Teresa Teppola, millaisella pyörällä nyt ajat?
– TM EN 144.
Miten päädyit moottoripyöräilyn pariin?
– Pääsin testaamaan veljen mönkijää 2013 ja tykkäsin kovasti, mutta tuntui, että siinä on pari rengasta liikaa. Ennen oman pyörän hankintaa sain Jomk:n (Joutsan moottorikerho) jäsenenten pyörillä opetella liikkeelle lähtöä ja muita perusjuttuja.
Milloin aloitit ajamaan enduroa?
– Palauttuani 2015 kevättalvella ulkomaalta töistä alkoi ahkerampi treenailu. 2016 kesällä ajoin pyöräkortin ja syksyllä Herkkulenkin ja Vesijärvenajon.
Treenaatko muita moottoriurheilulajeja?
– Tykkään treenata monipuolisesti crosscountryä, extremeä, enduroa ja viime kesänä hain vauhtia myös motocrossin parista.
Kerro urastasi enduron/moottoriurheilun parissa.
– Takana on nyt 12 enduro- ja 10 cc-kisaa. Endurossa pariajon 1.sija, Eestin mestaruuden osakilpailun 3, Viron EM 12 ja 2017 Päijänneajo läpi. Cc:stä 1 kansallinen voitto sekä paljon hauskoja hetkiä ja kokemusta. Valitettavasti tunti on siinä turhan lyhyt aika, siksi yksi tähtäin keväälle on VGN (Vierumäki Grand National), jossa ajetaan 3 tuntia. Suurimman osan kisoista olen ajanut vasta viime kaudella.
Minkälaisia haasteita olet urallasi kohdannut?
– Haasteena on ollut enemmän mentaalinen puoli, joka varmaan syntyy siitä, kun intoa oli enemmän kuin taitoa. Ajossa ei ollut ajatus mukana ja hauskanpito unohtui. Siinä sivussa viimekaudella iski ylikunto, joka on nyt selätetty rennommalla otteella ja lihashuollolla. (Kiitos Jyväskylän hierojakoulu, jossa nyt opiskelen).
Pyörän huoltaminenkin on tuottanut omat haasteensa, mutta kyllä se useimmiten on eteenpäin mennyt.
Käärmekustaa on haasteellinen ajettava kenelle hyvänsä. Kuva: Sportimage
Mikä on tähän mennessä ollut kohokohtasi endurossa/moottoriurheilussa?
– Päijänneajo, kun vielä sain oman äidin "haalarihuoltoon", ruokkimaan tytärtään. Toinen on Mamin antama mahdollisuus ajaa EM-sarjaa ja treenata upeassa porukassa. Ikimuistoisia ovat olleet myös Taistelijan malja ja Ratamestarin erikoispalkinto ensimmäisistä enduro-kisoista, mutta ehdoton ykkönen silti kannustava moottoriurheiluyhteisö ja treenireissut ystävien ja kumppanin kanssa.
Mitä olet saanut ollessasi naisten enduron EM-valmennusryhmässä? Mikä on ollut parasta?
– Ryhmä tarjoaa kannustusta, motivaatiota, loputtomasti uutta oppia ja kertausta. Parasta on saamani mahdollisuus ajaa monipuolisissa treenipaikoissa, yhdessä huippunaisten ja -valmentajien kanssa.
Mitä odotat EM-valmennukselta vuonna 2018?
– Tiukkaa treeniä ja yhdessä tekemistä. Nostetaan Suomen naisten tasoa korkeammalle.
Ketä muita tukijoita/taustajoukkoja löytyy EM-valmennusryhmän lisäksi?
– Tukea on tarjonnut Asennustyö Nieminen, Crossfit Jyväskylä, Joutsan Mp-huolto, Aatto ja Elli, Joutsan Seutu, Joutsa, Grundfos, Lk-Racing Polaria, suku ja ystävät. Heiltä saa tarpeen tullen apua varaosiin, valmennuksiin ja kisoihin. Viereltä löytyy myös hyvin tärkeä ja komea mies joka auttaa niin mentaali- kuin fysiikkatreeneissäkin. Pyörän huoltokin hoituu siinä samassa!
Mitkä ovat omat vahvuutesi endurossa?
– Vaikea sanoa mikä on oma vahvuus, mutta ajosilmää on alkanut löytyä ja otan haasteet vastaan innolla.
Mitä ovat tavoitteesi kaudelle 2018?
– Kauden tavoite on ajaa crosscountryn, enduron ja crossin Suomen cupeja ja enduron EM-osakilpailu Ruotsissa. Pääasia kuitenkin kehittää itseä ja treenikavereita kuljettajana ja nauttia ajosta.
Endurosprint Hälvälä 2017. Kuva: Sportimage
Aiheesta aiemmin:
Esittelyssä Naisten Enduron EM-valmennusryhmä: osa 8. Milla Turunen #57
Esittelyssä Naisten Enduron EM-valmennusryhmä osa 7. Minna Virtanen