Tee itse: näin vaihdat jarrupalat moottoripyörääsi - myös video-ohje

Jarrupalojen vaihtoon opastaa tuttuun tapaan TTS-koulutuksen Pekka Koivisto. Mallipyöränä käytetään koulun Kawa ER-6N:ää, mutta ohjeita voi soveltaa muihinkin pyöriin.

Video tässä:

Huoltotyössä käytetyt työkalut:

Tässä huolto-operaatiossa käytetään työkaluina 6 mm kuusiokoloavainta sekä hylsynä että T-kahvaisena, räikkäväännintä, kärkipihtejä, suurta talttapääruuvimeisseliä, momenttiavainta ja korjaamokemikaaleista kierrelukitetta, kuparirasvaa sekä jarrujen puhdistajaa.

Kohteena on takajarrupalat, mutta sama toimii myös etujarrupaloihin. Käytännössä etujarrupalat ovat usein hieman helpommat vaihtaa.

Tässä pyörässä päästään siinä mielessä aika vähällä, että takapyörää ei tarvitse irrottaa, vaan jarrusatula lähtee kahdella kuusiokolopultilla irti. Joissain pyörissä joutuu irroittamaan ensin takapyörän ennen kuin jarrusatulan saa irti ja pääsee niihin paloihin käsiksi.

Irroitus

Pultit avataan 6 millimetrin kuusiokoloavaimella. Nämä ovat usein sen verran tiukassa, että kannattaa suosiolla käyttää räikkävääntimeen tulevaa hylsyä.

Missään nimessä ei kannata ensin yrittää T-kahvaisen kuusiokoloavaimen pallopäällä, sillä pilaa pultin. Mutta nyt kun pultit on löyhdytetty, pallopäällä on kiva pyöritellä ne auki.

Laitetaan pultit huolellisesti talteen. Ja nostetaan jarrusatula varovasti irti levystä. Jarrusatulaa ei suositella jätettäväksi roikkumaan jarruletkun varaan, vaan tuetaan se johonkin pyörässä tai laitetaan nippuside tai koukku, tai joku muu, jonka varaan sen voi jättää lepäämään.

Satulan roikottaminen letkun varassa ei tee letkulle hyvää.

Kun katsotaan satulan päädystä sisään, näemme vanhat jarrupalat, jotka tässä tapauksessa ovat vielä ihan kohtalaisen kuntoiset. Jarrupalassa on tukirauta ja sitten varsinainen kitka- tai kulumisosa.

Silloin, kun palat ovat vielä paikallaan, on hyvä työntää männät kokonaan sisälle. Tässä tapauksessa yksi mäntä. Mäntiä voi olla pyörästä riippuen yksi tai useampia, yhdestä kuuteen on se, mihin moottoripyörien kanssa useimmiten törmätään.

Mutta sitä ennen on viisasta kurkkaista että takajarrunestesäiliössä on tilaa. Kun jarrupalat kuluvat, mäntä työtyy enemmän ulos, jolloin nestepinta vajautuu hieman jarrunestesäiliössä. Tällöin saattaa olla, että joku on lisännyt sinne nestettä, ja laittanut ehkä vähän liikaa ja jos me tässä kohdassa työnnämme männän/männät palojen avulla kokonaan sisälle, niin on hyvin mahdollista, että saamme jarrunestesäiliöstä jarrunesteet pihalle.

Männän painamiseen sisään on omia työkaluja, mutta moottoripyörien männät ovat yleensä niin herkkiä liikkumaan ja sen verran kevytrakenteisia, että kaikkein helpoimmin nämä menevät kotikonsteilla, kuten isolla talttapääruuvimeisselillä. Se laitetaan vanhojen palojen väliin, ja sitten vain väännellään ja painetaan mäntä sisään.

Tämä vaihe tehdään ehdottomasti jarrupalojen kanssa. Ei missään tapauksessa männästä, kun palat on jo otettu pois. Männän liukupintoja ei naarmuteta, sillä sen seurauksena on jarrunesteen vuotaminen.

Tässä kohtaa on viisasta painaa jarrua ja pumpata kädellä käytännössä palat vastakkain. Silloin näemme, että mäntä liikkuu tasaisesti satulassa.

Mäntä on sen verran likainen, että tässä kohtaa on jo ihan hyvä vähän puhdistaa sitä kliinerillä.

Senjälkeen painetaan taas mäntä sisään. Äsken me totesimme, että se liikkuu mukavasti.

Tällaisissa yksitappisissa liukumäntäsatuloissa perusajatus on se, että nesteen voima tuolta painaa mäntää, jolloin mäntä työntää sen puoleista jarrupalaa. Toinen pala on kiinteästi paikallaan ja silloin tämän palan jarrulevyyn aiheuttama voima vetää tätä satulaa liukutapissa hieman sivullepäin, jolloin käytännössä sitten molemmat palat puristavat levyä.

Samalla tarkastetaan, että liukutappien suojakumit ovat ehjät, ja että satula liikkuu liukutapeissa herkästi.

