Käytännön testaustyö tehtiin JAMKin logistiikkalaboratoriossa, jota käytetään koulutuksessa ja ammattiliikenteen kuormanvarmistusvälineiden ja -menetelmien testaamisessa. Tällä kertaa testissä olivat kevytperävaunuissa käytettävät kuormaliinat. Omien sanojensa mukaan JAMKin labra on harvoja puolueettomia testipaikkoja Suomessa, missä voidaan turvallisesti tutkia kuormanvarmistusta.
Paikalla oli JAMKin Teknologiayksikön puolesta lehtori Juha Pesonen ja laboratoriotestauksen laitteita hoitanut projekti-insinööri Antti Vanhala sekä Liikenneturvan koulutusohjaaja Tomi Rossi.
Tomi Rossi (oikealla) ja Antti Vanhala.
Kuormaliinan pakkaus - sekä itse liina osineen sisältää tiedot siitä, millaisia vetolujuuksia liina kestää. Vetolujuudet ilmoitetaan erikseen sekä tekstiiliosalle, koukulle että itse räikkäosalle. Lähtökohta on se, että käyttäjä arvioi lujuudeksi heikoimman näistä. Tekstiiliosa saattaa esimerkiksi kestää 2000 kiloa vetoa, ennen kuin rikkoutuu, koukku 1500 ja räikkäosa vaikkapa 1250 kg. Tällöin pidetään liinan maksimilujuutena 1250 kilogrammaa.
Juha Pesonen.
Kuluttajaliinoista puuttuvat turvakertoimet, ammattikäyttöön tarkoitetuista liinoista ne löytyvät.
– Pitää vielä muistaa, että kuormaa sidottaessa liinojen ilmoitetun nimelliskestävyyden pitäisi olla vähintään kaksi kertaa kuorman paino, Liikenneturvan Tomi Rossi muistuttaa. – Ja silloinkin kuorma kiinnitetään vähintään kahdella liinalla paikallaan pysymisen varmistamiseksi.
Laki vaatii vähemmän, mutta järjen mukaan siis 500 kilogramman kuorman kiinnittämiseksi kannattaa käyttää nimellislujuudeltaan vähintään kahta 1000 kg:n liinaa, ja mieluummin useampiakin sekä tukea kappale vielä paikalleen.
Kallistelemaan
Tilaisuus aloitettiin koekallistuksella, jolla selvitettiin tuettuun ja tukemattomaan kuormaan vaikuttavia voimia sekä sitä, miten eri tavalla kuormat käyttäytyvät ongelmatilanteessa.
220 kg:n kuorma yhdellä liinalla ja tuettuna kakkosnelosta vasten kallistussuuntaan. Ei ongelmia.
Koeasetelma oli sellainen, että 220 kg:n painoinen kuutiomainen laatikko oli asetettu yhdellä liinalla kiinni pysty/korkeussuuntaisen paikallaanpysymisen varmistamiseksi. Lisäksi laatikko oli tuettu paikalleen kakkosnelosella siten, ettei se päässyt liukumaan alaspäin siihen suuntaan, mihin sitä kallistuslavalla kallistettiin.
Koska laatikko oli tuettu paikalleen (kallistuksen suuntaan), ei päässyt syntymään huomattavia voimia, jotka olisivat vaikuttaneet laatikon paikallapysymiseen isosta kallistuskulmasta huolimatta. Veto oli ainoastaan 67 kg eikä hihna vielä kiristynyt.
Kokeen seuraavassa vaiheessa otettiin tukipalkki pois, jolloin syntyi jo huomattavia muutoksia: laatikko lähti liikeelle jo puolen G:n voiman jälkeen. Pelkkä ylisidonta on heikko tapa, eteenpäin vamistamiseen pitää olla myös muuta kuin liina.
Sama laatikko ilman tukea on jo liikkunut, ja liina on venynyt.
– Tämä todistaa sen, miten tärkeää on tukea kuorma paikalleen liinojen lisäksi. Lisäksi pelkästään poikittainen sidonta ei riitä, vaan tarvitaan myös pitkittäissuuntaiset liinat. Liinat pitää saada tarpeeksi tiukalle, ja niiden kiinnittämiseen on käytettävä alustan (kärryn) eri kiinnityspisteitä, Juha Pesonen muistuttaa.
Oheisista kuvista näet koeasetelman sekä oikean kiinnitystavan, jota Rossi ja Pesonen simuloivat.
Tässä Pesonen ja Rossi simuloivat oikeaa kiinnitystapaa. Toki se pitää muistaa, ettei hihnoja saa kiinnittää samaan tukipisteeseen.
Oikea kiinnitystapa on tärkeä tietysti myös moottoripyöriä kuljetettaessa. Silloin pitää muistaa niin ikään se, ettei pyörä pääse liikkumaan mihinkään suuntaan: se on kiinnitettävä sekä korkeus- että pituussuunnissa. Pyörä laitetaan sivuseisontatuelle ja käsijarru kiilataan liinoittamisen lisäksi kiinni. Jos etu- ja takapyöriin löytyy lisäksi kiilat, joilla pyörän saa tuettua paikalleen, ollaan jo aika vahvoilla.
