MoTukan kriisiapu sai alkunsa motoristista, joka aikanaan joutui vakavaan onnettomuuteen ja jäi ilman henkistä apua sen jälkeen. Tämä herätti Hanski Virran, joka toimi silloin Smoton puheenjohtajana. hän ehdotti Marja Suomiselle motoristien kriisipalvelun perustamista. Siitä on nyt kymmenen vuotta, jonka ajan Marja on toiminut MoTukan eli Motoristien kriisitukipalvelun projektikoordinaattorina ja käytännössä vastannut toiminnasta.
MoTukan käytännön toiminta rakentuu puhelinpalvelun, nettisivuston motukka.fi ja sähköpostikirjeenvaihdon varaan.
– Vuotuinen asiakasmäärä vaihtelee voimakkaasti. Joskus sattuu, että onnettomuustilanteessa sattuu olemaan paikalla iso joukko ihmisiä. Esimerkiksi vuonna 2012 kuoli moottoripyöräilijä eräässä tapahtumassa, ja kriisiapua annettiin pelkästään siinä tilanteessa 25 henkilölle ja useille sen jälkeen, Suominen muistelee.
Jutun aloituskuvassa Suominen oikealla parinaan niin ikään kriisitukipalvelussa ja Smotossa 'ulkoministerinä' toimiva Juha Liesilinna. Kuva on otettu tämän kevään mp-messuilla Kuopiossa.
Maksutonta terapiaa tarvitseville
MoTukan kriisiapuun kuuluu ensiapu tilanteessa ja joskus myös pitempi aikainen tukiterapia. Normivuosina avun kohteena on noin 20 henkilöä. Jotkut terapioista voivat kestää todella pitkään, jopa vuoden.
– Normaali yksi puhelu kestää yleensä tunnin - puolitoista, joskus niihin kuluu kaksikin tuntia.
Suomista ihmetyttää, ettei veikkaus- ja lottorahoja jakava RAY eli Raha-automaattiyhdistys ole antanut varoja MoTukan toimintaan. Tänä vuonna anotaan uudelleen.
– Palvelumme on maksutonta, ja rahoitamamme vapaaehtoisin rahalahjoituksin ja myymällä muistomitaleita ja - tauluja.
Rahoituksen hankkiminen on työlästä
Kuopiossakin MoTukan / Smoton osastolla oli myynnissä sekä mitaleita että arpoja. Pyöräarpojen myyntiaikaa riittää heinäkuulle, pyörän voittaja arvotaan elokuun loppupuolella.
MoTukan henkilöstö on vapaaehtoistyötä omalla ajallaan tekeviä auttamisen ammattilaisia. Suominenkin on koulutukseltaan työterveyshoitaja ja hän on erikoistunut psykiatriseen sairaanhoitoon. Lisäksi hänellä on työnohjaajan koulutus. Monet MoTukkalaiset ovatkin mielenterveysalan ammattilaisia tai sairaanhoitajia sekä joukossa on myös sosiaalityöntekijä sekä psykoterapeutti / työnohjaaja.
– Tukihenkilökuntaan on enemmän tunkua kuin että meidän pitäisi yrittää etsiä sinne lisää ihmisiä. Juuri tänä vuonna joukkoomme tuli yksi henkilö lisää luonnollisen poistumisen kautta.
Motivaatio on kohdallaan
Kysymykseen, mikä motivoi tällaiseen toimintaan, on Suomisella selvä vastaus.
– Auttamisen halu, ja se että teen työtä hoitajana muutenkin. Tämä työ on palkitsevaa ja mielekästä. Siitä näkee, että ihmiset, jotka ottavat yhteyttä, hyötyvät asiasta, ja siitä mitä teemme. Kaikki auttajamme ovat erittäin motivoituneita. Ihmiset, jotka toimivat auttajina, maksavat suurimman osan puhelinlaskuistaan itse ja siten mahdollistavat toimintamme.
Oulussa asuva Suominen on innokas motoristi ja hänet tapaa Yamaha 600 FZ6S:n sarvista. Englanti ja muu Eurooppa ovat ehtineet jo tulla tutuiksi ajoreissuilla.
