Tutkimus on julkaista Ergonomics-nimisessä aikakauslehdessä. Tutkimuksessa käytettiin tietokoneohjelmistoa arvioimaan kaikenkokoisten moottoripyöräilijöiden käytöstä.
Tutkimuksessa selvisi, että lyhyet ja pitkä kuljettajat joutuvat tekemään paljon enemmän säätöjä ajon aikana niveltensä – polvien, nilkkojen, lantion ja kyynärpäiden suhteen. Yksinkertaistettuna: jos et ole "keskikokoinen", niin sinun on hankala löytää mukavaa ajoasentoa moottoripyörän päältä.
Kookkaiden kuljettajien täytyy jatkuvasti korjata paikkaansa ja asentoaan pyörän päällä ja taivutella niveliään estääkseen niitä jäykistymästä. Lyhyemmillä kuljettajilla taas on enemmän ongelmia, sillä heille on vähemmän vaihtoehtoja säätää istuinta, ohjaustankoa ja jalkatappien paikkaa.
Tutkimustiimi päätyi tähän epämukavaan johtopäätökseen laadittuaan ihmisen digitaalisen mallin (digital human model, DHM). Se toimi minkä tahansa motoristin digitaalisena representaationa painosta, koosta tai sukupuolesta riippumatta. Sen avulla tiimi selvitti, miten simulaatioiden mukaan erilaiset kuljettajat kamppailivat ajoasentonsa kanssa tyypillisen moottoripyörän päällä.
– Digitaalisten ihmismallien käyttö moottoripyörien suunnittelussa voisi auttaa valmistajia parantamaan turvallisuutta, ajoasentoa ja mukavuutta, sen lisäksi että se säästäisi kustannuksia, kertoo Waterloon yliopiston Kinesiologian ja terveystieteiden laitoksen biomekaniikan tohtoritutkimusohjelmassa mukana oleva Justin Davidson.
– Jos ajoneuvojen valmistajat hyödyntäisivät ihmisen digitaalisia malleja suunnittelun varhaisemmassa vaiheessa, poistaisi se aiemmin yrityksen ja erehdyksen askelia. Voimme muuttaa designia ja parantaa sitä tietokoneohjelmien avulla ennen kuin mitään on tarvinnut valmistaa, tehden kehitystyöstä edullisempaa pitkässä juoksussa.
Waterloon tiimi kertoo toivovansa, että heidän löytönsä auttaa moottoripyöräalan yrityksiä päivittämäään designinsa ja tekemään pyöristään paremmin ajettavia ihmisille, jotka eivät sovi "keskimittaisten" kategoriaan. Tutkijat uskovat, että heidän DHM:nsä on täydellinen testinukke näiden muutosten aikaansaamiseksi, sillä moottoripyörien ergonomia on yleisesti ottaen varsin tutkimaton asia, Davidson pohtii.
– DHM:iä ei käytetä niin yleisesti kuin niitä voitaisiin, ja niiden potentiaali suunnittelun varhaisessa vaiheissa voisi olla hyödyksi ei pelkästään sovellettuna moottoripyöriin, mutta myös autojen tai oman toimistosi istuinten suunnittelussa, Davidson ehdottaa.
– Osa tavoitteitamme tässä tutkimuksessa onkin yrittää muuttaa alaa siihen suuntaan, että ihmiset voisivat käyttää DHM-työkaluja luottavaisemmin, ja toivottavasti turvallisuutta ja mukavuutta lisäten.
Asiasta kertoi Studyfinds. Artikkeli perustuu Waterloon yliopiston tiedotteeseen.