Harley-Davidson Livewire - paljon melua tyhjästä vai brändimullistus?

Harley-Davidsonin juhannuksen alla julkistaman Livewiren - täyssähköisen konseptimoottoripyörän ja sen ympärille rakennetun koeajomahdollisuuden lanseeraaminen on uutta moottoripyörämaailmassa. Se vastaa käyttöjärjestelmien ja ohjelmistojen ennaltaladattavia betaversioita, joilla testataan ja kehitetään tuotetta yhteisöllisesti. H-D on tällä menettelytavalla osunut brändilliseen kultasuoneen ja välttää kaikki ne riskit, mitkä olisivat aiheutuneet pelkästään tuomalla sähkökäyttöinen pyörä tuotantoon. Voi vain kuvitella vanhojen rottapyörä- ja matka-Harrikkamiesten ja -naisten kommentteja äänettömästä pyörästä, jolla ei ole mitään tekemistä H-D:n kanssa. Nyt heillä on mahdollisuus vaikuttaa pyörän kehitykseen ja äänimaailmaan sekä muutaman vuoden mittaan hiljaisesti hyväksyä se fakta, että amerikkalaisuuden pyhin V-2-moottorinen ikoni muuttuu ajan myötä sähköiseksi.

teksti: Erkki Mäki
valokuvat: Harley-Davidson

Milwaukee Business Journalissa - H-D pitää majaa Milwaukeessa - on mielenkiintoinen juttu Livewiren, Harrikan ensimmäisen sähkömoottoripyörän konseptin ensiesittelystä yleisölle New Yorkissa Manhattanilla tällä viikolla.

Yritys raahasi tusinoittain omia työntekijöitään tilaisuuteen mukaanlukien yrityksen pääjohtajan Matt Levatichin, pääsuunnittelija Jeff Richlen sekä suunnittelu- ja pr-tiimit.

Tuotannon aloittamisajankohtaa ei ole vielä päätetty, mutta Richle oli todennut, että kyse on alunperin urbaaneille markkinoille suunnatusta mallista vastakohtana avoimen tien kulkijoille. Nämä ikäänkuin Harrikan asiakaskunnan äärilaitoina, mutta sen perusteella, millaista palautetta Livewirestä on asiakkailta saatu tähän mennessä, näyttää siltä, että valtaosa olemassaolevasta asiakaskunnasta on innoissaan asiasta.

Silti voi olla, että H-D:llä on pitkä tie kuljettavanaan, ennenkuin sen nykyinen asiakaskunta hyväksyy sähkömoottoripyörän, lehti uumoilee.

Pitkä tie kuljettavana

– Tunne, mikä syntyy, kun käännät kaasua oli se, mikä myi minulla Harleyn, totesi eräs pitkän linjan H-D-kuski ja paikallisen Chapterin jäsenasioista vastaava. – En voi tietää, saanko tämän kanssa samaa tunnelmaa. Pyörän pitää myös synnyttää melua.

Lehden testatessa lattiaan pultattua pyörää, ääni oli kutenkin ollut vaikuttava. Aika näyttää, joutuuko H-D purkittamaan tavallisen Harrikan V-2-mottorin äänen ja "soittamaan" sitä uuden sähkömoottorisen pyörän äänenä lisättynä sähkömoottorin livevinkunalla.

Joka tapauksessa Harrikka on valinnut loistavan toimintatavan näin radikaalin muutoksen vähittäiseen lanseeraamiseen. Käyttäjäkunnalla on aikaa todennäköisesti vuosia hyväksyä muutos, ja vähintään siten, että vaikka sähkömoottorinen H-D olisikin jo tuotannossa, myynnissä on rinnalla myös perinteisiä bensamoottorisia laitteita.

Näin Harley voi rauhassa rakentaa sekä nykykäyttäjäkuntaa ainakin suurimmalta osin miellyttävän ja kiinnostavan pyörän että samalla houkutella uutta käyttäjäkuntaa heistä, jotka kannattavat vihreitä arvoja, ja joita puhuttaa sähkömoottorin huoltovapaus.

Ja se tuleva äänimaailma, millaiseksi se sitten lopulta muodostuukaan?