Olit vuoden alussa polvileikkauksessa. Mitä tapahtui?
– Polvet on reistailleet vuoden 2019 Macaon kaatumisesta asti. Silloin laitettiin kaikki tärkeimmät, selkä, keuhkot, lapaluut ja nämä kuntoon. Silloin polvi jäi vähän huonommalle sijalle. Vuodet on vieriny ja ollut olevinaan niin hirveä kiire, ettei ole ennättänyt korjailemaan näitä. Aina joku tekosyy on löytynyt. Jokaisessa kaatumisessa se on mennyt huonommaksi ja huonommaksi. Nyt Horicen kaatumisessa se hajosi/kipeytyi niin paljon, etten pystynyt oikein enää kävelemään. Koirienkaan kanssa en ole sen jälkeen pystynyt käymään lenkillä. Hammasta purren ajoin loppukauden. Heti kun pääsin Macaosta, niin pääsin leikkauspöydälle. Piti leikata vain toinen polvi, mutta leikkasivatkin molemmat. Loppui varaosat kesken, niin ottivat oikeasta polvesta lisää. Ja kun aikatauluttaa näin, että tekee kaikki korjaukset kerralla, niin pääsee yhdellä toipumisajalla.
Yhden polven sijaan, Kostamolta leikattiinkin molemmat polvet.
Tuleeko polvesta nyt entistä ehompi?
– Ei se ainakaan huonompaan suuntaa voi enää mennä. Hyvä siitä tulee. Tottakai nyt on kova kuntoutus edessä. Ei pystytä ihan aikataulussa menemään, mutta saadaan edes jotkut testit ajettua ennen ensimmäisiä kisoja. Siihen on kova työ.
Jos katsotaan vielä hieman taaksepäin, mikä jäi viime kaudesta mieleen päällimmäisenä?
– Uutuuden viehätys vie Mansaaren päällimäiseksi, Imatra hienona kakkosena. Kokonaisuutena mennyt kausi oli urani hienoin.
Mansaaren kisajärjestäjät vaativat aika paljon, ennen kun pääsee itse kisoihin?
– Kisajärjestäjät pitävät meistä ihan älyttömän hyvää huolta. En tiennyt itsekään, miten hyvää huolta pidetään ja valmennetaan itse kilpailuun. Ennen kun ajoin prätkällä radalla, niin ajoin noin 8 000 kilometriä autolla rataa ympäri. Nissan Micra ja Ford Transit tulivat ihan tutuiksi.
Erno Kostamo tulevista Mansaaren kisoista: "Kaikki luulevat, että sinne mennään kylmiltään"
– Kaiken kaikkiaan valmistautumiseen vierähti tasan kolme vuotta. Macaossa sairasvuoteella kirjoitin sopimuksen Mansaarelle. Koronavuodet oli itselle pelastus. Sain kalenteriin lisää vuosia. Pystyin rauhassa keskittymään ja käymään paikan päällä opettelemassa rataa ja käyttää iltoja videoiden kanssa. Vuonna 2022 en vielä uskaltanut lähteä Mansaarelle kisaamaan, kun loukkaantumisen jälkeen ei ollut yhtään ajokilometrejä alla, mutta pääsin sinne mekaanikoksi, olemaan kuljettajan auttajana ja lähimpänä kaverina. Näin, mitä se touhu siellä on, sen kisafiiliksen. Se oli opettava reissu.
Erno Kostamo ajoi rataennätyksensä yli 122 mph, palkittiin Mansaaren TT-kisojen parhaana tulokkaana.
Suomalaisia faneja kannustamassa Erno Kostamoa.
Mansaarelle menit opettelemaan, mutta Imatralla olit, vesikeleistä huolimatta, voittamaton.
– Näinhän siinä kävi. En ole ikinä itseäni "vesikelikuljettajaksi" tituleerannut, mutta tuon viikionlopun jälkeen voi sanoa, että vesikelilläkin ajaminen onnistuu ihan hyvin. Jokaisella kerralla oltiin ykkösiä radalla, niin eihän sen hienommin olisi voinut mennä. Tekniikka pelasi ja kaikki olivat siellä hymyssä suin, niin silloin tulos on tuo, kun ei mikään paikka kiristä.
Vastassa oli kova kattaus IRRC-sarjan kärkikuljettajia: Peter Hickman, Brian McGormak ja Lucas Maurer. Mikä teki sinusta niin ylivoimaisen?