Venyttelemään
Hihnojen venytyskestävyyden testaaminen oli mielenkiintoista puuhaa. Laboratoriossa oli selvästikin kulutettu kilometrimäärin keltaista taakkahihnaa erilaisissa venytyskokeissa.
Testilaite.
Vaikka nykyaikaisen liinan vetolujuus on uskomaton, niin teräviä esineitä se sietää heikosti, ja sen saa vedettyä terävää reunaa vasten uskomattoman helposti poikki.
Eri tavoin vetolujuustestattuja hihnoja. Lukollinen liina on peräisin sarjan ensi testistä. Lukkotappi tai sen kiinnitys pettivät toki yläpuolella sallitun.
Vetolujuuden testaus aloitettiin räikkälukitsimella varustetulla ehjällä ja puhtaalla keltaisella liinalla, jonka ilmoitettu vetolujuus on 700 kg. Käytännössä liina kesti 1024 kg ja sen venymä sillä kuormalla oli 46 senttimetriä. Liina itsessään jäi ehjäksi, mutta sen lukitustappi petti.
Seuraavana oli vuorossa nuukan miehen versio: katkennut liina, joka oli paikattu solmulla. Samanlainen 700 kg:n liina kesti solmittuna 420 kg, jolloin varsinainen liina petti. Venymää ehti tulla 22 senttimetriä.
Solmitun liinan vuoro.
– Pitää myös muistaa, että liinan vetolujuus tippuu, jos sen kudokset eivät ole suorassa vaan taituksissa, Tomi Rossi toteaa.
Nuora ei periaatteessa sekään täytä lain vaatimuksia, ja on hankala kiristää, mutta on myös "köyhän miehen vaihtoehto", joten tietenkin sekin testattiin.
Aiempina päivinä tehdyissä testeissä samalla nuoralla saadut koetulokset olivat olleet huonompi, mutta Tomi Rossi oli ilmeisesti oppinut tekemään testien aikana hyvät solmut. Nyt päästiin 1200 kg:n vetolujuuteen, kun aiemmat tulokset olivat olleet huonompia. Köyden vetolujuuden piti ilmoituksen mukaan kuitenkin olla 1900 kg.
Köysi katkesi solmun vierestä.
– Köysi katkeaa solmun vierestä. Se johtuu siitä, että se sulaa vetämisen solmussa aiheuttamassa lämmössä. Köysi myös venyy paljon, tässä testissä 4,5 metrin köysi venyi metrin, mikä tarkoittaa sitä, että kuorma olisi mennyt kärryn kyydistä jo yli laidan.
Liinan venyminen on hallittua ja hyvä asia, koska sen saa silloin kiristettyä kunnolla. Köysi taas venyy hallitsemattomasti, mikä tekee sen käytöstä hankalaa, Pesonen kertoo.
Lopuksi kokeilimme vielä hankautuneen liinan katkaisemista. Tomi Rossi "vanhensi" liinan hankaamalla sitä vanerilevyn reunaan. Vetolujuus putosi liinalla noin 300 kiloon yli tuhannesta. Silmämääräisesti kuluma vastasi sitä, minkä kuorma saattaa liikkumisensa vuoksi aiheuttaa ajomatkan aikana.
Liinan 'vanhentamista'.
Vanhennettu liina. Tämän verran liina voi matkalla hankautua helposti, ja samalla vetolujuus heikentyä.
Loppupäätelmät
Testit eivät koskeneet pikalukolla varustettuja liinoja. Kuvan pikalukolla varustetun esimerkkiliinan vetolujuus on 180 kg, joten sitä ei kannata käyttää kuorman sitomiseen. Motoristin näkökulmasta pikalukituksella varustettuja liinoja voi käyttää kyllä matkatavaroiden kiinnittämiseen moottoripyörän kyytiin, koska kyse on yleensä vain muutamien kilojen kuormasta per kiinnitettävä kappale, kuten esimerkiksi teltta-makuupussi-makuualustakäärö.
Liinoja on erilaisia. Kaikki merkinnät kannattaa tarkastaa.
– Pitää muistaa, että kaikki peräkärryyn kuormattavat tavarat on kiinnitettävä huolellisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi muuttokuorman kiinnittämiseen ei riitä se, että peräkärryssä on kuomu. Kaikki tavarat sisällä pitää kiinnittää erikseen. Toki saatavilla on myös kuormaverkkoja, joilla tämäntyyppisen kuorman kiinnittäminen on helpompaa, Pesonen kuvaa.
Eli kun sinulla on tarvetta kuljettaa moottoripyörä tai jotain muuta raskasta peräkärryssä, niin kannattaa käydä läpi kaikki jo käytettävissä olevat räikkäliinat, että ne nimellisarvoiltaan kestävät aiotun kuorman, ja että ne ovat kunnossa. Kaikki hiertymät, taitokset ja viillokset heikentävät liinojen kestävyyttä.
Liinat ovat kohtuullisen halpoja, joten on varmasti edullisempaa uusia liinoja kuin ottaa turhia riskejä.
JAMKilla on tekeillä ensi syksynä myös liinojen kemikaalikuorman kestotestaus, jolla selvitetään eri kemikaalien, kuten moottoriöljyn ja pesuaineiden vaikutusta liinoihin. Odotamme mielenkiinnolla.