Kun järjestelmä on valmis vuonna 2020, siinä on kaikkiaan 30 paikannussatelliittia kiertämässä Maata. Kyseessä on suurin koskaan rakennettu yhteinen eurooppalainen satelliittijärjestelmä, ja se tarjoaa navigointimahdollisuudet ympäri maapallon.
Kahden nyt laukaistun jälkeen ESA:lla on maapalloa kiertävillä radoilla jo kahdeksan satelliittia.
Satelliitit 7. ja 8. vietiin avaruuteen 27.3. Ranskan Gyuanassa sijaitsevalta laukaisuasemalta venäläisen Sojuz-kantoraketin avulla. Kaikki sujui hyvin ja satelliitit sijoittuivat kiertoradalleen 23 500 kilometrin etäisyyteen noin 3 tuntia ja 48 minuuttia laukaisun jälkeen.
ESA:n testien jälkeen satelliitit annetaan Oberpfaffenhofenissa Saksassa sijaitsevan Galileo Control Centren sekä Redussa Belgiassa sijaitsevan testiaseman käyttöön ennenkuin ne asetetaan varsinaiseen käyttöönsä.
Galileon koko 30 satelliitin maapallon kattava järjestelmä vuonna 2020. Kuva: ESA.
Tavoitteena on, että järjestelmä otetaan vuoden 2016 mittaan alustavasti käyttöön, jolloin siihen kuuluvat maksuton julkinen navigointipalvelu, kryptattu ja säädelty palvelu sekä etsimis- ja pelastuspalvelut. Nämä siirretään GSA:n, European Global Navigation Satellite Systems Agencyn hallintaan.
Vuonna 2020 satelliiteista 24 on koko ajan operatiivisessa käytössä ja kuusi varalla.
Tavalliselle kuluttajalle, autoilijalle tai motoristille tällä uudella järjestelmällä on aikanaan paljonkin merkitystä, sillä se mahdollistaa tarkemman navigoinnin. Nykyisen amerikkalaisen järjestelmän tarkkuutta on rajoitettu kaupallisissa navigointijärjestelmissä verrattuna sotilaspuoleen. Samoin on aikanaan varmasti tässä eurooppalaisessa ratkaisussa. Mutta mikäli navigaattorivalmistajat valmistavat kahden eri järjestelmän kanssa yhteensopivia paikantimia, lukematarkkuus joka tapauksessa kasvaa käytettävien satelliittien määrän kasvun myötä. Sitäpaitsi, jos kansainvälinen tilanne heikkenee, Yhdysvallat pystyy estämään heidän satelliittiverkostonsa hyödyntämisen napinpainalluksella.
Lisätietoja Galileosta ESA:n sivuilta.