Keski-Suomen Mp-näyttelyssä viime viikonloppuna kuulin kahdenkin tutun suusta tarinaa siitä, että messuilla on mukana kiinnostava selainpohjainen Soralle.fi-reittisuunnittelupalvelu. Toinen vielä kehaisi sen olevan paras vaihtoehto niistä, mihin hän oli tutustunut: "sillä tekee valmista TET-tasoista reittiä muutamassa hetkessä".
Soralle.fi -reittisuunnittelupalvelu on suunniteltu erityisesti soratiehakuisille.
Parin Hippos-Hallin kävelykierroksen jälkeen olin valmis antautumaan, koska en löytänyt sen ständiä, ja istahdin näyttelyn "levähdysalueelle" ihmettelemään, kun keskustelukumppanini totesi Soralle.fi:n ständin olevan selkäni takana. Sellaista sattuu.
Kun Soralle.fi lopulta löytyi, niin pitihän asiasta mennä keskustelemaan karttapalvelun perustajan ja tekijän, Mikko Kärkkäisen kanssa. Mistä idea karttapalvelun perustamiseen?
– Soralle.fi:n idea on oikeastaan lähtenyt siitä, että olen jo vuosikausia tehnyt reitit itselleni sekä fillarille että moottoripyörälle Maastokartan avulla, koska tykkään siitä, miltä se näyttää ja mitä informaatioita se minulle tarjoaa. Tykkään katsella Maastokarttaa, Mikko Kärkkäinen kertoo.
– Sitten huomasin, että minulla oli Maastokartta auki yhdessä ikkunassa ja joku reitintekopalvelu toisessa ikkunassa, joten tässä halusin yhdistää ne. Soralle.fi karttapalvelun idea on, että maastokartta on siinä pohjalla ja siihen maastokartalle laitetaan ne reittipisteet.
Alkuvaiheessa käytin palvelun toteuttamiseen perinteistä OpenStreet Mapin dataa, mitä monet muutkin palvelut käyttävät. Mutta sitten mietin, että voisinko reitittää palvelun Maastokartan tieviivoja käyttäen? Se onnistui, löysin keinon siihen. Iso idea tässä on, että kun lähdet selaimella tätä reittiä tekemään, niin kun Soralle.fi:n Maastokartasta löydät jonkin tien, esimerkiksi tällaisen mustan pienen viivan, voit laittaa siihen vaikka reitin aloitus- tai päätepisteen, ja se osaa reitittää sinne. Edellyttäen, ettei siellä ole porttia tai ajokielloin varustettuja yksityisteitä vastassa.
Mikko Kärkkäinen Keski-Suomen mp-näyttelyssä.
Mikä ero OpenStreet Mapsin ja Maastokartan näytöissä on?
– Maastokartta näyttää täydellisemmin pienimmätkin tiet. Aiemmin aamulla jonkun kanssa tässä katsottiin näytöltä tätä esimerkkiä (näyttää tietokoneen näytöltä), että Maastokartalla laitettiin piste tähän, ja niinkuin näkyy, Maastokartassa tämä tie menee tänne asti, jos katsot OpenStreet Mapsilla niin se tie loppuu tohon. Voin maastokartassa laittaa täpän sinne missä tie näkyy, ja palvelu osaa aina reitittää sen, koska maastokartassa viiva on näkyvissä.
Palvelun perusidea on siinä, että mikä Maastokartassa näkyy, sinne se osaa myös reitittää. Mutta tässä tulee samalla mukaan pari muuta asiaa, mitä Maastokartan käyttö mahdollistaa, eli porttien ja yksityisalueiden huomioiminen. Maastokartassa on tieto maastosta löytyvistä porteista. Niistähän ei pääse ajamaan, ja tämä palvelu ottaa ne reitityksessä huomioon, eli reititys ei vie porttien läpi. Se on iso asia.
Lisäksi tämä ei vie sellaisten paikkojen läpi, mitkä on merkattu yksityisalueiksi. Tieto niistä löytyy OpenStreet Mapsista. Rajoitetut yksityistiet on merkitty kartalla paksulla punaisella viivalla, ja niissä on yleensä ajokieltomerkki. Kun siitä klikkaa, niin se näyttää, että moottoriajoneuvolla ajo kielletty, tontilleajo sallittu. Tällaiselle tielle ei satunnaisella ajelijalla ole asiaa, joten näille palvelu ei myöskään reititä.
Soralle.fi. Reittisuunnittelu aloitetaan valitsemalla ajoneuvo.