– Tottakai olen kehittynyt kuljettajana, tullut nopeutta ja kaikki on siltä osin mennyt parempaan. Mutta Imatralla minun valttinani oli kokemus. Olen kahlannut katuratakilpailuja 2-3 vuotta. Mansaarelta ei ollut kokemusta, niin en minä siellä pärjännyt. Kerrankin oli vaakakuppi toisinpäin, kun Hickman ja muut maailman huiput tulivat meikäläisen kotiin, niin tulos oli siinä.
Fanit tarjoavat Imatran kuninkaalle, Erno Kostamolle, Jarno Saarisen saappaita
Imatralla keli oli todella haasteellinen, välillä kaatosade ja toisaalta puolihullu keli. Miten toimitte sen suhteen?
– Koko ajan oli oltava ajan hermoilla, seurattava kisajärjestäjien infoa, minkälaisena kisana ajetaan. Oli tehtävä mekaanikkojen kanssa sotasuunnitelma ja yritettävä olla taktisesti muita tiimejä fiksumpi, mennäänkö kuivalla vai sateella. Mutta suurin tekeminen on pääkopan kanssa. Koko ajan on oltava kartalla, mikä se vallitseva olosuhde on. Sovitettava vauhti järkevästi, että rataa on turvallista ajaa vallitsevassa olosuhteessa. Parastahan olisi, että olisi täysin kuivaa tai täysin märkää, puolihullu keli on kaikista pahin, mitä olla voi.
Kauden viimeiseen koitokseen Macauhun lähdit puolustamaan voittoa. Mitkä olivat ennakko-odotuksesi tuon kisan suhteen?
– Vastassa oli taas maailman huiput, Hicman, Ruther, Todd ja muut mukana. Olisin tyytyväinen jos on kolmen sakissa ja pettynyt, jos en ole viiden sakissa. Sehän lähti hyvin liikenteeseen. Ensimmäisessä tunnin harjoituksessa johdin ihan viimeiselle puolelle minuutille asti. Joka kerta, kun mentiin radalle, oltiin kolmen sakissa. Siihen olen erittäin tyytyväinen. Lopputulos oli kuitenkin pannukakku. Reissattiin mekaanikkojen kanssa toiselle puolelle maailmaa, vietettiin siellä kaksi viikkoa ja tulos oli, että kolmen euron päävirtareleen takia tullaan tyhjin käsin pois. Se syö miestä.
Kostamon Macaon GP-kisa päättyi pyörän sähkövikaan
Ennen keskeytystä olit vahvasti kolmantena. Tiesitkö heti, mikä pyörään tuli?
– En ihan siinä, mutta heti kun kilpailun jälkeen menin pyörän luokse, niin havaitsin vian. Mutta ennen kilpailua ei tuommoista hajoamista pysty millään ennalta ehkäisemään. Se on älyttömän huonoa tuuria, sitä on vuosien varrella ollut muutenkin.
Mitä ajatuksia pyöri, kun jouduit keskeyttämään kisan? Voiko sitä harmituksen määrää edes kuvailla?
– Niin tyhjä oli, ettei siinä oikein miettinyt mitään, kun niin tärkeässä kisassa tuli keskeytys. Siinä katselit kisan loppuun. Kisan jälkeen oli niin isoa harmistusta, ettei uralla koskaan aikaisemmin ole ollutkaan. Jos ei edes kalja maistu enää sen jälkeen, niin se ehkä kuvastaa vähän fiiliksiä. Kaksi päivää mökötin hotellihuoneessa sen jälkeen. Sen verran se ketutti. Suomeen kun pääsin, niin se oli siinä vaiheessa jo nollattu. Välillä mietti, että voisi olla ihan tavallinen poika.
Macaon kisan jälkeen oli niin tyhjä olo, ettei siinä oikein miettinyt mitään.
Saat tulevalle kaudelle uuden BMW:n tehtaan rakentaman M1000RR Superbike-pyörän.
– Uusi pyörä pitäisi tulla tehtaalta ihan valmiina pelinä, ei muuta kun napista käyntiin. Näen sen ensimmiästä kertaa Kroatiassa ratavarikolla, kun mennään sinne ajamaan kauden ensimmäiset testit.
Tähän asti Kostamo on 20-vuotisella kilpaurallaan rakentanut aina pyöränsä itse, mutta nyt BMW:n kilpailuosasto huolehtii tehdasuuden pyörän rakentamisesta Superbike-luokan sääntöjen mukaiseksi kilpuriksi. Vain päärunko ja tankin BMW-logo ovat samoja kuin tuotantopyörässä, kaikki muu on muokattu kilpailukäyttöä varten täysin uuteen uskoon. Tällaista pyörää ei kuka tahansa voi lähteä ostamaan, mutta Kostamon tähänastiset näytöt riittivät osto-oikeuden saamiseen.
