5 vuotta sitten: Autojen romutuspalkkio pitäisi ulottaa myös moottoripyöriin - motoristien kohtelu ontuu edelleen

Hallitus on siis varannut ensi vuoden budjettiin kahdeksan miljoonaa euroa vanhojen autojen romuttamiseen. Palkkion tarkoituksena on kannustaa autonomistajia uusimaan autonsa vähäpäästöisemmiksi. Romutushyvityksiä saa niin kauan kuin pottia riittää.

Kuluttajan romuttamastaan autosta saaman tuen määrä riippuu siitä, millainen auton hän hankkii. Mikäli hankkii bensiini- tai dieselkäyttöisen auton, jonka hiilidioksidipäästöt ovat enintään 110 gr/km, tuki on tuhat euroa. Etanoli-, kaasu- sekä ladattavien hybridiautojen hankintaan saisi romutuspalkkiota 2000 euroa. Etanoli- ja kaasuautojen kohdalla ei sovelleta 110 gr/km rajaa.

Palkkiota myönnetään 1.1.-31.8.2018 yksityishenkilölle, joka vie romutettavaksi vähintään 10 vuotta liikenteessä olleen auton. Lisäksi auton on pitänyt olla liikenteessä edellisenä kalenterivuotena. Tuen saajan pitää olla romutettavan auton omistaja.

Autoala on luvannut valtion myöntämän tuen päälle 500 euron tuen, joten romutuspalkkio olisi enimmillään autoilijalle 2500 euroa.

Lisäksi sähköautot saavat erityistä hankintatukea kuusi miljoonaa euroa vuosittain vuosina 2018-2021. Tuen suuruus on täyssähköauton ostajalle 2000 euroa, henkilöauton kaasukäyttöiseksi muuntavalle 1000 euroa ja etanolikäyttöiseksi muuttavalle 200 euroa.

Tuettomat moottoripyörät?

Kysyimme Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Ari Jaloselta (sin.), voisiko ajatella, että romutuspalkkiota myönnettäisiin myös moottoripyörien uudistamiseen?

– Hallitus lähti ajamaan romutuspalkkioasiaa, jolloin saimme myös autoalan mukaan tähän, joten pitää olla ihan tyytyväinen onnistumiseemme siinä. Saamme tällä tavalla autokalustoa nuoremmaksi, vähäpäästöisemmäksi ja turvallisemmaksi.

– Romutuspalkkion laajentaminen moottoripyöriin on haasteellisempaa. Liikenne- ja viestintävaliokunnan tavoitteena on saada rakennettua kaksipyörästrategia Suomeen. Siinä pohtisimme, mitä kaikkia asioita kaksipyöräisillä ajamiseen liittyy. Samalla voisi miettiä muun muassa romutuspalkkion sisällyttämistä strategiaan, Jalonen kertoo.

Autoala sai melkoisen buustin romutuspalkkion myötä, myynti kasvoi mukavasti 2015. Se auttaisi myös mp-kauppaa ja toisi turvallisemmat ja vähäpäästöisemmät pyörät markkinoille?

– Apu moottoripyöräkaupalle olisi varsin hyvä ja tervetullut, myös yhteiskunnan kannalta hyvä asia. Kannatan kyllä tätä ajatusta, mutta haaste on siinä, että rahaa on niukasti, Jalonen päättää.

Tekninen kehitys huimaa

Teknisen kaupan liiton Mp-jaoksen eli moottoripyörämaahantuojien puheenjohtaja Mikko Summa vastaa myös Harley-Davidsonien maahantuonnista Suomeen.

– Mielenkiintoinen ajatus kyllä. Miksi romutuspalkkiota ei voisi laajentaa moottoripyöriin? Osa romutuspalkkiostahan tulee maahantuojilta, osa valtiolta. Tämä on hyvä keskustelunaihe, joka on otettava esille mp-jaoksessa.

Summa nostaa esille erityisesti teknisen kehityksen merkityksen viimeisen kymmenen vuoden ajalta.

– Kymmenessä vuodessa on moottoripyöräalalla tapahtunut hurjaa kehitystä sekä päästöjen hallinnan että elektroniikan osalta. Kaikki merkittävä ajonhallintaelektroniikka, kuten ABS-jarrut, sutimisenestot, keulimisenestot, ajonvakautusjärjestelmät, elektronisesti säätyvät alustat, yhdistetyt jarrujärjestelmät, kaarre-ABS jne. on esitelty viimeisen kymmenen vuoden aikana. 

– Myös moottoreiden tekniikka on kehittynyt. Esimerkiksi päästöjen osalta on menty jo kaksi luokitusta eteenpäin. 10 vuotta sitten luokka oli 2, nyt se on Euro 4. Tämä todistaa sen, että argumentointi moottoripyörien romutuspalkkion osalta voidaan käydä aivan samoihin asioihin vedoten kuin autojenkin osalta.

– Siihen, miten suuren osuuden maahantuojat ovat tuesta valmiita maksamaan, en osaa tietenkään tässä ottaa kantaa, vaan se on mp-jaoksen sisällä keskusteltavia asioita. Mutta sinänsä romutuspalkkio on ehdottomasti kannatettava asia ja toisi mahdollisesti kaivattua vilkkautta myös moottoripyöräkauppaan, Summa kertoo.

Suhde moottoripyörään eri kuin autoon

Tuusmotorin johtaja Anu Åberg edustaa tässä haastattelussa moottoripyöräkauppiaita.

