Tässä jutussa haastatellaan kahta asiantuntijaa. Ensinnäkin tiedustelimme Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston puheenjohtaja Markku Eestilän (Kok) näkemyksiä ja toiseksi Uudenmaan ELY-keskuksen insinööri Sami Mankosta. Kolmantena keskustelun avauksena on tiivistelmä moottoripyörätutkija Janne Saarikosken selvityksestä moottoripyöristä kaupunkiliikenteessä sekä niiden sallimisesta linja-autokaistoille.
Kaupunkien bussikaistat voisi avata moottoripyörille
Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston puheenjohtaja Markku Eestilä (Kok) näki kaupunkiliikenteen bussikaistojen avaamisen moottoripyörille hyvänä mahdollisuutena, joskin kaipasi seurantaa.
– Suhtaudun asiaan alustavasti myönteisesti. Tällä hetkellä jo mopot ja polkupyörät voivat ajaa bussikaistoja, joten ne voisi aivan hyvin avata myös moottoripyörille. Perusajatus on kuitenkin se, että on huolehdittava siitä, ettei bussiliikenne häiriydy.
– Kannatan myös kaksipyörästrategian luomista. Tämä asia sopisi luontevasti siihen, samoin se, että moottoripyörät voisi pysäköidä jalkakäytävälle, elleivät ne aiheuta häiriötä, Eestilä pohtii. – Parlamentaarisen liikennetyöryhmän ohjelmaan on kirjattu näkemys 2-pyörästrategian laatimisesta, toteuttamisaikaa en vielä uskalla sanoa.
– Kaksipyörästrategian kautta pystymme vaikuttamaan ihmisten liikennetottumuksiin. Sillä on paljonkin tekemistä päästöjen kanssa, ja aiheeseen liittyvät tietysti myös sähkömopot ja sähkömoottoripyörät. Jo sinänsä 2-pyöräiset moottoridut ajoneuvot pienentävät ruuhkia ja vähentävät saasteiden määrää, Eestilä uskoo.
– Se, onko maanteiden bussikaistojen antamiseen moottoripyöräilijöiden käyttöön oikeasti tarvetta, on oma kysymyksensä. Sen voi ajatella niin, että jos se edistää sujuvaa liikkumista, niin ok, mutta jos siitä on haittaa bussiliikenteelle, niin asia on arvioitava uudelleen.
Markku Eestilä (kuvassa vasemmalla) ja Eero Suutari.
Moottoripyörälle ei välttämättä hyötyä maantieliikenteen bussikaistoista
Uudenmaan ELY-keskuksen insinööri Sami Mankonen on ollut mukana Länsiväylän tiesuunnitteluhankkeessa jo vuosia. Hän on pohtinut asiaa sen pohjalta, miten liikenne pitäisi järjestää, kun bussiliikenteen määrä tiellä vähenee Länsimetron käyttöönoton myötä.
– Alunperin selvittelimme erilaisia vaihtoehtoja bussiliikenteen kaistalle; monimatkustaja-autoja, vähäpäästöisiä autoja, pakettiautoja. Viimemainitut olisivat luonteva, elinkeinoelämän tarpeita tukeva ratkaisu bussiliikenteen vähentyessä metroliikenteen käynnistyttyä.
Mikäli nykyiset aikataulut toteutuvat, marraskuussa bussivuorot loppuisivat, ja bussikaistalle tulisi tilaa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että se tulee vähäpäästöisten autojen käyttöön.
Asiasta saa helposti suuremman kuvan kuin se onkaan, sillä kyse on lännen suuntaan vain kolmen kilometrin mittaisesta tienpätkästä. Itään mentäessä pituutta on vajaa kuusi kilometriä.
Siinä mielessä kokeilu on marginaalinen, mutta sen avulla saadaan vastauksia erilaisiin kysymyksiin, kuten mitä se vaikuttaa bussien ja taksi- sekä pakettiautojen ja kuorma-autojen sekä vähäpäästöisten autojen liikennöinnin sujuvuuteen. Miten kokeilua jatketaan, laajennetaan, mitä muita ajoneuvoja pitäisi ottaa mukaan. Moottoripyörät eivät tällä hetkellä ole mukana selvityksessä.
Mankosen mielestä bussikaistat eivät tieliikenteessä ole paras paikka moottoripyörille.