– Siinä auttoi meidän luomat kontaktit ja suurena apuna oli myös kalustoni kuljetuksissa sekä järjestäjien suuntaan auttavana yhteyshenkilönä toimivan Rico Penzkoferin hyvät suhteet Bemariin. Ja varmaan vähän auttoi aikaisempien
vuosien menestyskin radoilla. Saatiin keskusteltua järkevään hintaan tehdaspyörä ja hyvä paketti, ettei kannattanut ruveta haaveilemaan muista pyörämerkeistä.
Kostamon viime kauden kilpapyörä muokataan Stock-luokkaan sopivaksi.
Miltä tuleva kausi näyttää? Mikä kisoja on kalenterissa?
– Kilpailen kaudella 2024 sekä Superstock- että Superbike-luokissa. Viime kauden kilpapyörä muokataan Stock-luokkaan sopivaksi. Kauteen lähdetään omalla 38 Motorsport -tiimillä, mikä jo viime kaudella osoittautui toimivaksi ratkaisuksi.
– Tällä kaudella ajetaan kaikki samat kisat, kuin viimekin vuonna eli Mansaaret, Westit ja Imatran kisat. Lisäksi vielä Southern 100 heti Imatran jälkeen. Nort West 200:sta, Irlannista aloitetaan toukokuun alussa. Se on viikon kestävä kilpailu. Siellä on iso kansainvaellus, 200 000 ihmistä katsomassa kisoja. Siitä vähäksi aikaa Suomeen, kalusto menee suoraan Mansaarelle. Mansaarella jatketaan, siellä ollaan vähän reilu kaksi viikkoa touko-kesäkuun taitteessa. Heinäkuun alussa ollaan Imatralla ja Imatran jälkeen on mielenkiintoinen aikataulu. Kun sunnuntaina Imatralla päättyy viimeiset ajot kello 18.00, niin siitä 24 tuntia ollaan uudestaan Mansaarella. Mansaaren eteläpäässä ajetaan legendaarinen, iso Southern 100 -kilpailu. Siellä ollaan maanantai-iltana kello 18.00 uusien tulokkaiden (new comers) -treeneissä.
Eli Imatralle puolustamaan King of Imatra -titteliä?
– Joo, tottakai. Oman pienen tavoitteen olen laittanut. Agostinin 16 voittoa voisi vuosien varrella lyödä. Sitten voisi jäädä eläkkeelle. Seitsemän voittoa on nyt tullut putkeen, eli kohta ollaan puolessa välissä tavoitetta.
Vielä kolme kuukautta Kostamo joutuu liikkumaan polvituen varassa. Apuna myös kyynärsauvat.
Kuinka tammikuussa leikatun polven kuntoutus etenee?
– Polven kuntouttaminen on sujunut hyvin, ja ajoasennon edellyttämä polven 120 asteen liikerata saavutettaneen pääsiäiseen mennessä. Vielä kolme kuukautta liikutaan polvituen varassa, joskin kauden alla ajettavissa testeissä ajetaan ilman tukea, sillä sen käyttö ei onnistu nahkapuvun alla eikä päällä.
Erno Kostamo Fan Club
Erno Kostamo 38 Motorsport -tiimeineen lanseeraa kaudelle 2024 fan clubin, jossa clubin sivustolle kirjautumalla pääsee seuraamaan läheltä kunkin kilpailuviikonlopun tapahtumia. Luvassa on videoita, valokuvia, päivityksiä ja tietysti kilpailuviikonlopun tuloksia, eli Kostamon edesottamusten seuraaminen ja ajantasalla pysyminen on
helpompaa kuin ikinä ennen. Julkistus tapahtuu huhtikuun aikana.
Kostamon kisakausi alkaa 6.-11.5. North West 200 -kilpailusta.
Kilpailukalenteri 2024 noudattaa pitkälti viime vuoden kalenteria, ja näyttää seuraavalta:
6.-11.5. North West 200 (Pohjois-Irlanti)
27.5.-8.6. Mansaaren TT (Mansaari)
4.-7.7. Imatranajo
8.-11.7. Southern 100 (Mansaari)
12.-13.8. IRRC Horice (Tsekki)
16.-17.9. IRRC Frohburg (Saksa)
14.-17.11. Macao GP (Kiina)
Aiheesta aikaisemmin: