Keskinopeusvalvonta tekee tuloaan pienen paussin jälkeen Suomen teille. Ensimmäiset laitteet asennetaan Tampereelle Suomen pisimpään maantietunneliin.
Nykyisen kameratutkavalvonnan ongelmana on, että tolppien paikat on helppo oppia, jolloin tolpalle on helppo hiljentää. Liikennevirtoja mittaavat tiedot kertovat, että lähes puolet autoilijoista ajaa ylinopeutta. Esimerkiksi 80 km/h rajoitusalueella ajetaan keskimäärin 84-85 km/h.
Helsingin Sanomien jututtama poliisin edustaja vanhempi konstaapeli Jouni Henriksson toteaa, että ongelmakuskit eli he, jotka ajavat usein ylinopeuksia tietävät, miten kameran pystyy välttämään. Hänen mielestään keskinopeuden mittaaminen olisi parempi ja tasapuolisempi tapa mitata.
Vuoden lopulla Tampereen Rantaväylän 2,3 kilometriä pitkään tunneliin asennetaan Suomen ensimmäiset keskinopeuskamerat. Tunneli on hyvä kohde, koska siellä olosuhteet ovat stabiilit. Lisäksi salamallisen nopeuskameran sijoittaminen tunneliin on haastavaa.
Lopullista päätöstä keskinopeusvalvonnan lisäämisestä ei vielä ole tehty.
Lisää tolppakameroita
Poliisi on lisäämässä nykyisentyyppisten nopeusvalvontakameroiden määrää. Sillä on hankkeeseen varattuna 1,7 miljoonaa euroa, jolla saa noin 60 kameran arsenaalin nykyisten noin sadan kameran lisäksi.
Automaattivalvonna tehostuminen on johtanut siihen, että poliisin liikenneturvakeskuksesta lähti kesäkuussa yli 62 000 kirjettä - huomautuksia, rikesakkoja ja päiväsakkovaatimuksia. Viime vuonna tahti oli noin 35 000 kirjettä per kuukausi. Jopa 60 % kirjeistä on vain kirjallisia huomautuksia.
Myös rikesakkojen määrä voi nousta. Poliisihallitus päättää syksyn mittaan, laskeeko se rikesakon nopeusrajaa. Tällä hetkellä rikesakon saa, jos ajaa poliisin tutkaan 8 km/h ylinopeudella. Jatkossa raja saattaa olla 7 km/h. Se tarkoittaisi noin 40 000 huomautuksen muuttumisen rikesakoksi vuosittain.