Henrik Budich on pitkän linjan motoristi.

– Minulla ei ikinä ole ollut mopoa, mutta aloitin moottoripyöräilyn yhdeksänvuotiaana. Tein töitä kotona ja sain taskurahaa, ja ostin säästöilläni 50 markalla 125-kuutioisen venäläisen Tähtipyörän.

– Se ei oikein toiminut ja niinpä kysyin isältäni lainaan 30 markkaa, jotta saisin toisen, eri tavalla rikkinäisen tähtipyörän varaosiksi. Hain molemmat pyörät kotiin työntämällä. Purin pyörät kellariin, hain kirjastosta kaksitahtimoottoreista kertovan kirjan ja kasasin niistä pyörän.

– Sytytyksen säädön kohdalla tuli tenkkapoo, kun siinä luki "ota ennakko", eikä minulla ollut tietoa, mitä se tarkoittaa. Onneksi setäni kertoi, että kipinä pitää saada syttymään vähän ennen kuin mäntä on ylhäällä, ja neuvoi myös miten säätää. Eli ruuvimeisseli sisään sylinteriin, ja kampiakselia pyörittämällä löytyy sitten oikea kohta. Sain pyörän toimimaan. Tähtipyörällä oli hyvä opetella ajamaan, jalkatapit olivat niin matalalla, ettei sitä saanut kaatumaan millään, Henrik Budich kertoo.

Sen jälkeen miehellä on ollut Jawoja, Nortoneita, Royal Enfieldejä, Japanilaisia, BMW:tä jne. Plakkarissa on myös pitkä, vajaan 30 vuoden mittainen työura BMW:n organisaation palveluksessa. Ensin Oy Veho Ab:n ja myöhemmin BMW Suomen  palveluksessa vastaamassa BMW moottoripyörien maahantuonnista & organisaatiosta Suomessa, sittemmin Singaporessa BMW:n Kaakkois-Aasian ja eteläisen Tyynen Meren alueen aluepäälikkönä moottoripyörien osalta. Myöhemmin myös BMW-moottoripyörien maajohtajana Koreassa.

Henrik Budich opastamssa MP69:n kouluttajaa Joonas Tikkasta.

Henrik Budich opastamssa MP69:n kouluttajaa Joonas Tikkasta.

Se kouluttaminen

Budich on kouluttanut ison joukon mp-puolen oppilaita.

– Opetuskertoja tai oppilaita on yli 3000. Pääasiassa olen kouluttanut virkavaltaa ja ajamisen ammattilaisia, kilpa-ajajia, erikoisryhmiä, sekä kouluttajia.

– Olen aloittanut kouluttamisen jo 70-80 luvun vaihteessa, ja vastasin oto:na BMW Motorradin Kaakkois-Aasian koulutuksista sekä erityiskoulutuksista.

Kiinnostaa tietenkin, mistä opit, ja mistä oma kouluttajan filosofiasi on peräisin?

– Kouluttajan ammattitaidon pitää olla niin kova, ettei tarvitse hirveästi selitellä. Normimotoristin kanssa pitää lähteä ruohonjuuritasolta rauhallisesti askel askeleelta eteenpäin.

– En ole koskaan laskenut, miten paljon olen ajanut ja harjoitellut motskarilla, se ei ole mielestäni relevanttia.

Henrik ja MP69:n puheenjohtaja Veera Tossavainen.

Henrik ja MP69:n puheenjohtaja Veera Tossavainen.

"Pyörän hallinta olennaista"

– Opetan periaatteessa sitä, mitä maailmalla opetetaan oman kokemuksen tuomilla lisähöysteillä. Suomessa käytössä oleva metodiikka on sieltä 70- ja 80-luvuilta lähtöisin, erittäin staattinen, mikä periytyy pitkälti sen ajan moottoripyörien ominaisuuksista. Viime vuosikymmeninä moottoripyörät ja sen eri komponentit ovat kehittyneet todella paljon, ja sen myötä myös ajo-ominaisuudet.  Maailmalla käytäntö on erilainen, pyörän hallinta on olennaista.

– Tykkään tästä esimerkistä: Jos olet kirvesmies, ja sinulla on sata työkalua, mutta osaat käyttää niistä vain muutamaa, et ole silloin kyllä mikään kirvesmies. Kaikkien työkalujen käyttö pitää osata, jos meinaa pärjätä. Moottoripyörä on se motoristin “työkalu” jonka hallinta ja ajaminen pitää hallita. Se ei ole muuten ihan helppoa ihmisen vanhojen perimien kanssa, joista vanhimmat ovat ohjelmoituneet aivoihimme 100.000 vuotta sitten, kun sen ajan ihminen oli vielä riistaa eikä se metsästäjä.

