Onnettomuustietokeskus (OTI) on tarkastellut moottoripyöräilijöiden ja mopoilijoiden kuolemaan johtaneita onnettomuuksia sekä liikennevakuutuksesta korvattuja vahinkoja kymmenen vuoden jaksoilla. Moottoripyöräonnettomuuksien osalta kohteena ovat olleet vuodet 2013–2022 ja mopo-onnettomuuksien vuodet 2012–2021.
OTI hallinnoi liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tuottamaa tietoa kuolemaan johtaneista onnettomuuksista. Lisäksi OTI saa vakuutusyhtiöiltä vuosittain tiedot liikennevakuutuksesta korvatuista vahingoista.
Kuolonkolarin aiheuttaneista motoristeista yli puolet ajoi ylinopeutta
Vuosina 2013–2022 tapahtui 195 kuolemaan johtanutta moottoripyöräonnettomuutta, joissa oli osallisena yli 200 moottoripyöräilijää. Onnettomuuksissa kuoli kaikkiaan 197 moottoripyöräilijää, joista 189 oli kuljettajia ja 8 matkustajia. Yleisin onnettomuustyyppi moottoripyöräilijän kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa oli tieltä suistuminen.
Onnettomuuden aiheuttaneista moottoripyöräilijöistä yli puolet (66 %) ajoi onnettomuushetkellä vähintään 10 km/h ylinopeutta. Valtaosa ajoi huomattavaa, yli 30 km/h ylinopeutta. Kolmannes (35 %) onnettomuuden aiheuttaneista motoristeista oli päihtyneitä.
44 moottoripyöräilijää menehtyi toisen ajoneuvon kuljettajan aiheuttamassa yhteenajossa. Lähes puolet näistä onnettomuuksista tapahtui, kun toinen ajoneuvo kääntyi vasemmalle, vastakkaisesta tai risteävästä suunnasta lähestyneen moottoripyöräilijän eteen. Toisen ajoneuvon kuljettaja ei usein ollut havainnut moottoripyöräilijää ennen kääntymistä.
− Keväällä motoristien ajokauden alkaessa autoilijoiden on hyvä valpastua huomioimaan myös kaksipyöräiset moottoriajoneuvot. Erityisesti risteystilanteissa motoristit voivat jäädä havaitsematta, jos huomio on autojen tarkkailussa. Mopoilijat ja moottoripyöräilijät voivat itse lisätä näkyvyyttään kirkkaanvärisillä varusteilla ja käyttämällä ajovaloja. Lisäksi kaksipyöräisellä kannattaa noudattaa nopeusrajoituksia siksikin, että ylinopeudella tilanteeseen saapuvaa kaksipyöräistä on vaikeampi havaita ajoissa, OTIn liikenneturvallisuustutkija Niina Sihvola huomauttaa.
Tutkijalautakunnat: Mopon virittäminen usein mopoilijan kuolemaan johtaneen onnettomuuden taustalla
Vuosina 2012–2021 tapahtui 36 mopoilijan kuolemaan johtanutta onnettomuutta. Menehtyneistä 33 oli kuljettajia ja 3 matkustajia. Kaikista onnettomuuksissa mukana olleista mopoista 42 prosenttia oli viritetty kulkemaan mopoille sallittua nopeutta kovempaa. Tutkijalautakuntien arvioiden mukaan suurimmassa osassa tapauksista virittäminen myötävaikutti onnettomuuden tapahtumiseen.
− Mopon virittäminen vaikuttaa onnettomuuksien syntymiseen ja seurauksiin monin tavoin. Mopon suurin sallittu nopeus on 45 kilometriä tunnissa, jolloin esimerkiksi kuuttakymppiä kulkeva mopoilija voi tulla täytenä yllätyksenä muille tiellä liikkujille. Suuret nopeudet vaikeuttavat myös mopoilijan omaa havaintojen tekoa ja pidentävät jarrutusmatkaa. Etenkin taajamissa sekä jalankulku- ja pyöräilyväylillä ajettaessa pienikin ylinopeus tai liian suuri tilannenopeus ovat vaarallisia. Lisäksi kova vauhti onnettomuustilanteessa lisää tietenkin kuoleman tai vakavan vammautumisen riskiä, OTIn erityisasiantuntija Salla Salenius selventää.
Lähes kaikki menehtyneistä mopoilijoista käyttivät kypärää, mutta reilulla kolmanneksella kypärä ei ollut asianmukaisesti kiinnitetty. Kypäränkiinnityshihna oli joko löysällä tai sitä ei ollut kiinnitetty lainkaan.
Yleisimmät onnettomuustyypit mopoilijan kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa olivat yhteenajo ja tieltä suistuminen.
Vakavista vammautumisista tuotetaan lisää tietoa – erityisesti kaksipyöräisten osalta tilastoissa puutteita
OTI on kehittänyt vakavien vammautumisten tutkintaan menetelmän, jossa tähän erikoistunut tutkijalautakunta tutkii vammautumiseen johtaneita onnettomuuksia yhdistämällä ja jalostamalla tietoja olemassa olevista rekistereistä. Menetelmä on kehitetty, koska valtaosa vammautumisista jää virallisen tilaston ulkopuolelle. Tilastokeskuksen ylläpitämään viralliseen tilastoon päätyvät poliisin tietoon tulleet onnettomuudet.
Vakavia vammautumisia tutkiva lautakunta tutki viime vuonna yhteensä 193 vuonna 2022 tapahtunutta mopoilijan tai moottoripyöräilijän vakavaan vammautumiseen johtanutta onnettomuutta. Onnettomuuksista 134 oli moottoripyöräonnettomuuksia ja 59 mopo-onnettomuuksia. Vakavasti vammautuneista 182 oli kuljettajia ja 11 matkustajia.
Virallisen tilaston mukaan vuonna 2022 tieliikenneonnettomuuksissa loukkaantui vakavasti 45 moottoripyöräilijää ja 20 mopoilijaa. Vakavia vammautumisia tutkivan lautakunnan tutkimien onnettomuuksien määrä oli moninkertainen, silti lautakunnankaan luvut eivät ole vielä kattavia. Tutkintamenetelmän käyttöönotto on vielä kehitysvaiheessa.
− Yhdenkin vuoden vertailu virallisen tilaston ja OTIn vammautumiseen johtaneiden onnettomuuksien tutkijalautakunnan lukujen välillä osoittaa, että vakavista vammautumisista ei tällä hetkellä ole kattavasti tietoa. Jatkamme OTIssa vakavien vammautumisten tutkinnan kehittämistä, jotta tulevaisuudessa saisimme kattavampia lukuja ja tarkempaa tietoa, ja siten laajemman kuvan liikenneturvallisuudesta, OTIn liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari kertoo.
− Erityisesti mopoilijoiden, moottoripyöräilijöiden sekä polkupyöräilijöiden yksittäisonnettomuudet, joihin ei siis liity törmäystä toisen osapuolen kanssa, tulevat heikosti poliisin tietoon. Silloin onnettomuudet jäävät virallisen tilaston ulkopuolelle. Näistä onnettomuuksista tarvitaan paitsi lukumäärätietoa myös tietoa onnettomuuteen ja vakavaan vammautumiseen johtaneista tekijöistä. Luotettava tieto mahdollistaa turvallisuustoimenpiteiden kohdistamisen oikein, Salenius korostaa. Salenius koordinoi vakavaan vammautumiseen johtaneiden onnettomuuksien tutkintaa.