Monilla on jo valmiiksi olemassa sopiva paikka pyörän talvisäilytykseen. Lämmin varasto tai autotalli on optimaalisin paikka, varsinkin jos siellä on kunnollinen ilmanvaihto. Mikäli kotoa ei löydy sopivaa tilaa, voi aina kysellä omasta moottoripyöräkerhosta, mp-kauppiaalta tai -huollosta, onko näillä tilaa varastointiin. Kavereitakaan ei kannata tässä yhteydessä unohtaa.
Kylmäkin varasto on parempi vaihtoehto kuin pyörän säilyttäminen taivasalla. Tilapäissuojan voi tietysti tehdä vaikka muutamasta vanerinkappaleesta.
Kunnolliseen koko pyörän kattavaan peitteeseen kannattaa investoida, vaikka säilyttäisikin pyörän lämpimässä kuivassa tallissa, sillä se estää pyörää likaantumasta ja pölyyntymästä. Hengittävästä kankaasta valmistettu peite on hyvä vaihtoehto varsinkin sisätiloissa.
Pesu paljastaa salat
Pyörän talvehtimishuoltoa varten kaivetaan esiin huoltokirja tai omistajan opas ja katsotaan, miten ja millaisia kohteita siellä kehotetaan pyörästä käymään läpi.
Moottoripyörän talviteloille laitto kannattaa aloittaa huolellisella pesulla ja vahauksella. Samalla tulee huomioitua mahdolliset naarmut ja tärinästä pudonneet ruuvit sekä mahdolliset neste- ja öljyvuodot. Pleksin puhdistaminen on hyvä tehdä huolellisesti, vaikka se onkin sitten keväällä heti ensimmäisen pidemmän ajon jälkeen yhtä täynnä erilaisia hyönteisten raatoja kuin syksylläkin.
Seuraavaksi työn alle otetaan ketjujen puhdistus ja rasvaus sekä vaijereitten voitelu. Samalla tarkistetaan ketjujen kireys ja kiristetään jos tarvetta on. Myös vaijereitten välykset ja kunto tarkastetaan. Vaijereissa ei saa olla katkenneita säikeitä, eivätkä ne saa tarttuilla.
Moottoripyöristä ei enää löydy varsinaisia rasvanippoja kuten joskus viime vuosisadalla, mutta on hyvä voidella liikkuvia osia kuten kahvojen ja seisonta- ja sivuseisontatuen liikkuvat kohdat.
Samoin renkaitten kulumisaste ja ilmanpaineet tarkastetaan. Jos renkaat ovat vaihtokunnossa, niin vaihdetaan / vaihdatetaan ne saman tien, ettei asia ole ensimmäisenä vastassa keväällä, kun pitäisi jo päästä ajamaan. Mikäli pyörä on kardaanivetoinen, muistetaan rengasvaihdon yhteydessä rasvata myös takapyörän spoorit.
Laakerit tarkastukseen
Kun kerran ryhdytään tarkastamaan pyörän kuntoa, niin samalla vaivalla voi käydä läpi myös laakeroinnit: ovatko ohjauslaakerit ja etu- ja takapyörän laakerit kunnossa. Tätä varten pyörä laitetaan keskiseisontatuelle.
Ohjauslaakerin kunnon tarkastamiseksi pyydetään kaveria painamaan takapäätä niin, että etupää on kunnolla ilmassa, ja käännellään ohjaustangosta edestakaisin. Minkäänlaista tarttumista ja pykälöintiä ei saa kääntämisen aikana tuntua. Senjälkeen "hölskytellään" etupyörää, jolloin ei saa tuntua ohjauslaakerin suhteen minkäänlaista väljyyttä. Jos vähänkään on aihetta epäillä ohjauslaakerin väljyyttä tai liiallista kulumista, kannattaa ottaa yhteyttä lähimpään mp-huoltoon ja varmistaa asia.
Pyörien laakerit tarkastetaan myös eikä niissä saisi olla yhtään sivusuuntaista väljää. Keinuhaarukan laakeroinnin tarkastaminen on vaikeampaa, koska silloin pitäisi oikeastaan irrottaa takarengas sekä ainakin iskunvaimentimen alaosa jotta pystyisi tarkistamaan mahdollisen laakerin tarttuilun, mutta jos keinuhaarukassa on tunnettavissa sivusuuntaista väljyyttä, on syytä olla huolissaan ja ajaa pyörä huoltoon.
Öljyt uusiksi
Myös moottoriöljy ja suodin vaihdetaan. Ensin hankitaan öljyt ja suodin sekä uusi aluslevy öljynpoistopulttia varten. Oikea öljy, sen määrä ja suodin selviävät omistajan käsikirjasta. Seuraavaksi käytetään moottori lämpimäksi asti, valutetaan vanhat öljyt pois, senjälkeen suodin ja sitten päinvastaisessa järjestyksessä ensin pohjapultti ja uusi prikka kiinni, sitten suodin paikalleen ja viimeksi uudet öljyt sisään.
Öljynvaihto saattaa tuntua turhalta, varsinkin jos edellisestä öljynvaihdosta on lyhyt aika, mutta käytetyn moottoriöljyn sekaan saattaa muodostua syövyttäviä yhdisteitä, jotka eivät tee hyvää moottorin laakeroinneille yms.
Stabilointiainetta bensiinin sekaan
Polttoainetankki laitetaan suhteellisen täyteen, ettei se ruostu, mutta sekaan on laitettava stabilointiainetta, joka pitää polttoaineen käyttökuntoisena talven yli. Stabilointilisäainetta laitetaan pullon ohjeiden mukaisessa suhteessa. Määrä riippuu tankkiin jäävän polttoaineen määrästä. Kun oikea määrä lisäainetta on kaadettu tankkiin, pyörä käynnistetään ja sitä käytetään vähintään viisi minuuttia, että seos leviää koko polttoainejärjestelmään. Sitten kevään ensi lenkillä ajetaan suoraan huoltoasemalle ja tankataan täyteen, mielellään 98-oktaanista. Myös syksyn pari viimeistä tankkausta kannattaa tehdä 98-oktaanisella. Säilynee parempana pidempään.
Moottoripyörän akku kannattaa ladata täyteen aina välillä talven mittaan. Toinen helpompi tapa on hankkia ylläpitolaturi, joka purkaa ja lataa akkua kunhan se on syksyllä muistettu kytkeä akkuun. Lataaminen parantaa akun kestävyyttä ja keväällä on paljon mukavampi vain startata pyörä käyntiin kun ajokuume iskee.
Akkua ei saa yliladata, sillä se pilaa akun kerralla.
Kannattaa muistaa, että jos pyörässä on litiumioniakku, tai LiFe-akku, se myös tarvitsee oikeanlaisen laturin. Perinteinen laturi ei osaa ladata sitä oikein, jolloin akun käyttöikä saattaa lyhentyä.
Jäähdytysnesteen pakkaskestävyys
Nykymoottoripyöristä monet ovat nestejäähdytteisiä. Jos säilytät nestejäähdytteistä moottoripyörää talven tilassa, jonka lämpötila laskee pakkasasteille, kannattaa tarkastaa jäähdytysnesteen pakkaskestävyys. Sen voi mitata erilaisilla mittareilla, joita voi ostaa auto- ja mp-tarvikkeita myyvistä liikkeistä tai sen voi tarkastuttaa huollossa. Ei nimittäin ole mukava asia, jos moottori rikkoutuu jäähdytysnesteen jäätymisen vuoksi.
Tässä tärkeimmät talvehtimisohjeet. Jäikö jotain pois? Kerro ja kommentoi.