– Tässä voi tietenkin ensin todeta sen, että eihän autoveron alennuksen yhteydessäkään laskettu moottoripyöräveroa, vaikka niistä autovero maksetaankin. Eli moottoripyörien olemassaoloa ei muisteta, tai ne luokitellaan aina muuten erikseen. Näennäisesti yritetään sanoa, että moottoripyöriä kohdellaan yhdenveroisesti, mutta todellisuudessa ei. Sen paljastaa autoverokäsittely, Åberg pohtii.

– Ehkä tässä vaikuttaa myös se, että voit ajaa romulla autolla ja selvitä hengissä. Ihmiset eivät aja turvattomilla moottoripyörillä, koska tiedostavat turvallisuusriskit. Motoristit ovat tässä suhteessa valveutuneempia kuin autoilijat.

– Monelle auto merkitsee kulkuneuvoa pisteestä a pisteeseen b. Kun aika tulee, auto voidaan romuttaa. Moottoripyörästä ei raskita niin helposti luopua, vaan se jää uuden rinnalle. Ihmisten suhde moottoripyöriinsä on paljon intohimoisempi kuin autoilijoiden suhde autoihinsa.

– Euroopassa moottoripyörät menevät työkulkuvälineiksi. Kun ilmat lämpenevät, otetaan kevyemmät kulkuneuvot käyttöön. Suosiotaan ovat kasvattaneet sähköavusteiset polkupyörät ja isot skootterit. Myös Helsingissä kaksipyöräliikenne on saamassa vauhtia. Kelit tietenkin meillä hidastavat, mutta isot skootterit ovat hyvä vastaus siihen. Niissä on suojaavat katteet. Ja on ollut mielenkiintoista huomata, että monet skootterin hankkineet ajavat jopa 12 000 kilometriä vuodessa.

– Meidän moottoroitujen kaksipyöräisten kulttuurimme on menossa eurooppalaisempaan malliin. Se tarkoittaa sitä, että pyörien ei tarvitse olla isoja, vaan haetaan käyttökelpoista ja ketterää, tarkoitukseensa sopivaa pyörää. Aiemmin meillä on ollut vallalla ajatus, että kuutioita pitää olla paljon.

– Tottakai olisi reilua saada romutuspalkkio myös moottoripyöristä, Åberg toteaa. – Pyöräkannan uusiminen toisi turvallisuutta mm. vakio-ABS-jarrujen muodossa ja Euro 4 päästönormien mukaiset puhtaammat päästöt.

– Poliitikoille ja viranhaltijoille voisi antaa mietittävää siitä, että he kuvittelevat säätelevänsä moottoripyöräilyn turvallisuutta. Todellisuudessa turvallisuus etenee yleismaailmallisten standardien myötä.

Åberg ottaa esille myös moottoripyörien merkityksen omistajilleen.

– Vaikka romutuspalkkio myönnettäisiinkin moottoripyöräilijöille, niin monelle tekee sydämestä tiukkaa ajatus panna oma pyörä pois. Mieluummin sen laittaa ladon perukalle talteen kuin paalattavaksi.

– Mutta kyllähän se varmasti toisi piristysruiskeen moottoripyörien myyntiin. Tällä hetkellähän mp-kauppiaat eivät kilpaile keskenään vaan kuluttajan ajasta. Romutuspalkkiosta kuluttaja saisi käsirahan työkulkuneuvon, autoon verrattuna paljon energiatehokkaamman ajoneuvon, vaikkapa juuri maksiskootterin hankintaan, Åberg päättää.

Miksi ei ole tarjottu?

Suomalaisten moottoripyöräilijöiden edunvalvontaorganisaation Suomen Motoristit ry:n, SMOTOn puheenjohtaja Marja Kuosmanen epäilee, moniko raskisi laittaa oman pyöränsä paalattavaksi?

– Moottoripyöriä hävitetään romutusmielessä hyvin vähän. Useimmiten ainoastaan siinä tapauksessa, kun pyörä menee lunastukseen, niin rakkaasta aarteesta luovutaan. Romutusmielessä moottoripyöriä menee tosi vähän eteenpäin, Kuosmanen miettii.

– Epäilisin, ettei palkkio kannustaisi hankkimaan uutta pyörää, koska tunneside moottoripyörään on niin toisenlainen kuin autoilijalla.

– Mutta mitä tulee tähän, pitäisikö moottoripyörilijöille tarjota romutuspalkkiota, niin ehdottomasti. Argumentit ajossa olevan pyöräkannan uusimiseksi ovat tismalleen samat kuin autoilla, joten kohtelunkin pitäisi olla sama.

– Tottakai moottoripyöräilijän pitäisi voida saada vanhasta pyörästään samanlainen romutuspalkkio kuin autoilijan, koska se vähentäisi päästöjä ja parantaisi kuljettajan turvallisuutta. Pitää siis kysyä niinpäin, että miksi tätä romutuspalkkiota ei ole tarjottu myös moottoripyöräilijöille, Kuosmanen korostaa.

– Samalla voimme tietysti kysyä myös sitä, että miksi autoveron alennus ei koske moottoripyöriä samalla tavalla kuin autoja? Olisi suuri askel eteenpäin, että motoristien ja moottoripyörien kohtelu olisi samanlaista kuin autojen ja autoilijoiden.

– Kuvaavaa on, että hallituksen käyttöverokaavailut saivat aikaan sen, että tämän kesän huippuaikana on liikennekäytössä ollut vain 190 000 moottoripyörää. Viime vuonna vastaava luku oli yli 260 000. 70 000 moottoripyörää on siis poistunut liikenteestä, Kuosmanen murehtii.