Sunnuntaina aamupäivällä Imatralla satoi vettä, mutta sade loppui ja sivuvaunuluokka pääsi ajamaan Warm-Upin. Toisin hissuksiin, turva-auton perässä.
– Urissa oli vettä, eikä eteensä juuri nähnyt, kun edellä ajavan pyörä nostatti radan pinnasta veden näkökenttään, kommentoi Joni Manninen aamun lämmittelykierrosta.
Markku Artiola ajoi lauantain harjoituksissa nopeimman kierrosajan ja pääsi starttaamaan ensimmäisestä lähtöruudusta.
Ensimmäiseen kisalähtöön mennessä rata kuivui vähän, mutta vieläkin matkaan lähdettiin sadekelin renkailla. Manniset kaasuttelivat startissa kärkeen, perässään Artiola/Liekari. Pari Päivärinta/Kölsch ottivat kolmannen sijan. Artiola sinnitteli toisena muutaman kierroksen, mutta Pekka Päivärinta pääsi ohi ja lähti ajamaan Mannisia takaa. Artiolan pyörään ei tahtonut sadekelillä löytyä pitoa ja takaa tulleet Petri Makkula/Jaana Soppa saavuttivat heidät ja pääsivät ohi. Manniset ja Päivärinta kisasivat johtotopaikasta. Seitsämännellä kierroksella Mannisen jarru meni pitkäksi, mikä ajoi yhdistelmän radan ulkoreunalle. Päivärinta kiitti ja kuittasi johtopaikan, jonka hän piti kilpailun loppuun asti. Ruutulipulle tultiin järjestyksessä Päivärinta/Kölsch, Manniset, Makkula/Soppa. Pari Artiola/Liekari jäi lopulta neljänsiksi.
Markku Artiola sinnitteli toisena, perässään Pekka Päivärinta.
– Niikuin sanoin podiumhaastattelussa, niin varovasti lähdin, mutta vaikka oli vanhat renkaat, niin pito tuntui hyvältä. Maa on sen verran lämmin, että rengas rupesi pitämään. Siinä Maken (Markku Artiola) kanssa kisattiin. Hän oli kurveissa vahvoilla, mutta kun pyörässäni on korkea maavara, niin voin mennä shikaaneihin vähän rajoja hipoen, nätisti oikoen . Tavoitin pikkuhiljaa ja tietenkin kun minulla on MM-pyörä, niin se on nopeampi kuin esimerkiksi Mannisen 600cc. Olenhan sitä hinkannut vaikka kuinka monta vuotta ja siihen on laitettu paljon rahaa. Se oli suoralla vahvuus, pääsin Mannisten rinnalle ja haastamaan jarruissa. Hyvinhän se Joni (Manninen) ajoi, ei siinä mitään. Mulla oli vähän vahvempi pyörä ja jotkut kohdat radalla vahvempia. Siinä se oli. Jos olisin ollut toinen, niin ei se minulle olisi ollut häpeä. Sadekeli on paha tämmöisellä radalla. Kiva oli tulla ja hyvä, että kaikki selvisivät ehjänä maaliin, kommentoi MM-sarjassa ajava Pekka Päivärinta sunnuntain ensimmäistä kisalähtöä.
Manniset saivat ensimmäisessä lähdössä parhaan startin ja johtivat pitkään.
– Oli hyvä kisa. Yllättävän hyvin saatiin pyörä toimimaan tuohon sateelle. Pekan kanssa päästiin ajamaan muutama kierros kilpaa. Se on aina hienoa. Oikein hyvä kisa, hienosti vedetty, kommentoi Tero Manninen tyytyväisenä toiseen sijaan.
Manniset ajoivat yhden mutkan pitkäksi, jossa Päivärinta pääsi kuittaamaan Mannisten ohi. Mitä tapahtui?
– Ei mitään sen ihmeempää. Ei siinä mitään ajatuskatkoa tullut, en halunnut päästää Pekkaa ohi. Näin, että hän oli siinä rinnalla ja mentiin jarruun about samaan aikaan. Pekka ehkä vähän myöhemmin. Himmasin jarrua, että pääsisin ohi, mutta en kerennyt enää pysähtymään. Se oli ihan kivaa kilvanajoa. Keli oli mitä mainioin. Sai suditella ja sladitella, naureskeli kuskina toiminut Joni Manninen.
– Sen verran vielä, että kun seitsämännellä kierroksella Pekka meni meistä ohi, niin edellisellä kierroksella hänellä meni yhtälailla jarru pitkäksi, jolloin me päästiin kuittaamaan. Sateella jarrupaikka on niin tarkka. Jos jarruun menee ylilujaa, niin kuivalla sen pystyy vielä kääntämään helpommin, mutta sateella pyörä spinnaa. Jarru on vedettävä tiukkaan, jos meinaa ettei toinen tule ohi. Pekkakin osaa jarruttaa, totesi vielä Tero Manninen.
Pitovaikeuksien kanssa kamppaillut Artiola joutui antautumaan sakekelissä Perti Makkulallekin.
Imatralla ehkä suurimmat yllättäjät olivat kolmanneksi ajaneet Petri Makkula/Jaana Soppa.
– Oli tiukkaa ajoa. Olin yllättynyt, että oltiin kolmansia. Ajattelin, että siellä olisi ollut vielä muitakin meidän edessä, kommentoi Petri Makkulan purkkari Jaana Soppa.
– Startti oli kuskilta huono ja muuten taisteltiin. Tonniset pääsevät suoralla karkuun ja siksi joudutaan kurveissa vääntämään oikein kunnolla, että päästään iskuetäisyydelle ja ohitse ja vielä pitämään se paikka, ettei toiset pääse uudestaan ohitse. Kyllä siinä sai ihan tehdä töitä, kertoi Petri Makkula.
