Suomen Motoristit ry., eli SMOTO, järjestää vuosittain Motoparlamentin, jossa käsitellään kulloinkin ajankohtaisia asioita moottoroitujen kaksipyöräisten (M2P) saralta.
Tällä kertaa parlamentissa käsiteltiin neljää aihetta: Polttomoottoreiden tulevaisuus ja energiaratkaisut, Moottoroidut kaksipyöräiset kaupunkisuunnittelussa, Liikenteen päästövähennystavoitteet ja kaksipyöräiset sekä Auto-, ajoneuvo- ja polttoaineverotus ja hankintatuet. Aiheita lähestyttiin erilaisten teesien avulla.
Polttomoottoreiden tulevaisuus ja energiaratkaisut
Aihetta valotti Smoton varapuheenjohtaja Harri Forsberg. Ilmastomuutosten vaikutusten rajoittamiseksi EU-maat ovat päättäneet toimista, joilla vähennetään hiilidioksidipäästöjä. EU:n tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä 55 % vuoteen 2030 mennessä.
Suomessa on luotu fossiilittoman liiikenteen tiekartta, jolla pyritään puolittamaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä ja saavuttamaan fossiilivapaa liikenne vuonna 2045.
Fossiilittomiin polttoaineisiin ja liikkumistapoihin siirtymisen myötä liikkuminen, varsinkin kaupunkiliikkuminen, tulee muuttumaan.
Eri maissa edetään päästötavoitteiden saavuttamiseksi eri tahtiin. Polttomoottoreiden myyntikielto astuu voimaan 10-15 vuoden kuluessa, ja Iso-Britannia on ensimmäisenä ulottanut sen koskemaan myös bensamoottoripyöriä vuodesta 2035 alkaen.
Toisaalta bensamoottoripyörän valmistamisen hiilijalanjälki on vain 1/40 osa auton vastaavasta. Koko elinkaaren osalta vain 1/30 osa.
Uusi Zero DSR/X sähkömoottorinen adventuremalli.
Teesi: kasvihuonekaasujen vähennystavoitteet ja nollapäästöisyys eivät toteudu annettuihin ajankohtiin mennessä.
Keskustelun tuloksena todettiin, että taloudelliset realiteetit vaikuttavat skenaarioiden toteutumiseen. Erityisesti raskaan liikenteen siirtymä on vaikea toteuttaa sähkön avulla. Paneeli totesi, että vuoden 2030 tavoitteen saavuttaminen on epärealistisempaa kuin vuoden 2045 nollapäästöisyyden toteutuminen.
Toisaalta nopeasti alkanut henkilöautojen sähköistyminen voisi auttaa tavoitteeseen pääsemiseen 2030, 2045 tarvitsee lisäpotkua.
Synteettiset polttoaineet todettiin tässä vaiheessa liian kalliiksi, tosin niiden valmistustekniikka kehittyy.
Nollapäästöversiossa ovat mukana kaikki liikennevälineet, kuten lentokoneet, mikä tekee siitä haasteellista.
Polttomoottorisia autoja on vielä 2030 paljon liikenteessä, joten puolittaminen on vaikeampaa.
Julkisen vallan rajoitustoimin on mahdollista saavuttaa nollapäästöisyys 2045, koska siihen on vielä 23 vuotta aikaa. Tekninen kehityskin vie jo sinne. Helpompaa kuin 2030 tavoitteen saavuttaminen.
Teesi: Moottoripyörissä eivät toimi samat teknologiat kuin autoissa
Kuten sähköautoja, on olemassa myös sähkömoottoripyöriä, ja ensimmäiset hybridimallitkin on jo esitelty. Sähkö on suurempi haaste raskaalle kalustolle. Toisaalta akut nostavat nopeasti pyörän massaa, autossa on enemmän tyhjää tilaa akkuja varten.
Moottoripyörät voivat käyttää samaa etanolilla lisättyä bensiiniä kuin bensa-autotkin. Myös bio- ja synteettisten polttoaineiden osalta käyttäytyminen on samanlaista. Polttoainekenno voi olla toimiva vaihteohto myös moottoripyörissä.
