Naismoottoripyöräpoliiseille kasvot antanut vanhempi konstaapeli Taru Niemelä toivoo myös muiden naisten toteuttavan haaveensa ryhtyä moottoripyöräpoliisiksi, ja on valmis neuvomaan tulevia kollegoitaan.

– Työntökokeessa ei ollut mitään ihmeellistä. Harjoittelin kotona omalla moottoripyörälläni, koska tehtävä ei ollut yllätys. Jos haluaa päästä moottoripyöräpoliisiksi, niin siihen voi valmistautua aivan kuten mihin tahansa.

– Testin läpäistyäni ja päästyäni mp-poliisikurssille ymmärsin hyvin, miksi koe on niin vaativa. Seitsemän viikon kurssiin verrattuna se on suorastaan kevyt, niin tiukka ja raskas ohjelma on. Joten itse koulutuksen läpäiseminen vaatii oikeasti hyvää kuntoa.

Roolimalli tahtomattaan

– En mitenkään ajatellut olevani se ensimmäinen naismoottoripyöräpoliisi, olisin mielelläni suonut sen kunnian jollekin muulle. Mutta olen tietysti tyytyväinen siihen, että onnistuin. Samalla näytin kaikille naisille, että heille on mahdollista päästä tähän työhön, jos oikeasti haluavat.

– Moottoripyöräpoliisiksi aikovan on syytä tiedostaa, että se vaatii pitkäjänteisyyttä. Ei ole samantekevää, missä toimii poliisiksi valmistuttuaan. Kannattaa hakeutua liikennevalvontatehtäviin, kuten minäkin tein pari kolme vuotta ennen kuin hakeuduin mp-poliisiksi. Lisäksi pitää työskennellä alueella, jossa on jo vanhastaan mp-poliiseja, ja johon niitä haetaan lisää. Yleensä paikoista on vielä talon sisälläkin kova kilpailu.

Taru Niemelä ja uusi tuleva työkalu Honda VFR 1200.

Poliisin työ on monipuolista

– Poliisin työ ei ollut mikään haave, vaan päädyin työhön pikemminkin sattumalta. Olen kuitenkin ollut tyytyväinen, sillä tämä on monipuolista työtä, joka tarjoaa paljon erilaisia mahdollisuuksia. Voi tehdä sisä- tai ulkotyötä ja erikoistua eri alueille. Minulle sopii tämä ulkona oleminen ja liikennepuoli erittäin hyvin, sillä se on lähellä sydäntä. Lisäksi saa olla ihmisten kanssa tekemisissä. Joudummehan me tietysti myös sakottamaan heitä, mutta se on vain sitten tehtävä.

– Oma pyörä vaihtui mp-poliisikoulutuksen ja uusien ajotottumuksien myötä Honda Shadowista vuosimallin 2006 Yamahan FZ kuutoseen. Se on moottoriltaan pienempi kuin poliisimoottoripyörät, mutta aivan riittävä. Koulutus aiheutti sen, että aloin nauttia aivan eri tavalla ajamisesta kuin aikaisemmin ja se johti myös oman pyörän uusimiseen.

Mp-poliisin ajokoulutus on omaa luokkaansa

– Olen erittäin tyytyväinen työssä saamaani mp-ajokoulutukseen. Tunnen itseni todella onnekkaaksi, sillä sain aivan eri eväät ajamiseen ja ääritilanteissa toimimiseen. Sellaista koulutusta ei saa missään muualla. Kuukauden ryvimme soralla, kuralla, metsässä, asvaltilla ja ties missä muualla melkein yötäpäivää. Lumi oli ainoa elementti, joka jäi puuttumaan, sillä emme aja talvella.

– Oma ajamiseni muuttui koulutuksen myötä totaalisesti. Siihen asti olin ajanut aivot narikassa, nyt mietin ajamista koko ajan eri tavalla. Työ ei kuitenkaan ole vienyt ajamishaluja. Omalla pyörällä ajaessani nautin siitä, että saan vain ajaa.

– Mikäli joku haluaa moottoripyöräpoliisiksi, niin hänen pitää olla oikeasti kiinnostunut asiasta. Sen lisäksi poliisikoulutuksen jälkeen pitää määrätietoisesti pyrkiä sellaisiin töihin, jotka mahdollistavat mp-poliisiksi pääsyn.

- Montulla harjoittelemisesta on aina hyötyä, lisäksi pyörän lykkäämistä kannattaa tosiaankin harjoitella. Hikihän siinä tulee varmasti, mutta sitä ei ole syytä pelätä.

– Myös pyörien tekniikkaan on oltava mielenkiintoa. Koulutuksessa oletetaan, että tietää miten pyörä toimii.

Kovaluisuus ja sopeutuvaisuus valttia

–Tietyistä piirteistä kuten sopeutuvaisuudesta, vahvuudesta ja kovaluisuudesta on hyötyä. Valittaminen on turhaa, pitää ymmärtää, että koulutukseen halutaan oikeasti tulla. Ja mustelmia tulee koulutuksen aikana varmasti. Itse vedin sporasta tullessa pari kertaa kunnolla ympäri, ja ehdin jo odottaa vaikka mitä, mutta selvisin ilman tilastollista solisluumurtumaa. Oma kamppailulajitaustani helpotti varmaan mustelmista toipumista.

– Mikäli naisena on kiinnostunut moottoripyöräpoliisin ammatista, niin minuun voi ottaa yhteyttä asian tiimoilta.

Työpyörällä Tarulle tulee kilometrejä tulee noin 4200 vuodessa. Pyörälle itsessään kertyy kilometrejä paljon enemmän, mutta Varsinais-Suomen alueella, missä Taru työskentelee on kolme pyörää ja kuusi kuljettajaa, joten joka työvuorolle ei kesäaikanakaan tule moottoripyörävuoroa.

Poliisi myös uusii tämän vuoden mittaan moottoripyöriään. Mp-messuilla heillä oli esillä uudet kilpailutuksen perusteella valitut Honda VFR1200, KTM 1190 Adventure ja Yamaha XT1200Z Super Ténéré.

Artikkeli julkaistiin Motouutisissa alunperin 5.2.2014 ja julkaistiin nyt uudelleen joululomatarjontana.