Petri Makkula ja Jaana Soppa ovat löytäneet tälle kaudelle lisää vauhtia.
Teillä on tällä kaudella mennyt todella hyvin?
– Paremmin kuin olisi uskonut. Saatiin laitetta sellaiseen iskuun, että pystytään taistelemaan ykköspaikoistakin. Yhteistyö rupeaa sujumaan, mitä enemmän ajaa, totesi Makkula.
Mikä sai sinut innostumaan sivuvaunumoottoriurheilusta ja hyppäämään kyytiin?
– Mies ajoi soolopyörällä kisoja ja siellä näin sivuvaunujakin. Ajattelin, että tuo on kivan näköistä hommaa. Pääsin kyydityksille ja siellä kysyttiin, lähtisinkö purkkiin. Sanoin, että jos silloinen mieheni lähtee kuskiksi, niin mikä ettei. Jätin miehen, mutta laji säilyi. Vauhti viehättää, mutta minusta ei ole kuskiksi. Tässä minun ei tarvitse kääntää kaasua, eikä painaa jarrua, totesi Jaana Soppa historiastaan purkkiorjana.
Sijoitukseensa pettynyt Markku Artiola ei juuri halunnut kommentoida päivän ensimmäistä kisalähtöä.
– Toivottavasti toinen lähtö päästäisiin ajamaan kuivalla radalla, kuittasi Artiola lyhyesti.
Sateen tauottua rata ehti välillä jo kuivahtaa, mutta iltapäivällä sade alkoi uudestaan. IRRC Superbiken lämmittelykierroksella sattunut onnettomuus viivästytti sunnuntain viimeisiä kisalähtöjä. Sivuvaunujen toiseen kilpailuun lähdettiin ensimmäisen kilpailun maaliintulojärjestyksessä.
– Tämä toinen voitto tuli tavallaan helposti, kun Manninen tai Artiola eivät lähteneet haastamaan. Muuten oli tiukkaa koko viikonlopu. Toinen startti onnistui hyvin ja renkaissa oli edelleen yllättävän hyvä pito, vaikka olen ajanut niillä jo neljä sadekelin kisaa. Mostissa mietin, pitäisikö ostaa uudet renkaat, mutta jätin ostamatta, kun tuli muita kuluja, pohdiskeli Mostin kisassa moottorivikaan keskeyttänyt Pekka Päivärinta.
Pekka Päivärinnalla oli Imatralla uusi purkkari, Kevin Kölsch.
– Renkaat toimivat todella hyvin, sadekelistä huolimatta oli ja turvallinen ja kiva ajaa. Warm-Upissa etsin omat ajolinjat. Esimerkiksi sillan ylityksessä ajoin sisäreunaa. Jos siinä olisi livennyt, niin siitä huolimatta olisi jäänyt pelivaraa. Minulla ei ole erikseen ketään, joka näyttäsi väliaikoja. Vilkuilen radan varrella olevista skriineistä, kuka tulee kuinkakin kaukana. Kyydissäni ensikertalainen Kevin hoiti homman ammattimiehen ottein. Yleisöäkin oli yllättävän paljon, vaikka keli olikin huono. Kiitos Imatranajon järjestäjille, kiitti vielä molemmat lähdöt voittanut Pekka Päivärinta.
– Toinen kisa tylsä. Meillä oli viimevuotiset sadekelin renkaat. Ensimmäisessä kisassa oli ihan hyvä pito, mutta kun ei ollut uusia renkaita, niin toisessa kisassa suti kutosellakin. Ei voitu haastaa Pekkaa. Sillan ylityksessäkin lähti sutimaan, piti pitää stongasta kiinni. Katsoin, että on sekunti eroa, niin kiristin tahtia. Takaa on hankala tulla ohi. Muutamassa mutkassa yritin, mutta päälle tulee järkyttävä vesisumu. Hurja ajaa, kun ei näe mitään. Tuntuu jopa vaaralliselta, kun visiiri on täynnä vettä. Ei viitsi ajaa ihan perseessä kiinni. Jos edellä ajavalle sattuu jotakin, niin ei ehdi tekemään mitään, kun ei näe, totesi Joni Manninen.
Tero ja Joni Manninen.
– Oli kovatasoinen kilpailu. Viime vuonna ajettiin, Maken kanssa kilpaa. Nyt Makkula on nostanut vauhtia ja Pekkakin oli mukana. Vieläkin on vähän kokemusta 600cc pyörästä. Pyörän säätötyötä ei osata kunnolla. Se korostuu 600cc pyörässä, kun voimaa ei ole niin paljon, mutkat pitää ajaa kovaa. Pitäis olla enemmän aikaa säätää, testata tai tietää mitä tekee. Pelkkä ajotaito ei riitä. Kaikkemme annettiin, vakuutti Joni Manninen.
– Tästä viikonlopusta ei jäänyt jälkipolville kerrottavaa. Kun on vanhat, huonot sadekelin kumit, ei niillä pärjää. Kiitokset Imatranajon järjestäjille, että laativat sunnuntaille uuden aikataulun. Päästiin ajamaan Warm-Upit. Se oli erittäin positiivinen asia. Tiedottamisessa oli toivomisen varra, mutta se oli varmaan hankalaa, kun aikataulut muuttuivat kaiken aikaa. Olisin toivonut, että olisi päästy ajamaan kuivalla kelillä ja haastamaan Päivärintaa oikein kunnolla, kommentoi päivän päätteksi Markku Artiola.