Kerhon perustamisen aikoina toiminnan päätarkoitus oli kilpailujen järjestäminen ja jäsenten kilpailuharrastuksen tukeminen. Ensimmäiset jäärata-ajot järjestettiinkin jo 26.2.1956 kaupunginlahden jäällä. Tuossa kilpailussa raahelaisia voittajia olivat Arvo Liete Jawalla alle 250-kuutioisissa ja Veli Häkkinen Arielilla 500-kuutioisissa. 60-luvulla kilpailu- ja muukin kerhotoiminta kuitenkin vähitellen laantui, mihin lienee ainakin yksi osasyy ollut taloudelliset ongelmat. Ne kasaantuivat huolimatta monipuolisesta varainhankintatoiminnasta, kuten iltamista, elokuvaesityksistä ja arpajaisista. Hiljaiselo jatkui aina 70-luvun lopulle.
Vuonna 1978 kerholle valittiin pitkän tauon jälkeen vakinainen hallitus. Puheenjohtajaksi valittiin Pentti Asukas. Muut hallituksen jäsenet olivat Terho Keinonen (sihteeri), Veikko Keinonen, Pertti Eskola, Timo Salkosuo, Antti Honka, Sari Kiviaho, Jukka Flink ja Pentti Nisula (rahastonhoitaja). Kilpailuja ei enää järjestetty, vaan toiminta suuntautui matkamoottoripyöräilyyn. Kerhon jäsenet osallistuivat kokoontumisajoihin Suomessa ja ulkomailla ja myös omia kokoontumisia järjestettiin. Nimet Kreivin Kiemura, Otonpäivät ja Tynkäralli lienevät vielä monen motoristin muistissa.
Uudet tuulet
1990-luvun alussa kerhon toimintaan alettiin hakea uusia tuulia. Samalla nähtiin että kerhon toiminnan jatkumiseksi sen on saatava kunnollinen toimintatila. Tuolloin kokoonnuttiin kaupungin vuokraamissa tiloissa Koulukadulla, missä mm. eräässä kokouksessa pari osanottajaa tipahti lahonneen lattian läpi maapohjalle. Piha-aluetta tai muutakaan paikkaa moottoripyörille ei tiloihin kuulunut. Niinpä vuoden 1992 kevätkokouksessa tehtiin uhkarohkea päätös rakentaa kerholle oma talo. Monen mutkan jälkeen Raahen kaupungilta saatiin vuokratuksi Santaholmantien varresta 1350 neliömetrin suuruinen määräala rakennuspaikaksi. Paikka oli sijainniltaan erinomainen ja sillä sijaitsi jo ennestään varastoksi hyvin soveltuva sahan vanha höyläämörakennus.
Rahaa rakentamiseen ei ollut, mutta kun samaisen vuonna 1992 järjestettiin ensimmäinen moottoripyöränäyttely tyhjilleen jääneessä autoliikkeessä ja siitä saatiin hyvät kokemukset, lähdettiin näyttelytoimintaa kehittämään niin, että siitä kehittyi vuotuinen suurtapahtuma, jota järjestettiin vielä pitkälle 2000-luvun puolelle. Parhaimmillaan kävijämäärä nousi viikonloppuna noin viiteen tuhanteen maksaneeseen kävijään.
Tiukkaa sitoutumista
Silloista talkoohenkeä ja sitoutumista kuvastaa esimerkiksi se, että ensimmäisen näyttelyn toimitsijat, lipunmyyjät ja ovimiehet, ostivat ensin pääsylipun, jotta pääsivät sisään hoitamaan tehtäviään. 2000-luvulla Pohjois-Suomen Moottoripyöränäyttelyä järjestettiin vielä vuosina 2001-2007. Vuosina 2008 ja 2009 jäähalli oli suljettu remonttien vuoksi. Vuoden 2010 jälkeen näyttelyiden järjestäminen siirtyi muille raahelaisille moottorikerhoille. Vuonna 2016 näyttelyä ei järjestetty.
Näyttelyn ja sen oheistoimintojen, ahkeran talkootyön ja muun varainhankinnan tuloksena vuokratulle tontille kohosi Tapani Liskon suunnittelema 120 neliön kerhorakennus, joka valmistui sopivasti kerhon 40-vuotisjuhliin 1996. Rakentamisprojektia veti rakennustoimikunta, johon kuuluivat Tapani Lisko, Seppo Vanhala ja Jarmo Sauvola.
2000-luvun puolella tonttia vuokrattiin lisää 1790 m2 ja samalla saatiin käyttöön toinenkin alueella ollut varastorakennus. Vuonna 2013, tontin vuokrasopimuksen päättyessä, kerho lunasti koko 3140 m2 tontin omakseen.
Kohokohtia
Myöhempien vuosien kohokohtia ovat olleet mm. Kontiorallin, Suomen ehkä tunnetuimman mp-kokoontumisen, järjestäminen vuonna 1997 ja uudelleen vuonna 2006 Kontion 40-vuotisjuhlaralli. Hailuodon Marjaniemessä järjestettiin Marjaniemiajo vuosina 2002-2004 ja 1/4 mailin kiihdytyskilpailuja moottoripyörille Pattijoen lentokentällä v. 2005 ja 2006. Kiihdytyskisojen järjestämisestä luovuttiin vaikeasti ennustettavien sääolojen vuoksi. Yleisesti toiminta on ollut vilkasta ja monipuolista, mutta matalahkolla profiililla.
Syyskuussa kerho juhlii 60-vuotista taivaltaan kerhotiloissa. Päivällä kerhoväki ja kutsuvieraat kilistävät 60-vuotiaan kunniaksi ja nauttivat täytekakkukahvit. Ansioituneita kerholaisia muistetaan SMOTO:n ansiomerkein ja 60-v. juhlalaatoin. Illalla juhla jatkuu yhdistetyn 60-vuotisjuhlan ja ajokauden päättäjäisten merkeissä.
Lisätietoja kerhon taipaleelta saa esim Tapani Liskon kirjoittamasta kerhon 40-vuotishistoriikista täältä.