Poikkeuksellisesti numerolla 63 ajamaan joutunut Juho aloitti kisarupeaman perjantain vapailla harjoituksilla. Aika paljon joutui Juho antamaan etumatkaa kilpakumppaneille, kun perjantaina radalle pääsi vain kaksi kertaa ja kierroksia kertyi vain noin 20. Vertailuksi naapuritiimin Ducati-kuljettaja oli ajanut kyseistä rataa ennen viikonloppua jo 400 kierrosta. Rata on lisäksi sarjan vaikeimpia.
Juho suoriutui treeneistä hyvin ja vauhti kehittyi kiitettävästi. Ajovalmentajana toiminut Eemeli Lahti antoi kehuja päivän jälkeen, vaikka tiedettiin, että pitkä on matka, kun aika-ajoihin lähdetään. Lauantai aukeni kylmänä ja kosteuttakin oli ilmassa. Aika-ajot oli jaettu kahteen osaan ja ensimmäinen kesti 15 minuuttia (Q1). Helpotusta ei tuonut myöskään se, että ajojen alkaessa alkoi heti satamaan. Ekat kierrokset ajettiin märällä radalla ja siihen nähden tulos oli hyvä 36/42. Kisaan päästiin mikä oli minimitavoite, vaikka Q2-osioon ei asiaa tällä kertaa ollutkaan.
Lauantaiiltapäivänä oli vuorossa ensimmäinen kilpailulähtö. Juho otti hyvän lähdön ja taisteli ryhmän mukana, mutta jälleen kerran fortuna heitti oman mausteensa ja pienen sadekuuron. Kisaa johtanut kuljettaja käytti oikeuttaan ja kisa keskeytettiin. Varikolla alkoi sitten melkoinen hämmästely, koska sade loppui välittömästi: vaihdetaanko saderenkaat vai ei. Kovan paineen alla Juho teki päätöksen, ei vaihdeta.
Uusintalähtö, ja kun valot vaihtuivat, repesi taivas. Juho varikolle ja keskeytys. Harmitus oli käsin kosketeltava, mutta päätös oli jämäkkä ja perusteltu, sillä 2/3 kuskeista teki saman päätöksen. Ei voi syyttää ketään, vaikka toki kaikkia tilanne harmitti.
Sunnuntai kisaan lähdettiin ruutua huonommasta paikasta. Jälleen nappilähtö ja Juho sai hyvin puolustettua asemiaan vaikean ekan mutkan läpi. Mutta sitten taas tuli lunta tupaan, kun edellä kolme kuljettajaa kolaroivat ja kaatuivat eteen, jolloin Juho ajautui väistäessään nurmikolle ja pienen rodeon päätteeksi takaisin radalle. Hässäkässä kului kuitenkin aikaa ja kilpajoukko katosi tavoittamattomiin. Juho nakutteli kuitenkin omia parhaita kierroksiaan, mutta takamatka oli niin suuri, että yksinajeluksi meni.
– Olihan viikonloppu. Aivan järjettömän huikea rata ja mieletöntä porukkaa. Taso on vaan niin pirun kova, että on pakko saada enemmän treenikierroksia alle, että pääsee oikeasti haastamaan. Kiva oli kuitenkin huomata, että ei tuo maailman kärki tavoittamattomissa ole, ja kun saadaan vaan kovaa treeniä alle hyvän tiimin kanssa, niin ensi vuonna olen varmuudella paremmissa asemissa. Ei luovuteta, vaan isketään kovempaa ensikaudella, totesi Juho luottavaisena ja hymyilevänä kisan jälkeen.
Ducati JK36 tiimi.
Juho haluaa vielä kauden päätteeksi kiittää kaikkia, jotka olivat mukana kauden aikana auttamassa. Erityisen iso kiitos Englannin projektista Japi, Eme, Juha, Joni, Mälli, Nooa ja iskä.
Juhon matkaa maailman huipulle voi seurata ja kannustaa Facebookissa JK36 Racing tai Instagramissa juho.kantola.