Motoristillekin kuulo on tärkeä

Motoristin kypärässä vallitsee helposti vaarallisen kova, jopa kuulovammoja aiheuttava melutaso. Nopein lääke melun alentamiseen ovat korvatulpat, mutta myös moni muu asia vaikuttaa kuten pyörän katteen pleksin korkeus ja kypärän äänieristys. Itse asiassa ne kannattaisi laittaa kaikki kerralla kuntoon.

Joulunajan kunniaksi julkaisemme viisi vuotta vanhoja juttuja Motouutisten alkutaipaleelta vuodelta 2013. Tämä juttu on julkaistu alunperin 8.9.2013, eli vuorokautta aiemmin kuin Motouutiset virallisesti aloitti toimintansa.

Ajoviiman ja katteiden kypärään aiheuttamat ilmavirtaukset ovat moottoripyöräillessä suurin syy kuuloa rasittavaan meluun, harvemmin suurin melunlähde on moottorin ääni. Sekin tarvitsee avukseen laittomia pakoputkistoja ja äänenvaimentimia, joiden meteli on sellainen, että siitä saa palautetta naapureiltakin.

Äänen taso kypärän sisällä voi olla jopa yli 90 desibeliä. Melun huolestuttavasta määrästä kertoo se, että esimerkiksi työntekijän suurin sallittu päivittäinen henkilökohtainen melualtistus on 85 dB.

Wikipedian mukaan aikarajat, jonka jälkeen kuulovaurion riski on toistuvassa melualtistuksessa todennäköinen ovat seuraavanlaisia: melutasolla 88 dB jo 22 minuutin toistuva rasitus aiheuttaa kuulovaurion riskin, ja 91 dB:n kohdalla riittää 11 minuutin toistuva melualtistus. Tämä on riski ainakin päiväkausia miltei putkeen ajavan matkamotoristin korvien kannalta.

World Health Organisationin, WHO:n mukaan määritelmä kuulovaurioista osoittaa, että motoristin kypärän sisällä melutaso on vaarallinen. Kun kuulokynnys on 71 - 91 dB, niin vaurion taso on vaikea, ja 91 db:n tasolla erittäin vaikea. Kohtuullisen rasituksen jälkeen kuulo yleensä palautuu tunneissa, mutta voi kestää viikonkin, ennenkuin kuulo normalisoituu ja vakavien vaurioiden ja korvan värekarvojen vaurioituessa kuulo saattaa jäädä pysyvästi heikoksi.

Yhtälö huonosti melulta suojaava kypärä ja lian matala katteen lasi sekä pitkät päiväkausien ajomatkat saattavat johtaa nopeastikin ennenaikaisiin kuulovaurioihin.

Mikäli korvat jäävät soimaan ajoreissun jäljiltä, on syytä olla huolestunut ja tehdä jotain asian eteen.

Mitä tehdä?

Onneksi asiaan voi vaikuttaa monella tavalla. Kuulosuojainten käyttö on nopein tapa parantaa tilannetta, mutta sen lisäksi moottoripyörään voidaan useimmiten vaihtaa toisenlainen korkeampi ja / tai paremmat aerodynamiset ominaisuudet omaava pleksi. Jos ajoviima puhaltaa kypärään tai pleksi nostaa ilmavirtauksen juuri siten, että se painaa kypärän yläosaan, meteli on kova, kuten kaikki moottoripyörällä ajavat tietävät. Korkeamman tai aerodynaamisesti paremman pleksin ostaminen parantaa yleensä tilannetta. Pitkät tai pitkäselkäiset kuljettajat ovat suuremmissa ongelmissa kuin lyhyemmät, mutta nykyään onneksi saa monenkorkuisia pleksejä useimpiin pyörämalleihin, myös ns. kyykkypyöriin.

Jos moottoripyörässä voi säätää pleksin korkeutta sähköisesti tai muuten, kuten esimerkiksi Hondan uudemmassa Paneuropeanissa, Kawasaki GTR 1400:ssa, Yamaha FJR 1300:ssa tai BMW:n joissain matkamalleissa, se riittää jo ratkaisemaan monia ongelmia, mutta joskus säädettäväkin pleksi kannattaa vaihtaa leveämpään ja korkeampaan.

Nykyään Suomestakin saa kaupan hyllyltä tai vähintään tilaustavarana eri valmistajien pleksejä, aiemmin ne on pitänyt tilata ulkomailta.

