Suomen Motoristit ry. (SMOTO) on erittäin huolestunut siitä, että ns. siniaaltojyrsinnällä (SAJ) tehdyt pitkittäiset tärinäraidat yleistyvät teillä. Näin tehdyt raidat muodostavat moottoripyöräilijöille turvallisuusriskin, kun niitä on käytetty tien keskiviivan yhteydessä.
Suomen Motoristit ry on jo vuonna 2012 koeajanut siniaaltojyrsinnällä varustetun tien, jolloin asiasta raportoitiin Liikennevirastolle ja todettiin, että SAJ on moottoripyöräilijän kannalta selkeästi vaarallisempi kuin sylinteri- l. kapulajyrsintä.
Siniaaltojyrsinnän riskit
Kaistan suuntainen, pitkittäinen SAJ vaikeuttaa moottoripyörän hallintaa ja ohjattavuutta uran loivissa ylityksissä. Jyrsittyyn uraan ajautuessa sieltä pois nouseminen on hankalaa yhtenäisen terävän reunan vuoksi. Vaikutus korostuu, mikäli uraan joutuu yllättäen, tahtomattaan tai kun uraan ajautuu kokematon kuljettaja. Uran liukkautta ja arvaamattomuutta pahentavat uran pohjaan maalatut keskialueen viivamerkinnät.
Vuonna 2012 tehdyn koeajon perusteella (40 motoristia) uran päällä ajamista pidettiin moottoripyörän hallintaa haittaavana. Sateella uran päällä ajamista tai sen ylittämistä ajamalla pidettiin todennäköisenä vaaratekijänä. Renkaan kitkan ääriolosuhteissa, liikenteen poikkeustilanteissa kuten hätäjarrutus tai väistö, siniaaltouraa pidettiin lähes varmana vaaratekijänä.
Näihin tuloksiin viitaten SMOTO esitti siniaaltomuotoisen urajyrsinnän käytön lopettamista Suomen tieverkostossa, koska tämä on riskitekijä moottoripyörän hallinnalle ja moottoripyöräilijöiden turvallisuudelle. Ajotesti uusittiin Alahärmässä 2017 kesällä virheellisesti jyrsityllä tieosuudella ja motoristien kokemukset olivat samanlaiset.
Liikennevirasto ei kuitenkaan ole huomioinut SMOTOn kannanottoa.
Liikennevirasto toimii omien ohjeidensa vastaisesti
Erikoiseksi asiassa tekee sen, että siniaaltojyrsintäkokeilua laajennetaan jatkuvasti Liikenneviraston omien ohjeiden vastaisesti.
Liikenneviraston tiemerkintöjen suunnitteluohjeessa vuodelta 2015 todetaan: ”Siniaaltojyrsintää ei käytetä yksiajorataisen tien keskiviivojen yhteydessä. Siniaaltojyrsintää käytettäessä on varmistuttava sivukaltevuuden riittävyydestä, ettei vesi jää seisomaan jyrsintälaatikkoon.”
Erityisongelmaksi siniaaltojyrsinnällä tehdyt pituussuuntaiset tärinäraidat ovat nousseet Alahärmässä Valtatie 19 kohdalla, jossa raidat on jyrsitty liian syvälle. Syvempi ura kasvattaa vesiliirto- ja liukastumisriskiä entisestään. SMOTO on yrittänyt saada kesästä lähtien tienpidosta vastaavaa ELY-keskusta korjaamaan ongelmat. Pohjanmaan ELY-keskuksen mukaan urakoitsija on korjannut virheitä nauhamenetelmällä noin kymmenestä kohdasta.
Ongelmat Alahärmässä ennallaan
MC Club Härmän puheenjohtajan Asko Peltolan 28.12. lähettämän kuvan ja tietojen perusteella virheelliset tärinäraidat ovat edelleen korjaamatta. Ura on myös rikkonut tien pintakerroksen, joten talven tultua jää ja vesi pääsevät uuden ja vanhan asfaltin väliin. Tällöin ne rikkovat tietä lisää ja kasvattavat vesiliirron vaaraa entisestään.
ELY-keskuksen velvollisuus tienpitäjänä on huolehtia, että virheet korjataan. Nyt näiden korjaamiseen on kulunut kohtuuttoman pitkä aika, todettiin Liikennevirastostakin.
Liikenneviraston Mirja Noukka toteaa jyrsintäkokeilujen olevan tärkeitä.
– Kokeiluja on tärkeä tehdä, koska se auttaa meitä kehittämään ohjeistustamme. Etelä-Pohjanmaalla on paljon leveän keskiviivaston tiemerkintäkokeiluja, ja ELY-keskus on niistä saatujen hyvien kokemusten pohjalta laajentanut siniaaltojyrsinnän käyttöä myös joidenkin yksiajorataisten teiden keskiviivastoon, Liikenneviraston väylänpidon ylijohtaja Mirja Noukka kertoo.
Noukka lupasi jatkossa ottaa motoristit mukaan testiajoihin jyrsintöihin liittyviä uusia asioita käyttöön otettaessa.
SMOTO seuraa ja toimii
SMOTO seuraa aktiivisesti tienpidon uudistuksia ja on yhteydessä päättäjiin ja virkamiehiin, jotta uudistuksissa otetaan myös motoristien näkökanta huomioon.
– Erityisen huolestuneita olemme tässä yhteydessä siitä, että tielläliikkujia ja nimenomaan motoristeja pidetään ikään kuin testiryhmänä, millaisia jyrsintöjä voidaan käyttää tutkimatta ja testaamatta riittävästi etukäteen sitä, millaisia vesiliirto- tai liukastumisriskejä uudentyyppiset urat ja niissä lilluva vesi saattavat aiheuttaa, SMOTOn puheenjohtaja Marja Kuosmanen ihmettelee.
– Toinen varsin murheellinen asia on se, että lukuisista lupauksista huolimatta Alahärmässä tien uria ja pintaa ei ole korjattu, ja sen kunto sen kuin heikkenee edelleen ja riskit sitä myöten kasvavat, Marja Kuosmanen pohtii. – Kuka tästä lopulta on vastuussa, jos jotain ikävää sattuu?
SMOTO kannattaa tieverkon kehittämistä, mutta toivoo, että motoristit osana tienkäyttäjiä otettaisiin kokeiluihin mukaan etukäteen samoin kuten 3D-merkintöjen testaamiseen keväällä 2015.
Kuva havainnollistaa sylinterijyrsinnän ja siniaaltojyrsinnän erot. Kuva Liikennevirasto.
Oheinen kuva havainnollistaa sylinterijyrsinnän ja siniaaltojyrsinnän erot. Sylinterijyrsintämenetelmällä tehdyn tärinäraidan yli ajaminen ei aiheuta kohtuutonta riskiä. Ainakaan siihen ei jää vesi seisomaan siten, että moottoripyörä lähtisi vesiliirtoon päinvastoin kuin siniaaltojyrsinnällä tehdyssä urassa, jonka pohjaan on vielä tarpeen niin vaatiessa tehty tiemaalaukset.
Huom: Motouutiset hoitaa SMOTOn tiedotusta toimeksiannosta.