– Moottoripyöräilyssä on aivan sama: pitää malttaa treenata! Kaikilla on hitonmoinen kiire pyrkiä puun latvaan. Pitää olla malttia opetella asia kerrallaan.

– Ensin pitää saada ajoasento kuntoon, ihan sama kuin autolla ajettaessa. Moottoripyörä on dynaaminen laite, jota ei voi ajaa staattisesti, vaan dynaamisesti. Kuljettaja on osa pyörää, mutta liikkumalla, Budich muistuttaa.

MP69:n Tommi Lumiaho hakemassa oikeaa ajoasentoa.

MP69:n Tommi Lumiaho hakemassa oikeaa ajoasentoa.

Palasista kokonaisuudeksi

– Kaikki pitää vain panna palasiksi, vaihe vaiheelta.

– Opetuksessa pitää tehdä samalla tavalla. Ajoasennon dynamiikka nojaa rentouteen. Tuki otetaan pyörästä, mutta ei puristeta jaloilla koko ajan tankkiin, otetaan tankista kyllä tukea, mutta vain tarvittaessa.

– Keskivartalon varassa voi tehdä yllättävän kovia jarrutuksia. Ja kun ajoasento on oikea, kädet voivat ja pystyvät liikkumaan.

– Budolajeissa (Budich on entinen kilpajudoka) kaikki on pyöreää ja joustavaa; filosofia jatkuvaa, kaikella liikkeellä on jatkumonsa.

– Huomenna (haastattelu tehtiin kolmipäiväisen koulutusjakson keskimmäisenä päivänä) esim. ajamme täällä hidasta slalom-rataa, jossa treenaamme moottoripyörän itsensä tuottamalla dynamiikalla jousitusenergian ja hyrrävoimien avulla tehtäviä käännöksiä. Se nopeuttaa käännösten tekemistä, ja tekee siitä ikään kuin valssin keinuttelemista.

– Se esimerkiksi mahdollistaa nopeat väistöt ja U-käännökset, vaikka kapeilla mutkateillä, Budich kuvaa.

Henrik Budich.

Henrik Budich.

Pyörän lukeminen

Tavoitteena on varmaankin saada kaikki oppimaan. Ihmisillä on erilaisia edellytyksiä ja esteitä oppimiselle, miten niiden kanssa toimitaan?

– Jos oppilas esimerkiksi pelkää, mitä isompi pelko, sitä korkeampia esteitä käytetään. Ihminen pyrkii aina voittamaan aikaa ja matkaa. Kun käytetään matalia keiloja, hän pyrkii oikaisemaan. Kun rata toteutetaan korkeilla keiloilla, niin ne on pakko kiertää, ja tehdä samalla oikeat liikeradat.

– Jos on oikein pelokas oppilas, käytetään kuorma-autokeiloja, kyllä se siitä sitten vähitellen lähtee.

– Pyörää, jossa on riittävät kallistusvarat ja muut ominaisuudet voi kallistaa hyvillä sportrenkailla helposti jopa n. 50 astetta, eikä se oikein tehtynä karkaa. Kun käyttää löysää "koukku-otetta", tuntee, kun etupyörän pito lähestyy pidon irtoamista: ohjaus kevenee ja ohjaustanko pyrkii kääntymään sisäänpäin, eli Mp pyrkii itse korjaamaan tilanteen ja yrittää tehdä vastaohjauksen eli moottoripyörä pyrkii pystyyn. Siitä kun nostaa vain kallistusta hiukan takaisinpäin, niin renkaan pito palautuu normaaliksi.

– Jos kädet ovat jäykkänä ja/tai suorana ja ote liian tiukka, et voi tehdä paljon mitään. Et tunne, myöskään, mitä pyörä kertoo sinulle. Pyörän lukeminen ja sen sanoman ymmärtäminen on tärkeää, se informoi kuljettajalle ihan koko ajan jotain.

– Ihmiset haluavat käyttää hyvännäköisiä ajovarusteita, sekin on ihan ymmärrettävää ja täysin ok., mutta kannattaisiko kuitenkin uhrata muutama satanen mieluummin omaan ajotaitoon, kuin uuden nahkarotsin hankintaan, kun se vanha takki on vielä ihan hyvä, Budich kysyy.