MoTukan ohjeet: mitä onnettomuuden jälkeen tapahtuu?
Vähältä piti -tilanteissa ja onnettomuuksissa mieli askartelee monissa kysymyksissä: Miksi kävi näin, miksi juuri minulle, miten olisin voinut toimia toisin? Miten tässä olisi voinut käydä? Olisinko voinut kuolla? Sillä hetkellä voi reaktiona olla 'äkkiä ylös ja pois tien pinnasta', miten pyörälle kävi jne.
Jos olet kokenut traumatisoivan tapahtuman, ollut onnettomuudessa, joutunut väkivallan uhriksi tai menettänyt läheisen ihmisen, voit kokea erilaisia ruumiillisia ja henkisiä stressireaktioita tapahtuman jälkeen.
Heti onnettomuuden tapahduttua, pelastustoimien aikana useimmat pysyvät rauhallisina, ja järkytyksen tunteet tulevat vasta kun tilanne on ohi. Silloin olo voi tuntua epätodelliselta tai unenomaiselta.
Onnettomuustiedon saamisen jälkeen epäusko voi olla vahva ensireaktio. Joku voi tuntea voimakasta pelkoa ja järkytystä heti onnettomuudesta kuultuaan. Voi olla yksinjäämisen pelkoa omaisen menettämisen jälkeen, tai pelkoa, että tapahtuma toistuu. Tyypillisiä ruumiillisia reaktioita ovat vapina, pahoinvointi, sydämen hakkaaminen, viluttaminen tai hikoilu.
Avuttomuuden ja periksi antamisen tunteet saattavat vallata mielen, kun ei tunne oloaan turvalliseksi. Avuttomuuden tunteeseen voi liittyä tuska siitä, ettei pystynyt estämään onnettomuutta ja / tai auttamaan uhreja riittävästi. Syyllisyyden kokeminen onnettomuuden jälkeen on tavallista. Ihminen voi miettiä, miksi juuri hän selvisi, tai kuvitella miten onnettomuus olisi voitu välttää. Menetyksen jälkeen hän suree läheistä, jonka menetti tai joka loukkaantui, ja kaipaa mennyttä. Uhriksi joutuminen ja oma avuttomuus aiheuttavat myös häpeän tunteita.
On tavallista, että tapahtuma ja sen yksityiskohdat palaavat jatkuvasti mieleen. Voi olla vaikea saada otetta elämästä ja uni saattaa häiriintyä. Univaikeudet ja painajaiset ovat yleisiä. Toipuminen vie energiaa ja seurauksena on voimakas väsymys ja suuri unentarve. Muistihäiriöt, keskittymisvaikeudet, ärtyneisyys, pettymys ja viha ovat tyypillisiä reaktioita. Voi myös tulla eristäytymishalua.
Tapahtuman traumaattiset jälkivaikutukset ihmisen mielessä ja ruumiissa saattavat kestää muutamasta päivästä muutamaan viikkoon ja lievittyä vähitellen. Nämä kielteisiltä tuntuvat erilaiset tunteet ja reaktiot ovat luonnollisia ja normaaleja reaktioita ylivoimaiseen kokemukseen. Reagoinnin voimakkuus ja kesto on kuitenkin yksilöllistä: toiset eivät näytä reagoivan juurikaan ja toiset taas reagoivat voimakkaasti ja pitempään.
Jos sinulla on tarve puhua omasta kokemuksestasi ja saada tukea ja apua, voit ottaa yhteyttä ryhmämme jäseniin. Ryhmämme koostuu sekä ammattilaisista että tukihenkilöistä ja meillä on kokemus motoristien kriisiaputyöstä kymmenen vuoden ajalta.
MoTukan kriisiavulla on oma nettisivusto: www.motukka.fi, josta ryhmämme yhteystiedot löytyvät. Mikäli et halua soittaa, jätä viesti puhelinnumeroineen, niin soitamme Sinulle. Voit myös kirjoittaa: sähköpostiosoitteet ovat nettisivuillamme.
Marja Suominen
MoTukka