Metsäaukiota ylittävä sopuli ja taistelussa oleva tai taisteluun varautuva samurai ovat samassa tilanteessa: kummankin pitää pystyä hahmottamaan koko toimintaympäristönsä edestä, sivuilta, takaa ja jopa ilmasta. Heidän on myös oltava varautuneita kaikkiin mahdollisiin uhkiin: haukan varjo yläpuolella tietää metsäsopulile välitöntä vaaraa, samoin takaa häivähtävä vihollinen samuraille. Heidän täytyy olla äärimmäisen varuillaan, hereillä ja tilannetietoisia.
Mitä tilannetietoisuus on?
Suuri osa tilannetietoisuuteen liittyvistä käsitteistä löytyy sotilaallisesta tai liikenteen käsitteistä. Motoristille tilannetietoisuus merkitsee avainosaamista, joka voi pitää hänet hengissä alati muuttuvassa liikenneympäristössä.
Yhdysvaltain armeijan mukaan tilannetietoisuus (situational awareness) tarkoittaa yksinkertaisimmillaan sitä, että tiedät, mitä ympärilläsi tapahtuu. Liikenteessä olevan motoristin pitää hahmottaa paljon asioita kerralla. Valtaosa niistä sujuu automaattisesti kokemuksen tuomalla varmuudella, kuten pyörän hallinta ja sen toimintaan liittyvien asioiden seuraaminen.
Tilannetietoinen ihminen hyödyntää saamaansa tietoa ja osaa päättää, miten kussakin tilanteessa on parasta toimia. Tilannetietoisuus on mentaali malli, joka muodostuu ihmisen mieleen havaittuihin tosiasioihin ja omaan kokemukseen perustuen.
Tilannetietoisuuden rakentaminen lähtee siitä, että harjoittelee jatkuvasti hahmottamaan ja huomioimaan sen, mikä on liikenteen ja turvallisuuden kannalta olennaista ja mikä ei. Havainnoininnissa käytetään hyväksi kaikkia aisteja kuten näköä, kuuloa, tunto- ja hajuaistia.
Tilannenäön harjoittaminen
Yksi hyvä tapa, mitä motoristi muutenkin käytännössä opettelee on ääreisnäön käyttö. Aloitteleva motoristi tai autoilija katsoo tiehen lähelle ajoneuvonsa keulaa, jotta näkisi kaiken tiellä olevan mahdollisimman tarkasti. Käytännössä hän ei kuitenkaan näe kuin sen tien kohdan, joka vilistää silmien alta vauhdin kasvaessa. Muu tahtoo jäädä hämärän peittoon, koska katse yrittää epätoivoisesti tarkentua liian lähelle saamatta kiintopistettä.
Kokeneen kuljettajan katse siirtyy horisontiin, kunhan ajokokemusta kertyy. Ääreisnäkökykymme eli kykymme hahmottaa koko näköalueella tapahtuvaa liikettä paranee harjoituksella. Kehittynyt ääreisnäkökyky on erityisen hyödyllinen tilanteessa, jossa esimerkiksi hirvi pyrkii rynnistämään tielle sivulta tai kun sivullemme ilmestyy toinen moottoripyörä tai auto. Ääreisnäön käyttö paljastaa näkökentän sivuilla näkyvän liikkeen paremmin, koska se on herkempi valolle ja liikkeelle.
Sama ilmiö tulee esille miekkaharjoittelussa: jos katsot vain miekkaa, tulet välittömästi lyödyksi, sillä näet vain miekan, etkä ehdi reagoida liikkeeseen. Kun katseesi on suoraan eteenpäin tarkentumattomana mihinkään, näet liikkeen ja ehdit reagoida. Oikea regointi vaatii pitkäjänteistä harjoittelua aivan samalla tavalla kuin moottoripyörän hallintakin hätätilanteessa.
Ääreisnäkökykyä voi harjoitella katsomalla normaalisti horisonttiin ajaessa ja samalla havainnoimalla katsetta kääntämättä sitä, mitä näkökentän sivuilla tapahtuu. Katse ei oikeastaan silloin tarkennu mihinkään, jolloin kuten samurait sen osuvasti sanoivat: 'Kun en näe mitään, näen kaiken'.
Katse peiliin ja vilkaisu taakse
Jotta tietäisit, mitä ympärilläsi tapahtuu sinun on seurattava sekä edessä, sivuilla että takana tapahtuvia asioita. Se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että katsot riittävän usein taustapeiliisi, vaikka kymmenen sekunnin välein. Kaistaa vaihtaessa muistat kääntää päätäsi ja vilkaista taaksepäin, jotta näet, ettei kukaan ole ajamassa sivullesi. Peileissä kun on aina kuolleita kulmia.
Tilanteen hallintaa parantaa myös se, että jätät musiikin tai radionkuuntelun taukopaikoille ja suljet matkapuhelimesi. Näin pystyt paremmin keskittymään olennaiseen, eli muun liikenteen ja mahdollisten yllättävien tekijöiden havainnointiin.
Myös jonkin budolajin tai moottoripyöräurheilulajin harrastaminen saattaa parantaa tilannetietoisuuttasi sekä erityisesti kykyäsi nähdä ja reagoida nopeasti oikein.