Moottoripyöräliikkeiden ajovarustevalikoima on usein valitettavan yksipuolista ja monella saattaa olla yllätys, miten edullisia ja hyvin helteessä toimivia ajovarusteita on olemassa. Kaiken lisäksi tällaisten ajovarusteiden käyttö ei rajoitu vain lämpimimmille keleille, vaan ne voivat olla monelle motoristille hyvä valinta ainoaksi ajopuvuksi. Kun sää viilenee, lisätään ajopuvun alle tuulta pitävä väliasu, ja vielä kylmemmällä sekä sateella puvun päälle laitetaan sadeasu, joka samalla estää viimaa pääsemästä puvun sisälle. Sopivilla täydennyksillä hellepuvusta saa mukavan kaikissa olosuhteissa, vesitiiviistä kalvopuvusta ei saa mukavaa hellesään pukua millään keinolla.
Pintamateriaali ratkaisee
Hellepuvuissa tärkeintä on pintamateriaali. Miten hyvin se päästää ilmavirran kulkemaan iholle asti? Tekstiilipuvuissa yleinen nailonkangas, kuten Cordura, on yleensä kudottu aika tiiviiksi, se rajoittaa ilman läpivirtausta huomattavan paljon. Hyvän hengittävyyden tavoittelussa on kehitetty verkkomaisemmin kudottuja kankaita, kuten Cordura AFT ja lukuisat mesh-kankaat (yleisnimi verkkomaiselle kankaalle).
Ajopuvun tuuletusta voidaan parantaa avattavilla aukoilla, jotka yleensä suljetaan vetoketjulla. Jos etsit hyvää hellepukua, harkitse kaksi kertaa, kannattaako ostaa puku, missä on tuuletusaukkoja. Ne nimittäin kertovat siitä, ettei pintakangas sinällään päästä ilmaa riittävän hyvin lävitse. Tuuletusaukot eivät pysty korvaamaan tiiviin kankaan aiheuttamaa tukaluutta. Vaikka aukoista virtaisi ilma sisään, se hyvin harvoin leviää puvun sisälle laajalle alueelle.
Rukka Air2.
Hyvän hellepuvun lähtökohta on helppo arvioida. Paina kangas suuta vasten ja puhalla. Jos ilma menee helposti kankaan läpi, puku voi sopia hellepuvuksi. Samalla voit katsoa kirkasta valonlähdettä puvun läpi. Jos valo ei paista, tuskin siitä ilmakaan hyvin läpi virtaa.
Helleolosuhteisiin tarkoitetun puvun kankaassa ei voi olla veden- tai tuulenpitävää kalvoa. Jos puvussa sellainen on, eikä sitä saa irrotettua, se ei ole helteeseen sopiva puku.
Suuri osa ajopuvuista on väriltään mustia. Värillä on väliä tässäkin yhteydessä, vaalea ei imisi tumman lailla itseensä lämpöä auringosta, mutta tämä ei ole kovin merkittävä asia edelle kerrottujen rinnalla.
Vuorikangas ei ratkaise hengittävyyttä
Joskus mainoslauseissa näkee mainittavan mesh-vuorikangas. Tämän ei pidä antaa hämätä, vuorikerros ei puvun helleominaisuuksia ratkaise. Materiaalina Cordura on kaksi kertaa kestävämpi kuin tavallinen nailonkangas ja kolme kertaa kestävämpää kuin polyesterikankaat, jotka ovat näistä halvimpia.
Jokainen nahkapukua käyttänyt tietää, ettei nahka päästä ilmavirtaa lävitseen. Nahkapuvun helleominaisuuksia voi parantaa rei’ityksellä ja väljillä hihansuilla, jotka päästävät ilman virtaamaan hihoihin, mutta ei nahkapuvusta hyvän tekstiilipuvun veroista hellepukua saa millään keinolla.
