Ensimmäiseksi tavoitimme Kirsi Kainulaisen.
Miten kilpailukausi Hollanissa pyörähtänyt käyntiin?
– Ihan hyvin, ajaminen on mennyt koko ajan eteenpäin, pyörä toimii ja sain parannettua jälleen omaa kierrosaikaa, kertoo Kirsi Kainulainen.
– Nyt pitää vain koittaa levätä mahdollisimman paljon. Terveys on siinä kunnossa, että joudun menemään syksyllä selkäleikkaukseen. Eli en pääsekään osallistumaan Jurvassa ajettavaan sivuvaunukisaan. Selästä löytyi taas välilevyn pullistuma ja se on ollut sen verran kivulias, että yöunet ovat jääneet vähän vähiin. Selkä alkoi oireilemaan ihan itsekseen yhdellä lentomatkalla, mitään varsinaista traumaa tai iskua siihen ei ole tullut. Selkää on leikelty nyt kolmesti, mutta ei se näköjään tahdo kestää. Olen keskustellut alustavasti ortopedin kanssa ja pääsen Töölöön sellaisen selkälääkärin luo, joka on nähnyt vaikeampiakin tapauksia. Todennäköisesti nikamat jäykistetään ja saadaan sellaiseen kondikseen, ettei enää pullistelisi. Pääsisin leikkaukseen vaikka heti, mutta siinä ei ole tässä vaiheessa mitään järkeä, Kainulainen jatkaa vaisusti.
– Kausi 2016 sivarin kyydissäkin meni sekin selkäkipujen kanssa taistellessa, ei se maailmanmestaruus tullut silloinkaan yhtään vähemmällä. Lääkärin luvalla saan kuitenkin jatkaa ajamista omien tuntemusten mukaan ja luonnollisesti tiimi tietää missä mennään. Tavoite on saada ajettua tämä kausi rauhassa loppuun. Olen luottavaisin mielin, että vielä ensi kaudellakin pääsen baanalle jatkamaan ajamista. Mieli tekisi vaihteeksi sivuvaunumoottoripyörän kyytiin. Mietin sitä pitkään, mutta päätin, että nyt on parempi levätä, selittää Kainulainen.
– Seuraava soolo-kisa on 16.6 ja töissäkin pitää käydä. Pystyn kuitenkin treenaamaan cross trainerilla, tekemään kävelylenkkejä ja käymään uimassa eli huolehtimaan fysiikastani, joten kunto ei pääse laskemaan tämän takia. Uidessa ja cross trainer-tunneilla selkä pysyy kivuttomana.
Assenissa itse kisa meni hyvin. Keskittyminen oli 100-prosenttinen. Olin omissa oloissani koko kisapäivän, poistin kaikki häiriötekijät ja kävin mielessäni rataa läpi. Kun hyppäsin pyörän selkään, niin oli sellainen flow-tila, ei nähnyt eikä kuullut mitään muuta kuin sen kisatilanteen, eikä tuntenut mitään kipua. Niin kauan kuin pää pelaa, pystyy handlaamaan kaiken muun. Ihan sama kuinka hyvä olet, mutta jos pää pettää, niin olet hävinnyt pelin alta aikayksikön, kertoo Kirsi Kainulainen lopuksi.
Maailmanmestari osallistumassa neljään kotimaan kisaan
Pekka Päivärinta sai juuri lastattua autonsa tulevaa kisaviikonloppua varten ja ehti juttelemaan hetkeksi.
Sinulla on uusi purkkari, Jussi Veräväinen. Kuinka yhteistyö radalla on alkanut sujumaan?
– Ihan hyvin siihen nähden, että Jussi ei ole ollut aikaisemmin asfalttiradalla. On ihan eri asia olla purkkarina jääradalla, kuin asfaltilla. Asfattiradat ovat paljon nopeampia. Ennen Le Mansissa ajettua ensimmäistä MM-osakilpailua pääsimme harjoittelemaan vasta keväällä Jurvassa ja kilometrejäkin kertyi vain 200. Kun Kirsi tuli aikoinaan kyytiini, niin hänellä oli enempi aikaa tutustua hommaan. Tämän paremmin ei olisi MM:issä pärjätty, vaikka kyydissä olisi ollut kuka tahanasa, vakuuttaa tällä hetkellä toisena MM-pistessä oleva Päivärinta.