Tavoitteena on ollut tehdä semmoinen reititys, että se olisi mahdollisimman turvallinen, että minäkin pystyn tekemään tällä reitin. Palvelu on helppokäyttöinen. Kävin esimerkiksi viime kesänä Länsi-Suomessa päin ajamassa, ja pystyin tekemään parissa sekunnissa halutun reitin
Tekeekö palvelu reitin suoraan sorateille?
– Riippuu vähän miten olet oletusarvot asettanut. Soralle.fi:ssä on erilaisia suodatinasetuksia. Palvelun käyttö aloitetaan valitsemalla kulkuneuvo, joko moottoripyörä tai polkupyörä. Seuraava valinta riippuu siitä, miten paljon soraa reitille haluat. Vaihtoehtoja on kolme: "Soraa vain, jos on pakko", "Maisemareitti isommilla sorateillä" ja kolmantena optio "Tiukkaa sorasyheröä".
Tämän valinnan jälkeen käytössä on erilaisia suotimen asteita: "soraa minimi-maksimi" ja "välttele kaupunkeja", ei väliä - äkkiä pois -asteikolla. Lisäksi voit valita, millaisilla teillä haluat ajella asteikolla moottoritie-pieni tie, ja sen, millaisia teitä suositaan. Lopuksi palvelu kysyy, haluatko nopean vai hitaan reitin.
Sorasyherö on sellainen, että se antaa sinulle maksimaalisen määrän sitä soraa, riippumatta siitä, kuinka kauaa aikaa se vie. Eli se saattaa tehdä aika isoa lenkkiä sitten, että saat varmasti, mitä haluat, eli soraa. Palvelusta myös näkee reitin valinnan jälkeen, paljonko matkasta on soratietä. Tässä esimerkiksi sorasyheröllä valitsemalleni, 390 kilometrin reitille, mahtui vain 20 km asvalttia, Kärkkäinen kuvaa.
– Tykkään tästä karttapalvelusta itse. Viime kesänä tuli ajettua tän kanssa moottoripyörällä paljon enemmän kuin vuosiin. Ja se johtuu omalta osaltaan siitä, kun reitin suunnittelu on niin nopeaa. Voit vaikka aamulla ennen lähtöä tehdä sen reitin, ja lähteä seuraamaan sitä. Tietokoneen äärellä ei tarvitse kovin kauaa viettää aikaa reittiä miettimässä.
Soralle.fi. Karttapalvelu näyttää yksityistiet ja -alueet sekä niiden tiedot..
Tällä voi valita tekeekö prätkä- vai fillarireitin. Mitä eroa niissä on?
– Kyllä, polkupyörä on mahdollinen vaihtoehto, ja sille se sallii reitityksen myös pienimmille poluille. Prätkäprofiili ei mene poluille ollenkaan, se menee niille ajoteille, jotka on sitä paksua katkoviivaa. Polkujen lisäksi fillariprofiili reitittää myös kevyen liikenteen väylille.
Itse olen käyttänyt aika vähän tätä polkupyöräreittien tekomahdollisuutta, olen enemmän tehnyt moottoripyörälle näitä reittejä, mutta onnistuu se fillarikin.
Yksi ajatus palvelun kanssa on, että sen kanssa olisi helppo lähteä liikenteeseen, joten siinä on valmiit asetukset. Mutta jos haluaa säätää vähän, niin se on mahdollista.
Kun on valittu tiukka sorasyherö, niin kaikki on ikäänkuin tapissaan, ja ohjelma valitsee vain kaikkein pienimmät tiet. Sellaiset, mitkä on Maastokartassa merkitty pienillä punaisilla viivoilla, ja ajotiet, jotka on merkitty pienin mustin viivoin. Se suosii vain niitä. Jos et jostain syystä pääse johonkin kulkematta moottoritietä, niin tottakai se joutuu viemään sinut sen kautta sinne, mutta se suosii näitä pikkuteitä kaikessa.
Nopea vai hidas reittiasetusvalinta on tärkeä. Jos teet esimerkiksi reitin Tampereelle, niin lähtöpaikasta riippuen se voi heittää isoakin lenkkiä. Että reitti muodostuu sellaiseksi kuin haluat, niin tällä nopea-/hidasasetuksella reittiä saa lievennettyä: "Minulla ei ole aikaa ajaa tuota lenkkiä noin kauan, joten voisitko vetää vähän suoremmaksi sitä".
Soralle.fi. Tiukka sorasyherö-toiminto valittuna. Karttapalvelu ei reititä puomien tai yksityisalueiden kautta, vaan kiertää ne.