Smoton Ratinen totesi, että eurooppalaisten mp-valmistajien yhteenliittymä ACEM on tutkinut, miten muutos voi tapahtua teknologisesti. Moottoripyöriin pätevät samanlaiset ratkaisut kuin autoihin, mutta kaikki on saatava mahtumaan pienempään tilaan. Kaupunkiliikenteessä käytettävissä skoottereissa se esimerkiksi tarkoittaa irrotettavia akkuja. Teknologia tulee myös vähän autojen vanavedessä.
Kawasaki HEV hyridimoottoripyörän konsepti. Pitäisi tulla tuotantoon 2024.
Teesi: tarvitaan vaihtoehtoisia polttoaineita ja teknologioita
Käytettävän teknologian erot liittyvät siihen, millä tavoin moottoripyörillä harrastetaan. Pitkät matkat vaativat akuilta paljon, ja tähän akkuteknologia ei oikein vielä pysty vastaamaan. Toisaalta akkuteknologioita kehitetään kovaa vauhtia, joten on mahdollista, että sähkömoottori sopii prätkissäkin kaikkeen harrastamiseen, myös pitkien matkojen ajamiseen.
Pienikokoiset bensakäyttöiset M2P:t kuluttavat erittäin vähän ja sopivat siksi hyvin sinne, missä ei ole latausasemia.
Tekninen kehitys tulee kilpatoiminnasta. 2027 ajetaan kilpaa kokonaan fossiilittomilla polttoaineilla.
LVM:n Ojala muistutti, että päästövähennystavoitteisiin pääseminen on iso haaste: ei ole vain yhtä ratkaisua, vaan tarvitaan sähköä, biopolttoaineita, synteettisiä polttoaineita, kaasua sekä lisäksi kulkutapasiirtymää.
Sähkömoottoripyörä on toisaalta ratkaisu kaupunkien meluongelmiin. Nykyiset bensaprätkät ovat tehtaalta tullessaan hiljaisia ääneltään.
Teesi 4: Sähkö ei ole ainoa ratkaisu
Sähkön ongelma on sen varastointi.
Jos nyt ostaa polttomoottorilla varustetun moottoripyörän, niin se on todennäköisesti käytössä vielä 2045. Silloin tarvitaan uusiutuvia tai synteettisiä polttoaineita nollatavoitteeseen pääsyyn.
Ylisiuronen kaipasi älykkäitä liikenneratkaisuja ja koko liikenteen optimointia sekä ratkaisuja siihen, millä tavalla liikutaan liityntäpysäköintipaikoille M2P-laitteilla. Miten tätä voitaisiin palveluiden avulla edistää?
Voi edellyttää parkkialueita prätkille liityntäasemilla sekä säilytyspaikkoja kypärille. Riittääkö kysyntä kuitenkaan siihen, että näitä kannattaisi rakentaa? Jos asuu radasta kaukana, mopo tai mp voi olla se vaihtoehto, jolla pääsee radan varteen.
M2P kaupunkisuunnittelussa
Moottoroituun kaupunkiliikenteeseen on tullut uusia jäseniä kuten sähköpyörät ja sähköpotkulaudat.
Selvityksen mukaan kaupunkien henkilöliikenteestä 79 % tapahtuu henkilöautoin, moottoripyöriä ei huomioitu tutkimuksessa. Toisen tutkimuksen mukaan liikennesuoritteista 79 % tapahtuu henkilöautoilla, moottoripyörillä kaksi prosenttia.
Teesi 1: M2P potentiaalia kaupunkien ruuhkien ja päästöjen vähentämiseen ei osata hyödyntää
Paneeli totesi, että tätä ei varmaankaan osata hyödyntää riittävästi. Samalla tieliikennelaki ei erottele moottoripyöriä ja autoja keskenään.
Kaupunki- ja liikennesuunnittelussa ei välttämättä ole osaamista asiaan.
Prätkiä on myös paljon vähemmän, joten jääneet siksikin vähemmälle huomiolle kuin autot.
