Äidille
Kaukana olet, tavoittamattomissani Rakas Äitini,
kaukana on äänesi, naurusi,
kaukana iloiset silmäsi.
Mutta lämpösi, rakkautesi, ne ovat lähelläni.
Ne tunnen, muistan, koen aina.
Ne ovat suoja ympärilläni.
Muuri, jonka pala kerrallaan rakensit.
Sen turvaan kääriydyn, se lämmittää, kun maailma ympärilläni on kylmä.
Oma Äitini, liikut keijuna siellä,
missä joutsenten siiveniskut
nostavat valokinkukkia suon sinisen pintaan.
Suokukkojen laulu tuudittaa sinut uneen
ja kurkien keväthuuto avaa aamusi iloon.
Suon sinisen reunalle vievän kiverän polun päässä kohtaamme kerran.
Sen polun alkuun kannoit minut sylissäsi.
Nauroit ja iloitsit haparoivia askeleitani.
Ilolla ja rakkaudella seurasit niitä.
Rakkaudella ja ymmärryksellä monet raskaammatkin harha-askeleni kestit vuosien mittaan.
Äidinrakkaus säilyy, kestää ja uskoo.
Niin kestää rakkaus Äitiinkin kaikkien rajojen taakse.
Kiitos Äiti, kaikki maailman Äidit