Reitillä saattaa sitten olla vaikka päätietä vähän enemmän, mutta se toimii paremmin käyttäjän omissa aikarajoissa. Palvelun monipuoliset säätömahdollisuudet voivat ehkä johtua siitäkin, että kun minä olen vähän tällainen insinööri, niin tykkään säädellä tällaisia asetuksia, Kärkkäinen myhäilee.
– Jos tätä palvelua käyttää reitin suunnitteluun, niin suosittelen tutustumaan rohkeasti noihin asetuksiin, ja tutkimaan, että mitä sille reitille tapahtuu, kun muuttelet sitä. Että saisit juuri sellaisen reitin, mistä itse tykkäät. Matka-ajassa voi säästää tosi paljon, jos vähän tiputtaa jotain asetusta pienemmäksi.
Kartan ominaisuuksista kertoo Kärkkäisen palvelun avulla suunnittelema reitti.
– Tässä on esimerkiksi muutaman päivän reitti Porvoosta Pohjoiseen. Mittaa 2000 kilometriä, josta asvalttia 200 km. Ja tämä tekee reitityksen yksinkertaisesti laitettuasi kaksi pistettä kartalle. Mitään muuta sinun ei tarvitse tehdä. Kun sitten lataat navigaattoriisi reitin GPX:n, niin kuten ohjeissakin sanotaan, ja siinä tulee vielä opastus aiheesta: "Tarkista reitti, ennen kuin lähdet ajamaan". Kun se vie tosiaan niille pienimmille teille. Se ei vie porttien läpi, eikä niille rajoitetuille teille, mutta siellä saattaa tulla yllätyksiä vastaan, joten kannattaa vielä katsoa se reitti kerran läpi, että meneekö se vaikka jonkin pihan läpi tai jostain semmoisesta paikasta, mistä ei kehtaa ajaa. Mutta tietysti sitä kannattaa katsoa ihan tien päälläkin, sitten kun lähtee ajamaan. Järjen käyttö on sallittua.
Millaiset ovat Soralle.fi:n käyttökustannukset?
– Vuositilauksen saa 40 eurolla, tai jos haluaa käyttää palvelua vain yhtenä-kahtena kesäkuukautena, niin kuukausitilauksen hinta on 10 euroa. Tilausta tehdessä palveluun pitää rekisteröityä ja syöttää luottokorttitiedot. Mutta sitä voi kokeille parin viikon ajan ilmaiseksi, ja sinä aikana jos peruu, ei myöskään tarvitse maksaa mitään. Maksu lähtee juoksemaan vasta kahden viikon jälkeen. Eli aika huokealla pääsee tämän palvelun kyytiin. Seuraa reittiä- ja lataa GPX-toimintojen käyttö edellyttää maksamista, reittejä voi toki suunnitella maksutta.
Skaalautuuko selaimella toimiva Soralle.fi-palvelu mobiililaitteisiin?
– Kyllä, tämä toimii mobiilissa kivasti, ja sen pitäisi toimia tableteissakin. Minulla ei ole mitään, millä testata sitä viimemainitussa, mutta olisi kiva saada joltain käyttökokemuksia. Moni, joka tässä ständillä on käynyt juttelemassa, käyttää tablettia navigointiin.
Soralle.fi näyttää myös valitun reitin korkeuskäyrät ja tienpinnat.
Minulla ei ole navigaattoria käytössä, vaan käytän tätä samaa sivustoa selaimessa kännykällä prätkällä reissatessani.
Ajan KTM 790 Adventurella, jossa on kännykkäteline. Kännykkä telineeseen ja sama saitti auki selaimeen, ja sitten kun laittaa reitin seurannan päälle, niin sillä pystyy hyvin seuraamaan ajamaan reitin mukaan.
Pystyykö palvelua käyttämään offline, ilman mobiiliyhteyttä?
– Koska tuo toimii selaimessa, siihen ei saa ladattua karttadataa etukäteen laitteelle, vaan se vaatii kokoaikaisen nettiyhteyden. Siinä mielessä se ei voita navigaattoria.
Olisi ehkä hyvä tehdä Android- tai iOS-sovellus, millä pystyisi toteuttamaan seurannan. Silloin voisi ladata karttadatan valmiiksi, eikä nettiyhteyttä tarvitsisi niin paljoa.
Tuossahan on kuitenkin mahdollisuus ladata tuo GPX-tiedosto navigaattorille tai karttaohjelmistoon?