Näissä on usein sellainen rakenne, jossa tappi menee läpi molemmista paloista. Se voi olla joko läpipultti kierteellä tähän toiseen puolikkaaseen, tai sitten siinä on jonkinlainen sokka. Tässä tapauksessa se on pieni hiusneulasokka.

Kannattaa myös tarkastaa jarrulevy, että jos se on kovin urainen ja kulunut, niin mitataan, olisiko sekin ehkä vaihdettava. Tässä tapauksessa jarrulevy näyttää lähes uudenveroiselta.

Sokka lähti pois ja lukitustappi siinä mukana.

Sen jälkeen meillä toinen jarrupala jää roikkumaan toisen liukutapin päähän ja toinen tulee tipauttamalla pois.

Uudet palat paikalleen

Nyt näemme männän pään ja puhdistamme sen kliinerillä ja rätillä. Männän liikkuminen jo todettiin, puhtaus on riittävä ja otetaan uudet palat.

Paloja hankkiessa kannattaa miettiä, mitä ostaa. Jos esimerkiksi ajaa tämäntyyppisellä pyörällä normaalia arkiajoa, niin ei ehkä kannata ostaa semmoisia äärimmäiseen ratakäyttöön suunniteltuja paloja, jotka toimivat hyvin vasta kun saavuttavat tietyn lämpötilan.

Uudet palat hakeutuvat selkeästi oikeille paikoilleen ohjaintappien varassa.

Jarrujen liikkuvissa osissa on perinteisesti käytetty kuparitahnaa esimerkiksi liukutapeissa ja sokkatapissa. En oikeastaan suosi sitä itse, koska minun kokemusteni mukaan sitä tulee helposti laitettua vähän liikaa ja sitten se ennemminkin kerää sitä ulkopuolista hiekkaa ja pölyä itseensä, jolloin siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä.

Tykkään käyttää tällaista kuparipohjaista sprayrasvaa, sitä liukutappiin. Spraynä sitä ei saakaan laitettua liian paksua kerrosta, ja juuri siksi se on niin hyvä.

Paloihin ei missään nimessä laiteta mitään rasvaa.

Kokoaminen

Painetaan sokka paikalleen ja sitten se hauskin osuus eli pienen hiusneulasokan ujuttaminen paikoilleen.

Uudet palat ovat siellä ja satula paikalleen. Satulan kiinnityspultit ovat sellaiset, että niitten on syytä pysyä aikuisten oikeasti kiinni. Kawan korjaamokäsikirjassakin oli mainittu kierrelukitteen käyttö, ja näkee, että näissä vanhastaankin on ollut pikkaisen kierrelukitetta. Sitä ei tarvitse laittaa pultin kärkeen kuin pieni tippa. Se kyllä leviää sitten kierteeseen.

Sitten laitetaan jarrusatulan pultit paikalleen ja kiristetään valmistajan antamaan momenttiin. Kiristäminen tehdään mielellään kahdessa erässä, että kiristyy tasaisemmin. Tässä tapauksessa suositus oli 38 Nm, mutta oikea arvo katsotaan sieltä oman moottoripyörän huoltokirjasta.

Jos ei ole momenttiavainta käytössä, niin suosittelen hankkimaan. Mutta jos sitä nyt ei ole, niin nämäkin pultit ovat taas sellaiset, että se että onko molemmissa samat 38 vai onko toisessa 38 ja toisessa 40 Newtonia ei ole niin ratkaiseva tekijä. Ratkaisevaa on se, että ne ovat niin kiinni, että ne pysyvät. Sitten on eri asia, kun mennään moottorin pultteihin, missä sillä tasaisella tiukkuudella on merkitystä.

Ensisijaisesti kaikkiin, mihin kiristysmomentti on annettu, käytetään momenttiavainta.

Homma on periaatteessa valmis. Yksi tärkeä asia. Kun pyörä pyörii ja jarrua painetaan, niin mitään ei tapahdu. Aina kun vaihdat jarrupalat, muista pumpata joko polkimesta tai kahvasta, kumpaa päätä nyt huollatkaan, palojen vaihdon jälkeen löysät pois.

Kun me vaihdon yhteydessä työnnämme männän täysin sisälle, niin sen liikerata ei poljinta kerran painettaessa, että se riittäisi tuomaan palat levyyn kiinni. Pari kolme painallusta tässäkin tarvittiin, että jarru rupesi ottamaan kiinni.

Muista aina pumpata jarrut.

Tämä ei ollut tämän kummempi homma. Puhtaus ja tarkkuus, kiristysmomentit. Ohjekirjasta kannatta lukea, haluaako valmistaja käytettäväksi lukitetta vai ei. Ja pumppaus.

Sitten taas puhdistetaan työkalut ja laitetaan roskat roskiin ja lajitellaan jätteet. Ja ajamaan.

Lisätietoja TTS:stä täältä ja TTS:n koulutuksista täältä.

Lue myös nämä:

Tee itse: näin vaihdat ketju-rataspaketin moottoripyörääsi - myös video-ohjeet

Tee itse: näin vaihdat öljyt moottoripyörääsi - myös video-ohje

Haaveiletko MP-mekaanikon urasta? Nämä asiat ovat jatkossa tärkeitä