Stefanie Brandt-Tallqvist:
"Hyvä vastaanottaja
Lähestyn teitä suunnitteilla olevan “huviajoneuvoveron” tiimoilta. Olen erittäin huolissani käynnissä olevasta keskustelusta ja veron vaikutuksista niin moottoripyörä- kuin venealaan. Tutkimuksien perusteella vero on voimakas isku lähes kymmenen vuotta voimakkaassa taantumassa olleelle alan maahantuonnille, venevalmistukselle ja vähittäismyynnille. Voimaan tullessaan vero vaikuttaa lukuisten ihmisten työpaikkaan sekä veneteollisuuteen, joka työllistää 3 500 ihmistä Suomessa. Pelkään, että suunniteltu vero tuo isomman loven valtion kassaan kuin osataan odottaa.
Listaan vielä huolenaiheeni. Toivon, että pystytte ottamaan ne huomioon päättäessänne tästä verosta.
Vero vaikuttaisi negatiivisesti valtion kassaan
Suomen Motoristit ry:n (SMOTO) tekemän tutkimuksen mukaan vero vaikuttaisi negatiivisesti moottoripyörien käyttöön, ostoihin ja myös palveluiden käyttöön, jolloin valtio menettäisi yhteensä noin 23 miljoonaa euroa verotuloja. Venealan keskusliiton mukaan veromenetyksiä olisi noin 24 miljoonaa euroa. Jos verovaikutus suhteutetaan Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n (SPV) tekemään tutkimukseen, paljon suurempi osa veneilijöistä luopuisi veneestään, ja veron negatiivinen vaikutus valtionkassaan voi olla jopa 84 miljoonaa neljän vuoden jaksolla.
Hallitusohjelman ennakoiman 50 miljoonan euron sijaan käteen jäisi tästä vain murto-osa. Tämän lisäksi verotuloja menetetään työpaikkojen ja elinkeinotoiminnan vähenemisen kautta.
Sadat työpaikat uhattuina
Vero vaikuttaisi satoihin työpaikkoihin niin vene- kuin moottoripyöräalalla. Moottoripyörä- ja venemaahantuonnin, -kaupan, -huollon, -varaosien ja -tarvikkeiden kysyntää uhkaa monen sadan miljoonan euron liikevaihdon katoaminen, mikä taas johtaisi useiden satojen työpaikkojen menettämiseen. Vaikutus voi olla veneteollisuuden puolella merkittävästi suurempikin, kun laskevan kysynnän vuoksi sarjat pienenevät ja ulkomainen kilpailu saa lisäetua muutenkin edullisempien tuotteiden lisäksi (halpatuotantomaat).
Kotimaanmatkailun väheneminen voimistaa näitä vaikutuksia.
Vero olisi EU:n valkoisen kirjan vastainen
Moottoripyöriin kohdistuva vero olisi myös EU:n valkoisen kirjan vastainen. EU:n valkoisessa kirjassa luodaan raamit sille, mihin suuntaan eurooppalaista liikennejärjestelmää tulee kehittää. Kaksi- ja kolmipyöräiset eli moottoripyörät, skootterit ja mopedit on nostettu siinä vahvasti esiin. Näitä käyttämällä kansalaiset pystyvät vastaamaan Euroopan parlamentin ja komission tavoitteisiin muun muassa liikennemuotojen energiatehokkuudesta, liikenteen päästöistä, ajoneuvojen uudesta teknologiasta, ajoneuvojen turvallisuudesta sekä liikennejärjestelmän tehokkuudesta ja joustavuudesta.
Liikkuvuuden rajoittaminen ei edistä näihin vaihtoehtoihin pääsemistä. Kaksipyöräisillä moottoriajoneuvoilla ja nykyisin yhä useammin sähkömoottorilla varustetuilla kaksi- ja kolmipyöräisillä on merkittävä rooli kestävän liikkuvuuden edistämisessä etenkin kaupunkialueilla, joilla ne helpottavat ruuhka- ja pysäköintiongelmia ja tarjoavat vaihtoehdon pienlogistiikan kysymyksissä. Tämä kuitenkin edellyttää, että kyseisten ajoneuvojen erityissuunnittelu ja niistä koituvat edut olisi otettava asianmukaisesti huomioon unionin lainsäädännössä.
Lisäksi Pariisin ilmastosopimus edellyttänee eri liikennemuotoihin kohdistuvan taloudellisen ja normatiivisen ohjauksen uudelleenarviointia. Kaksipyöräiset ajoneuvot voivat olla osavastaus tavoitteisiin pääsemisessä.
Kaavailtu vero ei olisi hyvän veronlaatimismenettelyn mukainen
Moottoripyöriä ja veneitä ei voi rangaista erityisellä yhteen harrastukseen kohdistuvalla verorasituksella. Verotuksen kohteena moottoripyörällä tai veneellä ei ole samanlaista haittavaikutusta käyttäjälleen tai yhteiskunnalle kuin on esimerkiksi alkoholilla, tupakalla ja sokerilla. Harrastus ei ole sopiva verotettava kohde hyvän veronlaatimismenettelyn näkökulmasta.
Mahdollisen uuden veron määräytymisen perusteita ei ole esitetty, mutta arvioiden mukaan ne eivät perustu päästöihin kuten esimerkiksi henkilö- ja pakettiautoilla. Päästöt olisivat ainoa reilu peruste verolle. Arvioiden mukaan vero ei myöskään perustu käyttöpäiviin. Auton saa poistaa liikenteestä ja vero lasketaan käyttöpäivien mukaan, mutta moottoripyörien kohdalla tämä ei olisi kuulemamme mukaan mahdollista.
