"Yleensä liikenteeseen lähdetään vain koulutetulla ja rauhallisella hevosella, asianmukaisin varustein. Kysymyksessä on kuitenkin eläin, joten yllätyksiäkin voi sattua. Mopot ja muut isoääniset kulkuneuvot ovat autoakin pelottavampia. Hevonen voi säikähtäessään vaihtaa kulkusuuntaa silmänräpäyksessä. Hevosta lähestyttäessä kannattaa seurata sekä ratsastajan käsimerkkejä että hevosen olemusta. Rento ja rauhallinen hevonen kulkee pää alhaalla," Oulun poliisi muistuttaa.
Ratsukon paikan liikenteessä säätelee tieliikennelaki. Linkki Oulun poliisin postaukseen tässä.
Rauhallinen hevonen kulkee rentona pää alhaalla - ohita ratsukko silti riittävän kaukaa.
Lain mukaan:
- * Hevonen on pidettävä kytkettynä.
- * Hevonen ei saa aiheuttaa vaaraa tai kohtuutonta haittaa muulle liikenteelle.
- * Kevyen liikenteen väylällä saa ratsastaa tai taluttaa hevosta vain silloin, kun väylä on merkitty ratsastamisen sallivalla liikennemerkillä. Jos merkkiä ei ole, ratsukon paikka on tiellä.
- * Maantiellä ratsukon paikka on tien oikeassa reunassa pientareella.
- * Hevosen taluttamiseen oikea paikka on tien vasemmassa reunassa.
- * Hevosen vetäessä vaunuja, kärryjä tai rekeä, se luetaan ajoneuvoksi. Tällöin liikkuminen kevyen liikenteen väylällä tai ratsastustiellä on kielletty.
Säikähtänyt hevonen liikkuu pää ylhäällä ja on valmis pakenemaan mihin suuntaan tahansa.
Oulun poliisin viesti on herättänyt myös runsaasti keskustelua.
Hevonen on arojen saaliseläin alkuperältään ja sen keino selvitä tilanteista on häipyä salamannopeasti paikalta. Tämän vuoksi muiden tielläliikkujien on pidettävä riittävästi etäisyyttä hevoseen ohitustilanteissa sekä vastaavassa ja vältettävä nopeita liikkeitä sekä melun aiheuttamista.
Kovaäänisellä moottoripyörällä ajavalta voi olla hieno respektin osoitus pysäyttää pyörä ja odottaa, että hevonen on liikkunut riittävän kauas.
Hevonen voi säikähtäessään vaihtaa kulkusuuntaa silmänräpäyksessä.
Ohessa Janican kommentti Oulun poliisin postaukseen:
"Kiitos Oulun poliisit tärkeästä muistutuksesta! Itse menen pieniä tieosuuksia harva se päivä hevosellani maastoon mennessä ja suurin osa autoilijoista ottaa ihanasti huomioon, kiitos siitä. Nostamme tällöin aina kättä ja hymyilemme, aidosti kiitollisina. Oma hevoseni on vanha ja vähän säikky, joten kaikilla on turvallisempaa kun maltetaan ottaa ne kohtaustilanteet rauhassa. Kiirehtijä voi katsella muuten minua tuulilasissaan hengettömänä, hevonen on pakoeläin ja jos se joutuu paniikkiin ei sitä enää niin vain pidellä.
Lapsia kannattaisi myös varoittaa, yksi päivä kohtasimme noin 7-8. v lapsen, jota hevonen oli potkaissut hänen pyöräillessään sen takaa. Lapsi kertoi että pyörä oli mennyt rikki, hänelle ei onneksi suurempia vammoja. Eli ei nopeita liikkuja hevosen takana, varsinkaan sillä hiljaisella mutta nopealla pyörällä. Jos hevonen jännittyy vastaantulijasta pyydän usein vähän juttelemaan. Kun hevonen huomaa että siellä on ihminen, se rentoutuu. Piiloon ei saa mennä, vaan reilusti esille ja jotain ääntä. Hevonen on hieno eläin ja loistava ystävä monenlaiseen, mahdumme varmasti kaikki liikenteeseen sen mitä tarvitsee."
Aiheesta aiemmin:
Ratsastaminen ja moottoripyörälläajo ovat kuin kaksi marjaa: 9 yhtäläisyyttä