– Kyllä, tästä voi ladata GPX-tiedoston. Se kyllä toimii navigaattoreiden ja puhelinten navigointisovellusten kanssa. Kyse on silloin reittijäljestä, jota navigaattori seuraa.
Vanhoissa navigaattoreissa saattaa tulla ongelmia reittipisteiden määrän kanssa. Luulen, että uudemmat kestävät niitä paremmin, mutta minulla ei ole sellaista, millä testata. Siitä kuulisin myös mielelläni käyttäjäpalautetta.
Mikko Kärkkäinen kehitti Soralle.fi-palvelun
Sitten taas luulen, että esimerkiksi älypuhelimiin tarkoitetut navigointisoftat sietävät aika paljonkin reittipisteitä, koska ne eivät ole sillä tavalla rajoitettuja ominaisuuksiltaan. Lisäksi niissä on tehoa ja muistia aivan eri talla kuin navigaattoreissa.
Jos omassa navigaattorissasi esiintyy ongelmia pisteiden määrän kanssa, niin tietokoneelle löytyy ohjelmia, joiden avulla pystyy vähentämään niiden määrää.
Tämä on karttapalvelu on tehty ensi sijassa reitin suunnitteluun ja tekoon. Itse olen kyllä tätä käyttänyt menestyksekkäästi reitin seurantaankin.
Onko sinulla jotain uutta kehitteillä tähän palveluun?
Isoin työ tässä on jo tehty silloin, kun sain eka version julkaistua viime elokuussa. Siinä oli isoin rutistus. Muutaman viime viikon aikana lisäsin tähän mahdollisuuden, että haun voi tehdä osoitteilla tai paikannimillä.
Palvelussa voi käyttää kolmea eri karttapohjaa, mitkä ne ovat?
– Maastokartasta on kaksi eri vaihtoehtoa. Perusversio ja sitten tällainen pelkistetympi yksinkertaistetulla ulkoasulla. Jotkut tykkäävät katsoa yksinkertaistettua karttakuvaa, koska siinä ei ole niin paljon väriä kuin perusmaastokartassa. Siitä on helpompi hahmottaa asioita ja siitä näkyvät myös katujen nimet. OpenStreet Maps on sitten kolmas vaihtoehto.
Uutta on myös se, että Reitin seurannassa pystyy nyt laittamaan kartan kääntymään etenemissuuntasi mukaan.
Nämä ovat olleet sellaisia suhteellisen pieniä muutoksia, mutta yksi asia, mikä on työn alla, on kimppareitit-ominaisuus. Siinä voi kavereiden kanssa suunnitella yhdessä reittiä. Perustat ryhmän tänne sovellukseen, jonka jälkeen kaikki näkevät samat reitit, ja niitä voi suunnitella yhdessä. Jos joku muuttaa ryhmälle jaettua reittiä, niin kaikki näkevät muutoksen, Kärkkäinen pohtii.
– Yksi iso asia palvelussa on eräänlainen yhteisöllistämisajatus. Maastokartasta ei nimittäin löydy ihan kaikkia portteja eikä Väylävirastolta kaikkia ajokieltoja, niin Soralle.fi-palveluun voivat rekisteröityneet käyttäjät lisätä "paikka"-toiminnon avulla tiedon, että täällä on tällainen ajokielto tai yksityisalue. Käyttäjä pystyy myös kommentoimaan lisäystään.
Ja tekeillä on ominaisuus, joka pystyisi ottamaan nämä korjaukset huomioon myös reitityksessä. Olisi hienoa, jos niitä alkaisi tähän kartalle ilmestyä, on olemassa paljon puomeja ja ajokieltoja, joita ei löydy virallisista lähteistä. Osa voi olla maanomistajien omin lupinsa laittamia, tai sitten se voi olla jonkin yksityismailla, täysin jonkun yksityistie. Olen itse ottanut sellaisen kannan siihen, että se kyltti on siinä jostain syystä. Suomesta löytyy niitä ajettavia teitä sen verran paljon, että minun ei ole pakko ajaa siitä. Ajan mieluummin sitten toista reittiä. Eli jos sellaisia laitetaan tänne kartalle, muutkin näkee ne, ja se olisi sitten kaikkien kannalta parasta, Kärkkäinen toteaa.
Soralle.fi mahdollistaa monipuolisen sorareitti- tai vaikka asvalttitiesuunnittelun. Palvelusta selviävät adventure-henkiselle myös laavut, kodat ja puskaparkit. Ja itse palvelun sivustolle pääset tästä.