Kaikki muut veron perustelut kuin päästöt ovat keksittyjä, keinotekoisia ja syrjiviä. Lisäksi veron ulkopuolelle on jätetty muita vapaa-ajan ajoneuvoja kuten moottorikelkat, harrasteautot, matkailuautot ja mönkijät eli moottoripyörät ja veneet olisivat eriarvoisessa asemassa myös näihin verrattuna. Lisäksi herää kysymys, että mikäli moottoripyörä ei ole enää verrattavissa autoon, millä perusteella niiltä kannetaan autovero?
Vero kohdistuisi pientuloisiin ja eläkeläisiin
Kaavailtu veron alkuperäinen ajatus oli ilmeisesti verottaa luksusveneitä ja huviajoneuvoja kuten vesiskoottereita. Nämä ovat kuitenkin murto-osa koko kannasta. Niin moottoripyörä- kuin venekanta on hyvin vanha: venekannan keski-ikä on yli 30 vuotta ja moottoripyörien 18 vuotta. Molempien ajoneuvoluokkien keskimääräinen arvo jää alle 8 000 euron. Sekä vene- että moottoripyöräharrastus on kallista hankintahintaan nähden. Yli kolmasosa laitteen arvosta menee vuosittain harrastuksen ylläpitämiseksi (2 000—3 000 euroa).
Moottoripyöräilijät ja veneilijät ovat keskimäärin pien- tai keskituloisia, jolloin vero vaikuttaisi heihin suhteettoman paljon. Mikäli vero on kohtuuton, SMOTO ry:n tekemän tutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia luopuisi moottoripyörästään. SPV ry:n tekemän tutkimuksen mukaan jopa 30 prosenttia veneilijöistä harkitsisi luopuvansa harrastuksestaan.
Ajoneuvokanta on luultua pienempi
Liikenteen turvallisuusviraston Trafin tietojen mukaan Suomessa on 204 877 rekisteröityjä venettä, josta 121 809 yli 50-hevosvoimaisia. Finanssialan keskusliiton mukaan vakuutettuja veneitä on noin. 170 000. Vakuutusyhtiö Alandian lukujen mukaan noin 60 prosenttia vakuutetuista veneistä on yli 50-hevosvoimaisia, eli suhteutettuna kantaan veron piiriin tulisi noin 100 000 venettä. Veron jakaantuessa näille veneille keskimääräinen vero olisi noin 200 euroa venettä kohden, mikä olisi kohtuutonta käyttöön ja käyttökuluihin nähden.
Moottoripyöriä on rekisterissä 262 686 (30.6.2016), ja niistä liikennekäytössä on 219 845. SMOTO ry:n tutkimuksen mukaan keskimääräinen moottoripyöräomistaja omistaa 1,68 moottoripyörää, mikä tarkoittaa, että osa on keräilypyöriä. Liikennevakuutuskeskuksen (LVK) mukaan vakuutusvuosia on 78 582, minkä uskomme kuvaavan paremmin aktiivisessa käytössä olevien moottoripyörien määrää. Jos veron jakaisi tällä luvulla, vero olisi jo lähes 400 euroa pyörää kohden. Se romuttaisi koko alan.
Vero vaikuttaa myös laitekantaan, koska monet harkitsevat laittavansa tai ovat jo laittaneet ajoneuvonsa myyntiin. Suuri vero voi johtaa paniikinomaiseen veneiden ja moottoripyörien myymiseen. Laskevan kysynnän ja lisääntyneen tarjonnan takia hinnat romahtaisivat. Tämä vaikeuttaa kauppiaiden vaihtolaitteiden hinnoittelua, ja kauppiaat tulevat kärsimään suurista alaskirjauksista, jotka vaikuttaisivat negatiivisesti jo nyt heidän olemattomaan tulokseensa. Tämä vyöry aiheuttaa monen vuoden loven kaupankäyntiin. Kun kanta pienenisi, verotettavien laitteiden määrä vähenee, jolloin on iso riski, että veroa korotettaisiin entisestään. Tämä taas lisää alan vaikeuksia entisestään.
Vero vahingoittaisi luontoa
Autovero on aiheuttanut moottoripyöräkannan vanhenemista. Venekanta on myös todella vanha. Suunnitteilla oleva vero pakottaisi kuluttajat ostamaan halvempia laitteita, jolloin kanta vanhenisi entisestään. Jos venevero vaikeuttaisi käytettyjen veneiden myyntiä, veneitä saatettaisiin jättää heitteille ja luontoa vahingoittamaan.
Uusien moottoripyörien päästöt ovat huomattavasti vanhoja pienempiä ja niissä on ABS-jarrut, mikä tuo lisäturvallisuutta. Samoin uudet perämoottorit ovat huomattavasti vähäpäästöisempiä kuin vanhat.
Toivon, että edellä esittämäni seikat otetaan huomioon ministeriön vaikutusarviota tehtäessä. Ehdotan, ettei suunniteltuja veroja oteta käyttöön, koska niiden vaikutukset valtion kassaan ovat selkeästi negatiivisia ja aiheuttavat alalle suuria huolia ja työpaikkojen menetyksiä. Tällaista tuskin kannattaa aiheuttaa verolla, joka ei perustu hyvään veronlaatimismenettelyyn tai kansalaisten tasa-arvoisuuteen.
Ystävällisin terveisin
111 vuotta vanhan yrityksen viidennen sukupolven yrittäjä"
Stefanie Brandt-Tallqvist
Oy Otto Brandt Ab