SMOTO:n puheenjohtaja Marja Kuosmasen ydinviesti nykytilanteessa on se, että yhteistyö on erittäin tärkeää, ja sitä pitää kehittää.
– Olemme kartoittamassa tilannetta, miten pystyisimme entistä paremmin tekemään yhteistyötä alan kaikkien toimijoiden kanssa. Meidän pitää pyrkiä moottoripyöräalalla entistä vahvempaan ja avoimempaan yhteistyöhön, sillä vain se tarjoaa mahdollisuuksia nykytilanteessa. Kärjistetysti voisi sanoa, että tällä hetkellä moottoripyöräily pysyy hengissä, mutta ei kehity mihinkään suuntaan. Kauppa on vaikeuksissa ja samoin kaikki alan järjestöt ja kerhot kärsivät, Kuosmanen pohtii.
SMOTOkin on vielä pieni toimija, ja kaipaa lisäresursseja. Ratkaisu voisi olla se, että yhä usempi kerho ja alan toimija liittyisi SMOTOn jäseneksi ja täten toisi lisää varoja ja toimintamahdollisuuksia. Tähän suuntaan se onkin vahvistamassa toimintaansa. SMOTOn brändi nojaa moottoripyöräilyn asiantuntijuuteen, mitä se myös hyödyntää monessa yhteydessä.
Kuosmasen tavoitteena on luoda SMOTOlle resurssit, joilla se voi entistä tehokkaammin ja voimakkaammin keskittyä motoristien edunvalvontaan. Isommat resurssit ja isompi jäsen- sekä yhteistyökumppaneiden määrä tarkoittaa entistä suurempaa painoarvoa julkisessa keskustelussa.
– Tehtävänjako on selkeä: kerhot järjestävät tapahtumat, kuten täällä nyt Kuopio MC on järjestänyt nämä messut, ja SMOTO on paikalla omassa ominaisuudessaan, kaikkien motoristien yhteisenä kattojärjestönä.
Nykyresurssien niukkuudesta kertoo esimerkiksi se, että asemastaan huolimatta SMOTO:lla ei ole yhtään päätoimista työntekijää, joka pitäisi huolta perustoiminnasta. Yksi lähivuosien tavoite onkin saada toiminta kasvatettua sille tasolle, että toimihenkilön palkkaaminen ja vahvempi järjestötyö olisi mahdollista.
Kuolemien nollavisio
Kysyttäessä Ruotsin motoristien 2.0-visiosta, jossa pyritään myös motoristien liikennekuolemien määrän laskuun nollatasolle, Kuosmanen toteaa, että SMOTO on tekemässä vastaavaa paperia, joka valmistuu ensi vuoden aikana.
Mukana ovat Liikenneturva ja vakuutusyhtiöt, joilta saadaan riittävän tarkat tilastot ja tutkimustulokset, joiden avulla sitten voidaan orientoitua siihen, että millä keinoin tavoitteisiin päästään.
– Asennekasvatus ja liikenneratkaisujen pohtiminen kaikkien tielläliikkujien kannalta ovat avainkysymyksiä.
Kuosmanen ja SMOTOn järjestösihteeri Harri Forsberg kommentoivat nollakuolematavoitetta myös siten, että kysymys on heidän mielestään päätöksenteosta.
– Mikä muu tavoite voisi olla hyväksyttävä? Nollakuolematavoite on ainoa mahdollinen. Jos kaikki hyväksyvät tavoitteen, ollaan jo hyvissä lähtökohdissa. Tosiasiahan on, että yksikin liikennekuolema on liikaa. Asenteen pitää olla se, että kaikki ovat samanarvoisia tielläliikkujia, Forsberg toteaa.
Liikenneturvan ja SMOTOn yhdessä motoristeille toteuttaman kyselyn tulosten mukaan asenne on todella tärkeä - motoristit pitäisi ottaa liikenneturvallisuustyössä alun alkaen huomioon nykyistä voimakkaammin. Motoristeja on iso määrä, ja he ovat samanlaisia tienkäyttäjiä kuin kaikki muutkin.