Entä ns. ajofarkut? Ne eivät ole varsinaisten hellepukujen veroisia. Itse en ole vielä tavannut farkkuja, jotka päästäisivät ilman virtaamaan lävitseen yhtä hyvin kuin aiemmin mainitsemani verkkomaiset kankaat. Ajofarkkujen edut ovat enemmän muualla: ne ovat usein kevyemmät ja siistimmän näköiset kuin varsinaisten ajopukujen housut soveltuen näin hyvin vaikkapa työmatka- ja kaupunkiliikenteeseen.
Lindstrandin takin etuosassa on paljon verkkomaiseksi kudottua polyesteria. Selkäpuolella on iso tuuletusaukko.
Hanxin Valtterissa on käytetty kudottua nailonverkkoa. Kannattaa huomata verkon muista poikkeava sijoitus takissa: etuosa on suurelta osin tiiviimpää kangasta, verkkoa on sivuilla. Tuuletus ei ole yhtä tehokasta kuin Lindstrandin ja Rukan, mutta vilukaan ei tule ihan yhtä herkästi nakupyöränkään päällä.
Todella kuumiin olosuhteisiin on tarjolla kasteltavia liivejä. Ne imevät itseensä litran verran vettä ja sen haihtuessa ajoviimassa jäähdyttävät tuntuvasti. Vaikutus kestää parisen tuntia. Kylmällä vedellä kasteltu liivi ei välttämättä tunnu mukavalta pukemisvaiheessa, mutta helteellä sen tuoma viilennys on merkittävä apu. Hyvin toimiakseen ilmavirran on päästävä virtaamaan sen läpi, tiiviin puseron sisässä sen vaikutus jää heikoksi. Tällaisia liivejä löytyy mm. Alpinestarilta (n.130€) ja BMW:n ajovarusteista.
Erikoisin ja kallein vaihtoehto helteen voittamiseen on Rukan M-CLIMA -liivi, missä on puhaltimen avulla toteutettu tuuletus. Siinä puhalletaan pienen tuulettimen avulla ulkoilmaa liivin sisällä olevaan kennostoon, mistä se leviää joka puolelle. Puhallin ottaa virran pyörästä, mutta siinä on myös pieni akku, jonka ansiosta tuuletusta voi pitää toiminnassa myös taukojen aikana. Liivin hinta on 999 €. Tämän käyttökokemuksiin palaamme myöhemmin.
Mitä ajopuvun alle?
Kehon jäähtyminen perustuu hien haihtumiseen. Että näin tapahtuisi, kosteuden on päästävä siirtymään iholta vaatekerrosten kautta ulkoilmaan. Ei ole yhdentekevää, millaisia vaatteita siellä ajopuvun alla on. Alusasu ei saa olla kosteutta itseensä sitovaa, vaan helposti sitä ulospäin siirtävää. Tällaisia asuja ovat monet hikiliikuntaan tarkoitetut urheilukerrastot ja moottoripyöräilyyn tarkoitetut, esimerkiksi Coolmax-asut.
Yksi parhaista vaihtoehdoista on ohut merinovilla. Sen läpi kosteus siirtyy tehokkaasti ja se tuntuu kuivalta hikoilusta huolimatta.
Huonoja vaihtoehtoja ovat puuvilla, joka sitoo kosteuden itseensä ja tuntuu märältä, sekä verkkopaita, sillä se estää kosteuden siirtymisen ulompiin vaatekerroksiin. Pitkin selkää valuva hiki ei ole mikään tavoitetila, jos vaihtoehtoja on olemassa.
Aiempien vuosien kokemukset merinovillaisista alus- ja väliasuista eivät ole olleet kovin hyviä. Ne ovat ärsyttäneet ihoa, eikä niiden kestävyys ole ollut kummoinen. Tämä on saattanut johtua siitä, että monet merinovilla-alusasut saattavat sisältää myös synteettisiä materiaaleja. Kannattaa varmistaa, että asu on sataprosenttista merinovillaa. Silloin kankaan ei pitäisi ärsyttää ihoa, vaatteet säilyvät tuulettamalla pitkään puhtaan tuntuisina ja kestävyys on paikallaan. Helteellä hiki katoaa jonnekin ja olo tuntuu mukavalta.
Kaikki säätilat ovat mukavia moottoripyöräilysäitä, kun varusteet on valittu oikein.