– Pienet asiat ratkaisevat. Siihen nähden, miten vähän on ajettu, niin nopeasti Jussi on oppinut ja tottunut vauhtiin. Hän tutkii ja seuraa jatkuvasti muiden purkkareiden tekemisiä, ottaa niistä opiksi ja samalla hioo omaa tyyliään. Minähän en näe, mitä hän siellä takana tekee. Tyyli on jokaisella oma ja ihan vapaa. Tämä on nyt taso, missä tällä hetkellä ollaan.
Tällä kaudella taso MM:ssä on edellistä vuotta kovempi ja tasaisempi. Podiumille on monta vaihtoehtoa. Esimerkiksi Slovakiassa ajetussa kisassa neljä pyörää oli sekunnin sisällä. Eli ihan normimeininki, jokaisesta sijoituksesta taistellaan. Jussi mietti pitkään, mihin lähtee panostamaan ja käsittääkseni hän on ollut aika tohkeissaan ja tyytyväinen ratkaisuunsa, selittää Päivärinta.
MM-kilpailujen välissä ehdit ajaa myös Suomessa. Mihin kilpailuihin ehdit mukaan?
– Tämä Botniaringillä ajettava kisa ja jos on terve ja kalusto kunnossa, niin ajan Kemoran sekä Alastaron osakilpailut. Virtasalmelle en ainakaan ehdi, Päivärinta listaa.
Mikä saa maailmanmestarin tulemaan vielä kotimaan radoille?
– Näin saadaan enemmän vaunuja radalle. Samalla edustan omaa hommaani ja suomalaisia sponsoreitani. Varikolle on kiva tulla, siellä on kuin olisi kotonaan. Harjoitusta en kaipaa. Harjoittelen aina vain sen verran, että tiedä kaluston olevan kunnossa. Tyhjille seinille ajaminen on tylsää. Se että pääsee mukaan ja on mukavaa sählätä varikolla. Aina jollakin on illalla grilli kuumana ja on mukava höpistä, niin siksi haluaa tulla.
Sama se on MM:ssä. Varikolla ollaan kavereita ja radalla "tapellaan". Kiva tapa viettää "kesälomaa". Tämän vuosituhannen aikana kaikki vapaa-aika on mennyt sivuvaunuratapyöräilyn parissa. Mukavampaa tämä on, kun kotona oleminen, vakuuttaa viisinkertainen sivuvaunuratamoottoripyöräilyn maailmanmestari.
Ennakkoon ilmoitettiin, että Kirsi Kainulainen tulisi kyytiläiseksi Jurvaan, mutta hän ei nyt pääsekkään.
– Oli ennakkoon tiedossa, että Jussilla on muuta menoa, joten sovittiin, että Kirsi tulee hänen tilalleen Jurvaan. Olisi ollut hauskaa päästä ajamaan Kirsin kanssa. Oli pettymys, että hän ei nyt pääsekkään, mutta tosiasiat ovat tosiasioita, en jäänyt sitä kauaa suremaan. Hänen tilalleen tulee Anssi Rekola, nuori kaveri Oriveden moottorikerhosta, kuittaa Päivärinta.
Sivuvaunuratamoottoripyöräily menetti SM-tittelin ja sitä ajetaan nyt Suomi Cup:pina. Mitä mieltä olet siitä?
– Se on ihan ymmärrettävää. Sivuvaunuratamoottoripyörä-harrastajat loppuvat. Tätä on vaikea lähteä harrastaa ihan yhtä-äkkiä. Soolopyörään voit kävellä "Stormille" ostaamaan varaosia, mutta sivuvaunupyöriin ei ole olemassa valmiita varaosia. Jos jotakin tarvitsee, niin se pitää osata tehdä itse.