Kaarrejarrutusharjoittelua. Mannekiinina toimittaja Eija Kyllonen.

Kaarrejarrutusharjoittelua. Mannekiinina toimittaja Eija Kyllonen.

Filosofiasta ja rengaspaineista

– Oma koulutusfilosofiani rakentuu sen pohjalta, mitä olen maailmalla nähnyt, kokenut, ja nykyaikaisissa koulutussessioissa oppinut. Moottoripyörien ajokoulutus on kansainvälisesti enemmänkin dynaamista kuin staattista tänä päivänä. Liitän siihen lisäksi aasialaisen ajatusmallin, johon kuuluu pehmeä ja joustava liikkuminen ja oppimisprosessia helpottavia omia mausteita.

– Useimmissa koulutussysteemeissä, mitä Suomessa olen nähnyt ja ymmärtänyt, on esim. etujarrun käyttö mutkassa ehdottomasti kielletty. Se on hiton iso virhe. Tieliikenteessä moottoripyöräilijän pitää liikkua aina hiukan varauksellisesti eli olla puolustuskannalla. Se tarkoittaa sitä, että tilanteen mukaan pystyt myös turvallisesti jarruttamaan mutkassakin. Oikein tehtynä säästät aikaa ja siitä suorana seurauksena matkaa, eli rakennat itsellesi turvamarginaalia. Näin pystyt turvallisesti kontrolloimaan yllättävääkin tilannetta sen, niin vaatiessa, Budich korostaa.

– Se tarkoittaa samalla sitä, että ns. seurantajarrutuksella mutkaan sisään jarruttamalla dynaamisen painonsiirtymän vaikutuksesta renkaan profiili muuttuu, ja samalla rengas tunkeutuu asvalttiin tehokkaammin ja pitää paremmin.

– Rengaspainekeskustelu on lisäksi aina surullista kuunneltavaa. Liian isot tai alhaiset rengaspaineet tuhoavat pyörän ajo-ominaisuuksia tehokkaasti. Renkaan suosituspaine tarkoittaa painetta yleensä maksiminopeudelle. Rengas on samalla myös osa pyörän jousitusta, ja jos sen täyttää liian kovaksi, se ei toimi. Kun rengas on kova, pienikin töpötys tulee läpi ja kaikki iskut tulevat suoraan jousitukselle ja sitä kautta myös kovemmin käsille.

– Haen renkaaseen (aina renkaasta riippuen) itselleni optimaalisen paineen siten, että käytän alkuun suosituspainetta, siitä alennan ensin painetta 0.2-03. bar´ia, ja  testaan miten rengas toimii äärirastuksissa, alennan taas vähän, jos toimii jne. Kun olen löytänyt ns. taitekohdan lisään painetta tarvittavan määrän. Jos esim. alennat uusien renkaiden painetta 0.2-03 baria ja pyörä vaappuu mutkassa on iskunvaimennuksen säätö pielessä. Jos ajat kaksi päällä tai sivulaukkujen kanssa laukut täynnä, tai olet liikkeellä painavalla tourerilla, silloin on syytä pitäytyä valmistajan antamissa rengaspaineissa, Henrik Budich päättää.

Mielenkiintoisia sanoja kokeneelta kouluttajalta. Hän kertoo CV:ssään erityiskiinnostuksensa kohteeksi moottoripyörällä ajamisen prosessin psykologian ja moottoripyörällä ajamisen dynamiikan.

Miehen motto on: "Moottoripyörällä ajaminen (-elämä) on päättymätön oppimisprosessi. Ole nöyrä, pidä silmäsi, korvasi ja kaikki aistisi avoinna, ja opit joka päivä jotain uutta, arvokasta ja tärkeää."

Kiitos, Henrik Budich.

Henrik Budich.

Henrik Budich: 'Moottoripyörällä ajaminen (-elämä) on päättymätön oppimisprosessi. Ole nöyrä, pidä silmäsi, korvasi ja kaikki aistisi avoinna, ja opit joka päivä jotain uutta, arvokasta ja tärkeää.'

Aiheesta aiemmin:

MP69: Kun moottoripyörällä ajamisen kouluttajia opetetaan isolla kädellä

MP69:n Kalle Ryymin: suomalaiset motoristit ovat fiksuja ja tunnistavat keväällä kouluttautumisen tarpeen


Teksti ja kuvat: Erkki Mäki