Perinteisesti on olemassa kaksi tapaa tehdä nahkatakki. Toinen niistä kestää vuosia, koska ensin pitää kasvattaa nautaeläin, jonka vuodasta sitten työstetään käytettävä nahka, ja siitä sitten takki.
Toinen tapa on synteettinen, ja siihen vaaditaan kemiaa ja muovia, että saadaan nahannäköistä kangasta, josta sitten värkätään se vaatekappale.
Nykyään on olemassa kolmaskin tapa. Otetaan sieniä, köntti sahajauhoa tai multaa ja ryhdytään kasvattamaan sieniä. Sienten maanalaisesta osasta eli rihmastosta saadaan sitten prosessin kautta valmistettua nahannäköistä orgaanisperäistä "sieninahkaa", josta voidaan tehdä nahkarotseja.
Patentit sienimattojen aikaansaamiseksi ovat peräisin jo 1950-luvulta, mutta aiemmin ne eivät ole ottaneet tulta. Nyt kuitenkin uusia yrityksiä innovaation käyttöönottoon nousee kuin sieniä sateella, ja luvassa lienee erilaisia sieniperäisiä nahkatuotteita.
New York Timesin artikkelissa kerrotaan, että sieninahka tuntuu ja tuoksuu hieman samalta kuin sieni, mutta näyttää vanhalta nahkatakilta.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana yritykset Yhdysvalloissa, Indonesiassa ja Koreassa ovat mainostaneet sieninahkaa eettisenä ja ympäristöllisesti kestävänä materiaalina, joka voisi korvata sekä naudannahan että muovista tehdyn keinonahan.
Aiemmin asiasta ei juurikaan ole tehty tutkimuksia, mutta Wienin teknisen korkeakoulun selvityksen mukaan tuote on hyvin monipuolinen ja ympäristöystävällinen.
Sieninahkaan pukeutuminen ei tarkoita sitä, että vetäisisit yllesi sienitakin. Sen sijaan nahka valmistetaan sienirihmastosta. Siitä sienen maanalaisesta juuriverkostosta, josta itiöpesäkkeet, eli varsinaiset sienet ponnahtavat sateen jäljiltä. Rihmaston vahvuus on, että se kasvaa miltei millaisessa tahansa orgaanisessa materiaalissa.
Alunperin sienimattoja patentoitiin materiaaliksi paperintuotantoa ja haavasiteitä sekä muita tarkoituksia varten, mutta ne eivät koskaan oikein ottaneet tulta. Mutta viime vuosikymmenen mittaan yritykset kuten MycoWorks ja Bolt Threads ovat valmistaneet ja myyneet sieninahkatuotteita.
Aidon nahan määrä on riippuvainen eläinten määrästä, ja yksi nauta tuottaa vain rajallisen määrän nahkaa, kun taas sienirihmamattoja voidaan kasvattaa mittojen mukaan.
Sieniperäinen nahka tuotetaan kestävämmällä tavalla kuin perinteinen tai synteettinen nahka, suurin kysymys on sen pitkäikäisyydessä. Tosin se on myös äärimmäisen potentiaalista sikäli, että erilaisilla sienillä on erilaisia ominaisuuksia kuten vahvuus, vedenkestävyys, ja lisäksi lajeja, mistä valita, on miljoonia.
Mycoworksin sivuille pääset tästä.
Teksti Erkki Mäki – Kuva Mycoworls