Liikenneturva kertoi, että moottoripyöräilijöiden henkilövahinkojen määrä on puolittunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Viimeisen kolmen vuoden aikana on kuollut keskimäärin 20 ja loukkaantunut 365 moottoripyöräilijää vuodessa. Vuoden 2017 tietojen mukaan 52 moottoripyöräilijää loukkaantui vakavasti.
Kahden tilastotiedon yhdistämisellä relevantimpia tuloksia
Suomen Motoristit (SMOTO) suhteutti omassa laskelmassaan samat tilastotiedot rekisterissä olevien moottoripyörien määrään. Sen mukaan trendi on selkeästi laskeva koko 2000-luvun. Loukkaantuneiden määrässä trendi on samankaltainen, mutta lineaarisempi suuremmasta määrästä johtuen. Suhteutettuna moottoripyörien määrään moottoripyöräilijöiden kuolonkolarit ovat vähentyneet 2000-luvulla n. 60 % ja loukkaantumiset n. 70 %. Turvallisuus on siis merkittävästi parantunut.
Onnettomuuksissa kuolleiden määrä on vuosittain vaihdellut välillä 10-33. Tilastoissa näkyy nouseva trendi vuosien 2000-2008 välillä ja laskeva välillä 2008-2019. Vuodet 2006-2008 olivat moottoripyörien rekisteröinnin huippuaikoja.
Rekisteröityjen määrän sijaan vielä parempi tapa olisi suhteuttaa onnettomuuksien määrä moottoripyörien liikennesuoritteeseen, ts. ajettujen kilometrien summaan, koska se kertoo parhaiten moottoripyöräilyn riskitasosta. Valitettavasti niistä ei ole luotettavasti saatavilla olevaa tietoa, koska moottoripyörien ajomääristä ei ole olemassa tilastoja, SMOTOn tiedotteessa todettiin.
Autovero alas + romutuspalkkio = parempaa turvallisuutta?
Liikenneturvan tulkinta pitää tietysti paikkansa, mutta moottoripyöräilijöiden kuolinonnettomuuksien määrästä suhteessa rekisteröityjen moottoripyörien määrään se ei anna tietoa. Turvallisuus on myös kuolinonnettomuuksien osalta kehittynyt merkittävästi, mutta asia ei paljastu Liikenneturvan yksiulotteisesta tulkinnasta.
Onneksi mp-onnettomuuksissa kuolleiden vuotuinen määrä on niin pieni, ettei se anna suoraa tilastollista pohjaa määrän kasvun laskulle. Mutta se jättää varjoonsa asian, jolla turvallisuutta voidaan entisestään parantaa.
Voi olettaa, että kuolinonnettomuuksien määrän myönteinen trendi johtuu turvalaitteiden, kuten ABS-jarrujen tulon, muun ajoelektroniikan ja kuljettajan henkilökohtaisten turvavarusteiden parantumisesta.
Jo ABS-jarrujen pakollisuus uusissa moottoripyörissä on kuljettajien turvallisuuden parantumisen perusteella loistava syy pudottaa moottoripyörien autovero samalle tasolle kuin autoilla, ja maksaa moottoripyörille samaa romutustukea kuin autoille. Mp-kannan nopeampi uusiutuminen lisäisi kaikkien tielläliikkujien, mutta erityisesti motoristien liikenneturvallisuutta.
Veron alentamisen harkintaan ei ilmeisesti ole tarvetta, kun "virallinen" yksiulotteinen tilastoinformaatio ei anna sille turvallisuuspohjaista perustetta?
Mp-onnettomuuksien lisätarkastelua
Liikenneturvan tilastokatsauksessa kerrotaan edelleen, että kaikista tieliikenteessä menehtyneistä joka kymmenes ja loukkaantuneista seitsemän prosenttia oli moottoripyöräilijöitä. Henkilövahingoista yhdeksän kymmenestä tapahtuu miehille.
Taajamien ulkopuolella tapahtui kaksi kolmesta kuolemasta ja puolet loukkaantumisista. Uhreista kolmannes menehtyi ulosajoissa ja lähes joka neljäs kohtaamisonnettomuuksissa. Loukkaantumisista kolmannes tapahtui ulosajoissa ja joka neljäs samojen ajosuuntien onnettomuuksissa.
Taajamissa tapahtui kolmannes kuolemantapauksista ja puolet loukkaantumisista. Uhreista yli puolet menehtyi ulosajoissa ja joka seitsemäs nokkakolareissa. Loukkaantumisista joka neljäs oli samojen ajosuuntien onnettomuus ja joka viides ulosajo. Myös risteävien ajosuuntien onnettomuuksissa loukkaantui noin viidennes.
Neljä kymmenestä loukkaantuneesta oli nuoria. Kaikista moottoripyörällä loukkaantuneista 40 prosenttia oli 15-24-vuotiaita. Menehtyneistä nuoria oli kolmannes.
Liikenneturvan tarkastelu perustui Tilastokeskuksen tilastoimiin, poliisin tietoon tulleisiin tieliikenneonnettomuuksiin. Vuodet 2018 ja 2019 ovat ennakkotietoja.
Jutun kommentointi toimituksen.
Aiheesta aiemmin:
Motoristien kuolonkolareiden määrä laskenut merkittävästi 2000-luvulla