Syksyllä hirvillä on kiima-aika, jolloin alfaurokset ajavat muut urokset pois reviireiltään. Keväällä emot puolestaan karkottavat vasoja, molemmat toimet aiheuttavat hirvien epämääräistä ja normaalista poikkeavaa liikehdintää.
Hirvikolareita tapahtuu noin 1500 vuodessa, niiden määrä on puolittunut 2000-luvun alusta. Kuolemantapauksia sattuu muutama vuosittain.
Kolareitten määrään vaikutta hirvikannan määrä. Hirvenmetsästys on meneillään 27.9. - 31.12. välisenä aikana, mikä lisää myös hirvien arvaamatonta liikkumista.
Perustietoa
Hirvet liikkuvat usein aamu- ja iltahämärissä, mutta on hyvä muistaa, että kolareista kolmannes tapahtuu päivänvalossa. Alenna heti ajonopeutta kun näet hirven. Huomioi samalla muitten ajoneuvojen sijainti.
Vältä osumaa, väistä eläimen takaa. Varo ojaanajoa, se on kuitenkin parempi vaihtoehto kuin törmätä 600-kiloiseen eläimeen. Ota huomioon, että hirviä voi olla matkassa useampia.
Muista myös nämä
- - kunnioita hirvivaaramerkkejä, ne asennetaan alueille, joilla hirvet liikkuvat
- - onnettomuusmäärät vaikuttavat merkkien sijoitteluun
- - hirvet kulkevat samoja reittejä vuodesta toiseen
- - riski kuolla ja loukkaantua hirvikolarissa kasvaa erittäin jyrkästi ajonopeuden noustessa
- - pienempi ajonopeus parantaa mahdollisuuksiasi selvitä
- - hirviaitojen päättymiskohdat ovat riskipaikkoja
- - hirvikolareita sattuu myös aidatuilla tieosuuksilla
- - varoita muuta liikennettä
- - ilmoita aina hirvikolarsita Hätäkeskukseen numeroon 112.
Linkki alkuperäiseen ohjeeseen täällä.