– Uusi tieliikennelaki on parhaillaan lausuntokierroksella, joten sen jälkeen on ehkä olemassa liikennemerkki, joka sallii ajon vähäpäästöisille ajoneuvoille. Nyt käytössä on erillinen lisäkilpi, kuten kokeilun muillekin ajoneuvoille.
– Länsiväylän kokeilun alkamisesta tiedotetaan, kun saadaan asiasta päätös. Lisäkilvet asennettiin jo viime vuoden kesänä, kun oletimme, että metro tulee jo vuosi sitten.
Kokeilu on saanut paljon julkisuutta, mutta sen hyödyt todennäköisesti ovat varsin vähäiset lyhyiden matkojen ja monien liittymien vuoksi. Teillä on jonkin verran sähköautoja, joten se tuonee bussikaistoille aikanaan lisäliikennettä.
Arvioitu aikataulu on noin kuukausi siitä, kun metron liikennöinti alkaa. Moottoripyörille kaistan käytöstä ei talviaikaan juuri olisi hyötyä muutenkaan, kun niitä ei ole liikenteessä. Tässä vaiheessa moottoripyörät jäävät pois.
Asiaa arvioidaan kuitenkin viimeistään keväällä uudelleen. Kunhan nyt ensin näemme, miten paljon tieliikenteen bussiväylällä on käyttöä muille ajoneuvoille. Asiaa ei ole aiemmin kokeiltu, joten tästä on oikeasti hyötyä asia selvittämiseksi. Kokeilu on merkittävä, vaikka tiejakso on lyhyt, vastaavia tilanteita on Suomessa vähän ja meillä on vain rajalliset mahdollisuudet laajentaa kokeilua, Mankonen päättää.
Moottoripyörät kaupunkiliikenteen bussikaistoilla
Moottoripyörätutkija Janne Saarikoski on tehnyt aiheesta hyvän selvityksen. Esimerkiksi Norjassa moottoripyörien on kansallisen moottoripyörästrategian mukaisesti sallittu ajavan kaikilla bussikaistoilla koko maassa. Perusteluksi on todettu se, että moottoripyörien on turvallisempaa liikkua bussikaistoilla kuin luovia ruuhkissa kaistaa vaihtelemalla ja kaistojen välissä edeten.
Janne Saarikoski, Ducati ja Marilyn 2.0.
Iso-Britanniassa jo 30 kaupungissa sallitaan moottoripyörät bussikaistoille vuodesta 1995 alkaen. Lontoossa Westminster on sallinut syyskuusta 2005 lähtien moottoripyörät kahdeksalle bussikaistan pätkälle. Etukäteen arvioitiin, että se aiheuttaa runsaasti ongelmia liikenteeseen. Asiasta toteutettiin ennen-jälkeen-tutkimus, jonka mukaan
- • kaistakuri parani, kun moottoripyöräilijöiden edestakainen kaistanvaihtelu väheni
- • bussien matka-ajat kasvoivat hienoisesti, keskimäärin 4 sekuntia ajanottopisteiden välillä
- • kuudella testialueella kahdeksasta moottoripyöräilijöiden onnettomuudet vähenivät
- • alueilla, joilla oli vilkkaita sivutien risteyksiä ja voimakas liittymisliikenne ajoradalle pysäköintiruudusta tms., moottoripyöräonnettomuudet lisääntyivät.
Vuoden 2012 alussa puolestaan Transport for London salli moottoripyörät hallitsemiensa ”punaisten reittien” linja-autokaistoille. Sallittavuus osoitettiin liikennemerkein. Ennen päätöstä tehtiin kaksi 1,5 vuoden mittaista kokeilua. Ensi kokeilun jälkeen lisättiin moottoripyöräilijöiden nopeusvalvontaa ja turvallisuusvalistusta. Kokeilussa ei ilmennyt merkittäviä turvallisuusongelmia moottoripyöräilijöiden yhtä vähän kuin muidenkaan tienkäyttäjien osalta.
Tutkimuksen mukaan
- - moottoripyörien sallimisella bussikaistoille ei ollut merkittävää vaikutusta jalankulku- eikä pyöräilyonnettomuuksiin.