Kalusto vanhenee. Uuden tehdasvalmisteisen sivuvaunumoottoripyrän hinnalla saa monta tuliterää soolopyörää. Ei kenelläkään ole sellaiseen varaa. Esimerkiksi Timo Kalliolla on sama vaunu, jossa olin kyydissä 1993-94. Maailmalla on varmaan samoja ongelmia, mutta Suomi on pieni maa, jossa kuitenkin vielä löytyy harrastajia. Jos miettii Ruotsia ja Norjaa, niin sieltäkin on harrastajat loppumassa. Viron itsenäistyessä 90-luvun alussa, silloin Virosta nousi uusia harrastajia, mutta sekin on ehkä hiipumassa, Pekka Päivärinta pohtii.
Olit pakkaamassa autoa tulevaa viikonloppua varten. Lähdetkö vielä yötä vasten kohti Jurvaa?
– Lähden vasta perjantaina, kun pitää olla päivällä töissä. Sovimme jo ennakkoon, että jätän perjantain vapaat harjoitukset väliin. Vaikka mennäänkin suoraan lauantain aika-ajoihin, niin pyörät pitää pysyä alhaalla, selittää Pekka Päivärinta lopuksi.
Make Artiolalla tavoitteena pöllyttää Päivärinta?
Sen sijaan Artiola Sidecar Racig Team oli jo torstai-iltana matkalla Jurvaan. Markku Artiola on tehnyt paljon sivuvaunuratamoottoripyöräilyn eteen, että lajiin saataisiin uusia harrastajia. Keväällä Jouni Räsänen kävi kokeilemassa Artiolan toista pyörää. Joko hänet nähdään Jurvan kilpailussa?
– Hänellä oli jotakin aikataulullisia haasteita, joten Jurvaan hän ei ole nyt tulossa. Ainakin Alastarossa hän haluaisi ajaa, mutta jos joku haluaa ajaa sivarilla Motoparkissa 16.-17.6, niin voin tuoda vapaana olevan sivuvaunumoottoripyöräni sinne. Minulle voi soittaa suoraan numeroon 040 065 1007.
Sivuvaunuilta tiputettiin SM-titteli ja ajatte nyt Suomi Cuppia.
– Kun ruotsalaiset kuskit jäivät pois ja Virosta tulee vain Eero Pärm, niin SM-sarja jäi pois. Virossakin meitä oli vain viisi vaunua, kolme virolaista, Virtasen Petri ja minä. Ihan sama mitä sarjaa ajetaan. Samaa rataa kierretään ja kilpailu radalla ei siitä muutu, Artiola kuittaa lyhyesti.
Kävit itse "hakemassa vauhtia" Pärnussa ajetuista kilpailuista. Johdat tällä hetkellä Viron mestaruussarjaa sivuvaunu-luokassa. Aiotko ajaa kaikki Vironkin osakilpailut?
– Saa nyt nähdä, se vähän riippuu...mahdollisuuksien mukaan.
Mitä tavotteita tälle kaudelle?
– Pöllyttää Päivärinta, Artiola heittää lopuksi virnistellen.
Tänään ja huomenna ajetaan sivuvaunujen luokassa 10 kierroksen kilpailut. Aika-ajot tänään kello 11.15 - 11.30 ja itse kilpailu 16.15. Huomenna sunnuntaina warm up kello 11.15 - 11.25 ja kilpaa ajetaan kello 15.30.Pekka Päivärinta/Anssi Rekola ja Markku Artiola/Kasper Arokivi parien lisäksi radalla nähdään viime vuoden SM-voittaja Eero Pärm/Marion Meius, viime kauden yllättäjä pronssille ajanut Timo Kallio. Petri Virtanen sekä Ari Jumppanen/Teijo Ripatti ovat rr-kuljettajien esittelylistalla.
Paikka: Botniaring Jurva, Kauhajoentie 688, 66300 Jurva