Poliisi on suorittanut kiinteää automaattista liikennevalvontaa vuodesta 1996 ja liikuteltavaa automaattivalvontaa ajoneuvoilla vuodesta 2002 alkaen.
Useat viranomaiset ovat tarkastelleet poliisin toimintaa automaattisen liikennevalvonnan ilmoittamisen laillisuuden osalta, eikä toiminnassa ole havaittu moitittavaa.
Helsingin käräjäoikeuden päätöksessä 16.1.2017 rikesakon vastustamiseen liittyen rikesakko pidettiin voimassa. Päätöksen perusteluissa todetaan, että poliisilain sanamuotoisen tulkinnan mukaan liikuteltavasta automaattivalvonnasta tulisi ilmoittaa ennakolta.
Helsingin käräjäoikeuden päätöksen perustelu liikuteltavasta automaattivalvonnasta ennakolta ilmoittamisesta poikkeaa poliisin, tietosuojavaltuutetun, valtakunnansyytäjän ja Eduskunnan oikeusasiamiehen tulkinnoista.
Liikuteltavan automaattivalvonnan osalta tietosuojavaltuutettu on antanut lausunnon 17.3.2010. Lausunnossa todetaan, ettei automaattinen nopeusvalvonta kuulu poliisilain teknisen valvonnan piiriin, jolloin siitä ei myöskään tarvitse ennakolta ilmoittaa koska kameraa käytetään yleensä todistusaineiston hankkimiseen jo tapahtuneesta liikennerikoksesta, jolloin kyseessä on esitutkintaan liittyvä näytön hankkiminen.
Valtakunnansyyttäjänvirasto on tehnyt 31.5.2012 päätöksen olla käynnistämättä esitutkintaa asiassa poliisimiestä vastaan, kun oli esitetty väite, että poliisi toimisi laittomasti kun liikuteltavalla kalustolla suoritetusta automaattisesta liikenteenvalvonnasta ei ilmoiteta ennakolta. Perustelu on tietosuojavaltuutetun lausunnon kanssa yhteneväinen.
Eduskunnan oikeusasiamiehelle on nykyisen poliisilain voimassa ollessa 1.12.2016 kanneltu siitä, ettei poliisi ilmoita ennakolta liikuteltavasta automaattisesta liikenteenvalvonnasta. Eduskunnan oikeusasiamies toteaa vastauksessaan 21.12.2016, ettei asiassa ole aihetta ryhtyä toimenpiteisiin.