiin ei kuitenkaan kannata mennä. Harva pystyy viemään renkaita äärirajoille, mutta halpa rengas saattaa käyttäytyä huonosti; yllättää tilanteessa tai märällä.

– Pyörän keulallahan ei sinänsä ole huoltoväliä, kun etuhaarukka vuotaa, vaihdetaan tarvittavat osat. Mutta se kannattaisi ehkä purkaa 4-5 vuoden välein ja vaihtaa öljyt ja tiivisteet.

– Moottoripyörän ketjusta on syytä muistaa, että kireys tappaa ketjun nopeasti. Oikeaan kireyteen kiristämisen opetteleminen on tärkeää, sillä ylikiristys pilaa ketjun, Kuuttila sanoo.

– Jos ketjussa on ruostetta o-renkaiden välissä, niin se on silloin vaihtoon menossa. Samoin jos ketju tarttuilee ja roikkuu. 

– Ketju kannattaa rasvata aina kun tankkaa tai useamminkin, mutta vähän kerrallaan.

– Kardaanipyörissä taas on vanhemmissa omat ongelmansa. Itse tapaan vaihtaa peräöljyt aina samalla kertaa kuin moottoriöljytkin. Apteekista saa lääkeruiskuja, joilla on helppo annostella oikea 100-200 millilitran annos 80/90W hypoidiöljyä perään.

– Kesällä ajokauden mittaan on tietysti tärkeää seurata jarrupalojen kulumista, ja jäähdytysnesteen määrä pitää tarkistaa vähintään kerran vuodessa. Paisuntasäiliö saattaa olla piripinnassa, mutta syyläri voi silti olla tyhjä. Se tarkoittaa sitä, että on syytä katsoa korkkiinkin, vaikka se saattaakin olla hankalassa paikassa.

– Jos kylmässä säilytettäessä muutama tippa nestettä valuu, ei tarvitse huolestua, kunhan muistaa tarkistaa, että syylärissä on nestettä.

"Talvisäilytys keskiseisontatuella"

– Kesällä tietysti ajetaan sen mitä kerjetään, ja muistetaan huollot kohdallaan. Kun syksy tulee, kannattaa laittaa pyörä säilöön keksiseisontatuelle, tai takahaarukkaan laitettavan tuen varaan, että saa pyörän pystysuoraan. Yksi mahdollisuus on säilyttää pyörä seinää vasten. Kaasarikoneessa tahtoo sivuseisontatuella säilytettäessä mennä vasemman puoleiset kaasarit tukkoon. Se ilmenee sillä tavalla, että kaksi kesää pyörä voi kulkea moitteettomasti, mutta kolmantena ei enää lähde käyntiin. Kun säilyttää pystyssä, niin ei jää bensa makaamaan.

– Jarrunesteet pitäisi oman turvallisuudenkin vuoksi vaihtaa kahden vuoden välein. Vaihto on helppoa 30-40 euron hintaisella imuvaihtajalla. Jos nesteet vanhenevat, riskinä on jarrujen katoaminen ajotilanteessa.

– Ai että kannattaako moottoripyörää käyttää talvella? Minun mielestäni ei. Sen sijaan kannattaa kerran kuukaudessa käydä hyppimässä pyörän päällä ja painella jarruja ja kaikkea, missä on hydrauliikkaa. Hapettumisen estämiseksi kannattaa käytellä myös pyörän painikkeita ja kytkimiä sekä tietysti pumpata keulaa keulan hydrauliikan toiminnan varmistamiseksi. Voi myös nostaa pölyhuulen ylös ja kostuttaa öljyllä, näiden ansiosta on monta keulahuoltoa jäänyt tekemättä.

– Paljonpuhuvaa on, että 90 % keulahuolloista tehdään ennen juhannusta, Kuuttila muistuttaa. – Ja kannattaa varata huolto ajoissa ennen isompia reissuja; ennakoida, mitä tekee syksyllä ja mitä teettää keväällä. Kesällä kun huoltoon on kuitenkin tungosta, eikä huoltoaikoja saa niin nopeasti.

– Pyöräthän kannattaa huoltaa hyvin ja huollattaa ohjekirjan mukaisin välein. Koneremontit ovat jumalattoman kalliita. 91-92 Hondan 1000 cm³ moottorin täysremontti maksaa 3000-4000 euroa. Silloin kannattaa muistaa, että esimerkiksi Saksasta saa kolarikoneita 500-1000 euron hintaan, ja ne saattavat olla ihan hyvässä kunnossa. Tietenkin, jos itse pystyy korjaamaan, asia on eri.

– Rengaskone on hyvä olla olemassa, aivan laadukas pienempi masiina löytyy esimerkiksi Biltemasta.

– Ketjujen pesu kannattaa tehdä kliinerillä ja harjata ketjua poikittaisessa suunnassa, jolloin o-renkaille ei tule rasitusta. Polttoöljykin sopii hommaan aivan ok.

– Hyvinhuolletun pyörän ketjut rattaineen kestävät jopa 50 000 kilometriä, mutta alkuperäisen eturattaan voi vaihtaa jo esimerkiksi 20 000 kilometrin kohdalla, sillä se kiertää kolme kertaa enemmän kuin takaratas, Kuuttila päätti.

Siinä mies kävikin läpi koko vuoden huolto- ja ajokierron moottoripyörien osalta. Mikä parasta, sen jälkeen oli tarjolla kahvia ja hodareita, joten tilaisuudesta ei tarvinnut lähteä kuivin suin kotimatkalle.

Kiitos MC Club Härmä ja Harri Kuuttila. Ravintoa saatiin sekä sielun että kehon tarpeiksi. Oli ilo osallistua!

Aiheesta aiemmin:

Tietyöt tiellä 19 Alahärmän Voltissa – tällä hetkellä tosi vaarallinen motoristille

VT 19 jatkaa hälyyttävää rapautumistaan! Uutta asfalttia ilman jyrsittyjä turvauria saatava heti!

Motouutiset 5 v sitten: SMOTO: Motoristeille vaarallinen tienpätkä Alahärmässä sen kuin huononee - tienpitäjää ei kiinnosta

Suomen Motoristit on huolissaan teitten siniaaltojyrsinnän riskeistä motoristeille - vaaralliset urat VT19:llä edelleen korjaamatta

Mekaanikkomestarin pajasta: Harri Kuuttila kehottaa myös naisia opiskelemaan oman moottoripyöränsä tekniikkaa – lisää ajoturvallisuutta

Harri Kuuttila: mekaanikkomestarin pajasta painavaa asiaa moottoripyörien huoltamisesta

Harri Kuuttila: mekaanikkomestarin pajasta painavaa asiaa kuumaan akkukeskusteluun

Ylistaroon uusi Honda-huolto: yhteistyöllä Isonkyrön Harri Kuuttilan kanssa asiakkaille joustavuutta ja laatua