Yleistä toimivaa ratkaisumallia pleksin osalta tuskin on olemassa. Jotta lopputulos olisi paras mahdollinen, tarvitsevan on parasta kokeilla henkilökohtaisesti se, mikä malli minkäkin pyörän kanssa suojaa ajomelulta parhaiten. Merkki- tai mallikohtaisten moottoripyöräkerhojen sivustoilta voi löytää asiantuntevaa tietoa erilaisista ratkaisuista. Kokoontumisajoissa voi kohdata motoristeja, jotka ovat onnistuneet ratkaisemaan ajoviiman aiheuttamat ongelmat jollain tietyllä mallilla. Hyvällä tuurilla ja omistajan suopeudella suojaavuutta saattaa päästä kokeilemaan ajamalla.

Kypärän osuus on suuri

Moottoripyörien kypäröiden sisustuksessa ja kuulosuojauksessa on isoja eroja. Osaan kypäröistä saa erilliset korvaosat, jotka parantavat äänieristävyyttä. Halvoissa kypäröissä sisustus on niukka, eikä äänenvaimennukseen ole välttämättä kiinnitetty huomiota. Kalliimmissa kypärissä tämäkin asia on yleensä huomiotu. Eri kypärät ovat myös aerodynaamisesti erilaisia, jotkut ovat herkempiä ilmavirtauksille kuin toiset ja näin niiden melutaso on korkeampi.

Kypärän istuvuuteen, aerodynamiikkaan sekä äänieristyksen tasoon kannattaa kiinnittää huomiota osottilanteessa. Asiantunteva myyjä osaa kyllä auttaa.

Kuulosuojaimet

Yleisin kuulosuojain on keltainen kertakäyttökorvatulppa, joita myydään isoissakin pakkauksissa. Se on ehdottomasti parempi kuin ei mitään, mutta sen ongelmana on, että se istuu huonosti korvaan ja yleensä putoaa, kun kypärähupun tai kypärän riisuu. Lisäksi se on vaahtomaista kovahkoa materiaalia, joka muotoutuu huonosti korvan mukaan ja rakojen myötä meluvaimennus kärsii.

Paremmin toimivat korvatulpat on yleensä tehty silikonista, ja ne sopeutuvat korvakäytävän muotoihin paremmin. Alpinen MotoSafe-tulppa esimerkiksi on silikonia, ja sen toiminta perustuu siihen, että sen läpi tulee putki, jonka läpi pääsee vain tietyntaajuista, esimerkiksi puheääntä. Muut taajuudet erityisesti jyrinän ja suhinoiden osalta vaimentuvat tehokkaasti. Suojaimet toimitetaan kaksilla eri putkilla, joista toiset vaimentavat ei-toivottavia ääniä vielä tehokkaammin kuin toiset.

Saatavilla on myös muuntyyppisiä suojaimia, osa näistä mittatilauksena toteutettavia. Kannattaa muistaa, että täysin umpinaiset, korvakäytävän ilmanvaihdon tukkivat korvatulpat saattavat joillakin henkilöillä aiheuttaa ongelmia tasapainoaistin kanssa, eli tällaiset pitää varovasti kokeilla, ennenkuin ryhtyy käyttämään niitä vakituisesti.

Kuulosuojaintenkin teho on heikko, jos niitä pidetään taskussa. Motoristin pitää siis myös muistaa hankinnan jälkeen käyttääkin niitä.

Kun kaikki ajomeluun vaikuttavat tekijät on saatu kuntoon; on hankittu hyvä, vaimentava kypärä, asennettu pleksi juuri oikealle korkeudelle ja laitettu vielä korviin itsellä parhaalla mahdollisella tavalla toimivat korvatulpat, ajaminenkin tuntuu miellyttävämmältä ja pitkätkin päivämatkat rasittavat huomattavasti vähemmän.

Harva oikea matkamotoristi ajaa ilman korvatulppia, sillä kova melu paitsi ärsyttää myös uuvuttaa, joten ajomelua on monta hyvää syytä pienentää niin paljon kuin mahdollista. Vaimennuksessakin voidaan mennä liiallisuuksiin. Kannattaa muistaa, että liikenteen äänet on syytä pystyä kuulemaan, että huomiokyky säilyy.

Kun kuskin paikka on saatu kuntoon, on hyvä varmistaa vielä, että myös kyytiläisen kuulon kannalta olosuhteet ovat kunnossa. Tämä on hyvä muistaa erityisesti pleksiä ja muita mahdollisia lisätuulensuojia hankittaessa.