Ongelmana on myös moottoripyöräilyn kausiluonteisuus. Kannattaako tehdä erillisratkaisuja, jotka eivät ole tarpeen ympäri vuoden? Johtaa siihen, että asiat joutuu miettimään auton kannalta.
Korvaavatko M2P:t todella autoja liikenteestä, sähköpotkulaudat korvaavat kävelyä. Nämä eivät välttämättä tuo päästövähennyksiä.
Melupäästöjen hoitamiseen omat keinonsa, uudet prätkät ovat tehtaalta tullessaan hiljaisia.
Laakso pohti mahdollisuutta siihen, että kun auton romuttamisesta sai palkkioksi sähköpolkupyörän, voitaisiinko nyt toimia niin, että prätkän romuttamisesta seuraisi samoin?
Honda EM1 e: sähkömopon akkujen vaihto on todella helppoa, ja akun voi ladata kotona tai vaihtaa julkisessa latausasemassa.
Teesi: Suunnittelijoilla ja poliittisilla päättäjillä ei ole uskallusta uusien ratkaisujen käyttöönottoon
Stenman totesi liikennesuunnnittelijana olevansa asiasta eri mieltä. Suunnittelijat ovat valmiita tekemään rohkeita kokeiluja ja ottamaan asioita käyttöön. Kysymys on siitä, kuka maksaa? Kuntatalous on määrittävä tekijä eikä liikennesuunnitteluun ole ylimääräistä rahaa.
Myös parlamentti oli eri mieltä väitteen suhteen. Totesi vielä, että liikennesuunnittelu on monimutkainen asia, jossa on huomioitava liikenneturvallisuus ja saatava aikaan toimivia kokonaisuuksia. Homma ei toimi, jos uskallusta puuttuu.
Voi myös olla niin, että suunnittelijat kyllä uskaltavat, mutta poliitikot ampuvat asioita alas, kuten esimerkiksi mahdollisuuden ajaa moottoripyörillä bussikaistaa. Kaupungit ovat asian vartijoina, olisiko hyvä avata bussikaistakokeilu jossain? Toisiko lisää prätkiä kaupunkiin?
Teesi: Asenteet M2P:hin perustuvat mielikuviin eikä faktoihin
Parlamentti totesi, että asia on yksilökohtainen, mutta media ja sen uutisointi on paljon vartijana. Klikkiotsikot tärkeitä, milloin nähty myönteisiä uutisia moottoripyöräilystä? Enimmäkseen meteli-- ja kaahailuvideoita.
Tuttuun tapaan prosentti pilaa muiden 99 % maineen. Tällä viitattiin myös tiettyihin rikollisjengeihin, jotka liitetään moottoripyöräilyyn.
Mainetyöllä olisi tilausta. Leskinen totesi siihen, että Mp-maahantuojien kesäkuinen Prätkällä töihin päivä on saanut osallistujilta osakseen runsaasti suitsutusta.
Ratinen kertoi, että mopomiittien kanssa on kipuiltu paljon. Kyse on ikäluokasta, jolloin venytetään sääntöjä ja tehdään kaikkea mahdollista. Pitäisi olla tarjolla teknistä harrastustoimintaa tämän ikäisille nuorille. Hän myös totesi, että nollakuolemavisio on mopoilun osalta jo saavutettu: kukaan ei ole kuollut mopedilla ajaessaan kahteen vuoteen Suomessa.
Teesi: onko kaikki liikkumismuodot otettu huomioon liikennesuunnittelussa?
Tähän todettiin että kyllä, muttei tasapuolisesti.
Harley-Davidson LiveWire S2 Del Mar sähkömoottoripyörä. Tuotantoon 2023.
Liikenteen päästövähennystavoitteet ja M2P
Teesi: päättäjät ovat haluttomia ohjaamaan M2P päästövähennystoimenpiteitä
Lauri Leskinen kertoi, että kun sähköautoilta poistettiin autovero, valtiovarainministeriön virkamiehet vastasivat kysymykseen "Miksei sähkömoottoripyöriltäkin?", yksikantaan "ei ollut esityksessä".
