Kurikan Matkamotoristit ry:n rahastonhoitaja Lasse Kujala kertoi, että kerhossa on vähän yli 200 jäsentä, ja että se vuosi sitten täytti jo 40 vuotta. Kerho järjestää vuosittain kaksi kisatapahtumaa. Tänä vuonna ne ovat peräkkäisinä viikonloppuina Jurvan Botniaringillä, eli Classic Race 21. - 22.5. ja Superbiken SM-kisat 28. - 29.5.
Tästä seurasi tietenkin se johtopäätös, että seurassa täytyy olla poikkeuksellisen paljon kilvanajajia, koska kisojen järjestämiseen riittää intoa?
– Tänä kesänä on ensimmäistä kertaa yksi kisakuski. Eräs tyttö alkaa ajaa tätä uutta KTM:n 390 Cupia, nauravat Kujala ja kerhon puheenjohtaja Aki Rajala yhdessä.
Kiitettävää sitoutumista
Kuvassa vasemmalta Kurikan Matkamotoristien Aki Rajala, Jukka Laitanen ja Lasse Kujala.
Miehet innostuvat yhdessä kehumaan kerhonsa väkeä. Kuten kaikki tietävät, minkäänlaisten kisojen järjestäminen ei ole läpihuutojuttu, vaan edellyttää vahvaa sitoutumista omalta väeltä. Kaikki kun hoidetaan talkoopohjalla.
– Molempina päivinä tarvitaan paikalle kerhon puolelta noin 60 henkilöä eri tehtäviin, joten on hatunnoston paikka omalle porukalle, että homma saadaan aina järjestettyä ja toimii, Rajala kehuu.
– Taitaa olla vain niin kova kuri, nauraa Kujala, mutta oikaisee sitten, että oikeasti kerhossa on tosi matala hierarkia ja kaikki tekevät kaikkea.
Kisojen järjestäminen edellyttää myös tiettyjä lisenssejä, joten kerhon väkeä koulutetaan säännöllisesti A-, B- ja C-lisenssejä varten.
Ikääntyminen murheena
Vaikka kerhon jäsenmäärä on kunnossa, niin miehiä huolettaa jäsenistön ikääntyminen.
– Nuoria ei enää tule samaan malliin, kun ajokorttimääräykset ovat niin monimutkaiset ja korttien suorittaminen tulee kohtuuttoman kalliiksi. Kerholaisten keski-ikä on jo noin 50, vaikka on meillä yksi kolmivuotiaskin mukana, Kujala kertoo.
– Hänen isänsä liitti hänet kerhon jäseneksi jo ennen kuin häntä oli edes ristitty, ja kyllähän hän jonkin verran kerhon keski-ikää laskeekin, Rajala sanoo.
Helppo tulla mukaan
– Yksi hyvä puoli kerhossamme on, että kun se on jo ollut yli 40 vuotta toiminnassa, niin sinne on helppo tulla mukaan. Toiminta on vakiintunutta ja sitä on. Kesäiset viikkoajelut pidetään keskiviikkoisin ja joka kesä järjestetään yhteinen pidempi reissu ulkomaille. Siihenkin osallistuu 30 kerholaista joka kesä. Useimmiten matka on suuntautunut Baltian kautta Keski- tai Etelä-Eurooppaan, mutta minäkin olen ollut mukana reissulla, jolla ajoimme Route 66:n päästä päähän Yhdysvalloissa, Kujala kertoo.
– Toinen asia, mikä helpottaa mukaantuloa on se, että meillä on tyypillisesti puolisot aktiivisesti mukana tässä toiminnassa. Silloin ei tarvitse tuntea syyllisyyttä osallistumisesta, vaan voi pitää hauskaa yhdessä, Rajala uskoo.
Osastolla oli näytillä isoja matkapyöriä.
Kerholla on myös omat kerhotilat Kurikassa.
– Kun Siltala muutti uusiin tiloihin, ostimme vanhat ja kunnostimme sinne itsellemme kerhotilat. Meillä on siellä huoltovehkeet, rengaskoneet ja nosturit. Lisäksi sinne mahtuu noin sata pyörää talvisäilöön. Ensisijaisesti otamme sinne tietysti kerholaisten omia pyöriä, mutta aina sinne mahtuu myös ulkopuolisten pyöriä säilytettäviksi. Lisäksi kerhorakennuksessa on sauna ja kokoontumistilat, Kujala muistuttaa.
Yksi kerhon mielenkiintoisia aikaansaannoksia on siirrettävä keittiö tai miksi sitä sanoisi. 9 metriä pitkään merikonttiin on rakennettu ruuanlaittotilat, soppatykki, kylmätilat ja makkaragrillit. Keittiötä käytetään kisoissa oman väen ja jossain määrin myös ulkopuolisten ruokkimiseen.
– Ratkaisua on kiiltelty paljon, ja se on myös osoitus melkoisesta yhteishengestä, miehet toteavat.