Yksi tähän liittyvä tärkeä juonne SMOTOn pyrkimyksissä on se edunvalvonnan tavoite, että moottoripyöräilyä ei saa rajoittaa enempää kuin liikenneturvallisuuden kannalta on välttämätöntä.
Massan kasvattamista?
Suomessa on noin 170 000 aktiivista moottoripyöräilijää ja mopoilijoita on noin 150 000. Kuosmanen ja Forsberg pohtivat sitä, pitäisikö mopoilijat ottaa mukaan toimintaan, jolloin organisaatio edustaisi yhteensä 320 000 harrastajan ja tielläliikkujan ryhmää.
– Mopoilijoita voisi myös auttaa kasvamaan uuteen harrastukseen antamalla tietoa varusteista, turvallisuudesta, korttivaatimuksista jne, Forsberg suunnittelee.
SMOTO ry:ssä on jäseninä 105 jäsenyhdistystä sekä myös yksityisiä henkilöitä, mikä nostaa henkilöjäsenmäärän kaikkiaan noin 17 000. Lisäksi sillä on noin 60 kannatusjäsentä.
Motoristien ajo-opetuksen uudistaminen
Yksi elämän ja kuoleman kysymyksiä moottoripyöräilyharrastuksen kannalta ovat valtiovallan motoristeihin kohdistuvat toimet. Muutama vuosi sitten toteutettu ajokorttiuudistus on nostanut tunteita pintaan kalleutensa ja moneen kertaan suoritettavan kortin vuoksi. Myöskään SMOTO ei silittele päättäjien päätä tässä yhteydessä.
Kuosmanen kaipaa moottoripyöräilijöiden ajokoulutuksen epäkohtien poistamista maalaisjärjen keinoin.
– Teorian kertaaminen korttikoulutuksen eri vaiheissa ei auta, vaan tarvitaan enemmän käytännön ajamista sekä sitä, että kouluttaja tai opettaja itse osaa ajaa moottoripyörällä. Se tarkoittaa sitä, että autokouluissa saisivat opettaa ainoastaan auktorisoidut moottoripyörälläajon opettajat. Minkä muutenkin pitäisi olla minimivaatimus.
– Myös ajo-opetuksen määrälliset rajoitukset kaipaavat muutosta. Nykyisellään oppilas voi tehdä käytännön moottoripyörälläajon ajoharjoituksia ainoastaan 45 minuuttia päivässä. Sallimalla useampia jaksoja päivässä vähennetään kustannuksia ja parannetaan oppimista.
– Lisäksi opetusluvalla tapahtuvan mp-korttiopetuksen esteitä voisi lieventää, Kuosmanen kertoo.
Kansainvälinen vaikuttaja
SMOTO:n vaikutus moottoripyöräilijän asemaan ja harrastamiseen ulottuu myös Suomen rajojen ulkopuolelle. EU:n laajuisen lainsäädännön parissa SMOTO tekee myös hyvää työtä. Parhaillaan Brysselissä pohditaan ajovarustetestausmenetelmien harmonisointia, mikä on tärkeä asia motoristien turvallisuuden kannalta.
Myös Euroopan Unionin laajuisen Riderscanin eli mp-kuljettajatutkimuksen tulokset saadaan suomalaiseenkin käyttöön touko- tai kesäkuussa. SMOTO pyrkii myös vaikuttamaan tieliikennelainsäädännön uudistamiseen, ja se on ollut osallisena liikennevakuutuslainsäädännön uusimisprosessissa.
SMOTO myös järjestää moottoriparlamentin, jonka tavoitteena on kehittää yhteistyötä SMOTOn ja Liikenneturvan proggiksen pohjalta. Mukaan tulevat Trafi, Liikennenturva ja MP-kauppiaat. Parlamentin tavoitteena on pohtia, miten motoristin turvallisuutta voidaan parantaa. Lisätietoja SMOTO:n toiminnasta hiedän kotisivuiltaan.