Kaupunkityömatka-ajoon 100-200 kilometrin ajosäde riittää hyvin, ja latauksen voi hoitaa työpäivän aikana, mutta ajatus 600 kilometrin ajosta latauskertaa kohti kuulostaa houkuttelevammalta.

Uuden innovaation takana on kanadalaisen Waterloon yliopiston kemian tiimi, jonka johtajana toimii professori Linda Nazar. Tiimi havaitsi, että litium-rikkiakun toimintaa voidaan tehostaa käyttämällä mangaanidioksidinanokalvoa. Tällä ratkaisulla päästään jopa kolminkertaiseen ajomatkaan samanpainoiseen litium-ioniakkuun verrattuna.

Sähkömoottoripyörän ajomatkan kolminkertaistaminen voisi tuoda lisäpotkua kehittymässä olevan teollisuudenalan myyntiin. Mikäli akkujen käyttöikää voidaan vastaavasti nostaa, ja kulut kohtuullistuvat tuotannon kasvamisen tuoman ekonomian myötä, sähkömoottoripyörien hyväksyminen kulkuneuvoksi nopeutunee vastaavasti.

– Tämä on iso askel eteenpäin ja tuo Li-S-akut yhtä askelta lähemmäs todellisuutta, Linda Nazar toteaa.

Tiimin tekemä tutkimus paljasti, että mangaanidioksidista valmistetun nanokalvon pinta muuttaa Li-S-akun rikkikatodin suuritehoiseksi katodiksi joka kestää latausta yli 2000 kertaa. Katodi ja anodi ovat akun kaksi elektrodia, joita erottaa elektrolyyttiliuos. Rikki, joka on äärimmäisen runsas, suhteellisen kevyt ja erittäin halpa akkumateriaali ei historiallisesti ole toiminut katodimateriaalina, koska se liukenee elekrolyyttiin, kun akku purkautuu.

Yliopisto raportoi, että Nazarin edellisessä tutkimuksessa tekemä löytö oli, että metallinen titaanioksidi pystyy stabiloimaan rikin, mutta uudemmassa tutkimuksessa selvisi, että mangaanidioksidista valmistettu nanokalvo toimii vielä paremmin. Tutkimusraportin päätavoite on selittää asian toiminnallinen mekanismi. Kemiallinen reaktio, joka stabiloi rikin on samanlainen, kuin se kemiallinen prosessi, joka löydettiin jo 1845 saksalaisen rikkikemiantutkimuksen kulta-aikana, kertoo Rideapart.

– Hyvin harvat tutkijat opiskelevat tai opettavat rikkikemiaa enää, Nazar toteaa. – On ironista, että meidän täytyi katsoa niin kauas taaksepäin kirjallisuudessa ymmärtääksemme jotain, joka voi niin radikaalisti muuttaa tulevaisuuttamme. 

Tutkimuksesta tuotantoon on tietysti vielä matkaa vuosia. Toisaalta akkujen paino/teho/hintasuhde on kaikkien sähköajoneuvojen valmistajien kohtalonkysymys, joten teknologian kehittämiseen panostaan paljon, ja lupaavat teknologiat otetaan kehitystyöhön mukaan nopeasti. Ensimmäisenä ehtineellä on aina iso etu puolellaan.