- - polkupyöräilijöiden määrä ei laskenut bussikaistoilla
- - moottoripyöräilijät siirtyivät käyttämään bussikaistoja reiteiltä, joissa bussikaistaa ei ole, tai sitä ei saa käyttää
- - ensimmäisen kokeilun aikana moottoripyörän ja auton väliset risteysonnettomuudet lisääntyivät testialueilla.
- - moottoripyörien keskinopeudet kasvoivat testialueilla noin 10 %
- - moottoripyörillä ei havaittu olevan vaikutusta bussien matka-aikaan.
Lontoossa moottoripyöräilijät kokevat ongelmaksi sen, ettei linja-autokaistan käyttö ole sallittua kaikissa kaupunginosissa.
Moottoripyörät bussikaistalle, kyllä vai ei?
Voimassaolevan tieliikennelain mukaan tienpitäjä voi jo nyt osoittaa lisäkilvellä linja-autokaistan myös moottoripyörien käyttöön. Uusi tieliikennelain keväällä päivätty luonnos ei sisällä muutoksia nykytilaan.
Argumentointi moottoripyörien bussikaistoille sallimista vastaan perustuu yleensä vetoamiseen moottoripyöräilijöiden liikenneturvallisuuteen. Epäilystä herättää se, että suuri ja pieni tienkäyttäjä ovat samalla kaistalla. Molemmat edustavat massan ja kiihtyvyyden ääripäitä.
Huolta herättää myös se, että moottoripyöräilijä jää helposti pysäkiltä lähtevän bussin tai risteyksessä kaistaa vaihtavan auton kuolleeseen kulmaan. Kolmantena seikkana on se, että kaistojen välillä on isot nopeuserot.
Se, että joukkoliikenteen kaistat on tarkoitettu massojen liikuttamiseen, saattaa vaikuttaa siihen, että moottoripyöräily kaistoilla voisi aiheuttaa närää.
Viimeinen argumentti on, että mikäli moottoripyörien sallitaan käyttää bussikaistaa, toisi se muitakin tienkäyttäjäryhmiä kaistoille, kuten vähäpäästöiset tai sähköautot, kimppakyydit jne.
Bussikaistan käytön edut
Moottoripyörä säästää tilaa monin verroin henkilöautoon verrattuna. Jos henkilöautossa on vain yksi henkilö, moottoripyörä on kooltaan vain neljänneksen jos sitäkään henkilöautosta. Se vie siis vähemmän tilaa kaistalla sekä jonon mitassa, rinnakkain että myös pysäköitäessä. Samaan parkkiruutuun mihin mahtuu yksi auto, mahtuu kaksi-kolme moottoripyörää.
Kaksi moottoripyörää mahtuu myös kaistalle jonoon rinnakkain. Risteyksessä moottoripyörä mahtuu vajaalla kaistalla ohi tarvittaessa.
Moottoripyörä siis vähentää kaupunkiruuhkia sekä ajossa että pysäköinnissä.
Moottoripyörä on turvallisempi sikäli, että sen selästä näkee muun liikenteen paremmin, ja se kiihtyy nopeammin tavoitenopeuteen hyvän tehopainosuhteen ansiosta ilman revittelyä. Myös taaksepäin vilkaiseminen kaistanvaihdon yhteydessä on helpompaa.
Moottoripyörä on myös energiatehokas ja useimmiten sen koko elinkaaren päästötaso on alhaisempi kuin tavallisen auton valmistuksesta käyttöön pienempien materiaalintarpeen ja polttoaineenkulutuksen johdosta.
Suomessa liikenneinfrassa moottoripyöräily on käytännössä jätetty huomioimatta. Moottoripyöräilyn turvallisuutta voitaisiin parantaa paljon - ja samalla sen sopivuutta kaupunki- ja työmatkakäyttööön ottamalla moottoripyörä tasaveroisena liikennenmuotona mukaan suunnitteluun ja huomioimalla sen erityistarpeet.
Aiheesta aiemmin:
Suomen Motoristit teki Mobility Testin Helsingissä: prätkä ja mopo nopeimmat ruuhkaliikenteessä
Tältä kaupungilta oikeaa mallia liikennesuunnittelusta suomalaisillekin päättäjille
Huom: Motouutiset hoitaa Suomen Motoristit ry:n tiedotusta toimeksiannosta.