Tarvitaan siis poliittinen päätös poistamaan 9,8 % autovero sähköprätkiltä.
Asia on joko poliitikkojen haluttomuutta tai kyse on vain siitä, että asiasta ei ole keskusteltu eduskunnassa.
Veron poistosta etua, varsinkin jos johtaa bensaprätkän tai -auton vaihtamiseen sähkömoottoripyörään.
Myöskään bensamoottoripyörien muuntamisesta sähkökäyttöiseksi ei ole olemassa ohjeistusta eikä säännöksiä, mikä koettaisiin tärkeäksi. Traficom pesee kätensä ja ohjaa katsastuskonttorille.
Laakso totesi, että jos kesällä moottoripyörien osuus liikenteestä on 2 %, moottoripyörien avulla ei saada muutettua päästötilannetta prätkiä sähköistämällä.
Teesi: Motoristia eivät kiinnosta päästötoiminpiteet
Ratinen totesi olevansa samaa mieltä. Ajaa itse prätkällä 6000 km työmatkaa vuodessa, kulutus 2,4 l sadalla. Kun pyörii skenessä ja juttelee motoristikavereiden kanssa: "Kysytkö mitä vie? Se on harrastus!" Työmatkapuolella sama juttu, väite pitää.
Motoristit ovat lisäksi käyttäjäryhmänä enimmäkseen keski-ikäisiä miehiä, joita vähiten kiinnostaa päästöjen vähentäminen. Nuorempi sukupolvi voi ajatella toisin.
Pyrittävä siihen, että päästövähennykset alkavat kiinnostaa.
Toisaalta moottoripyörät marginaalinen ryhmä. Forsberg kuitenkin muistutti, että tasavertaisuusnäkökulma pätee tässäkin: tarvitaan porkkanaa myös motoristeille.
Auto-, ajoneuvo- ja polttoaineverotus ja hankintatuet
Teesi: Päättäjillä ei ole näkemystä tai visiota M2P verotuksen suhteen
Kilpi totesi, ettei ole näkemystä eikä visioita, myös halukkuus puuttuu, kun yleinen keskustelu puuttuu.
Ratinen kertoi, että "mp:stä kerättävä vero on 10 miljoonaa euroa per vuosi. Se on samalla maksimisumma, jonka valtio menettäisi, jos vero jätettäisiin pois. Jos haluaa totuttaa ihmiset vähäpäästöiseen ajoon, pitää verottaa päästöpohjaisesti kuten autojakin. Homma ei ole rahasta kiinni."
Riskinä on muitten verojen korotus, jos esimerkiksi sähköauton hankintaa tuetaan 2000 eurolla. Edun maksavat muut autoilijat veroillaan.
Autoveron alennus on uusi juttu yhdistyneenä hankintatukeen ja auttaa samalla sitä, että tulee myös käytettyjen sähköautojen markkinat. Sähköautot maksavat arvonlisäveroa ja ajoneuvoveroa.
Moottoripyörien autoveron päästöpohjaisuus keräsi parlamentissa kannatusta.
Teesi: moottoripyörien autoja kireämmälle verotukselle ei ole perusteita
Parlamentti oli tästä hyvin yksimielinen.
Uusi Virossa valmistettu, mutta suomalaislähtöinen Verge TS Pro -sähkömoottoripyörä.
Panelistit:
- Tuuli Ojala, neuvotteleva virkamies Liikenne- ja viestintäministeriöstä,
- Kimmo Ylisiurunen, Rambollin ohjelmajohtaja,
- Pekka Stenman,Tampereen kaupungin liikenneinsinööri ja kaupunkisuunnittelun edustaja,
- Lauri Leskinen, johtava asiantuntija Teknisen Kaupan Liitosta,
- Ville Vauhkonen, Senior Product Specialist UPM:stä,
- Sheikki Laakso, kansanedustaja PS sekä eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen,
- Marko Kilpi, kansanedustaja Kok, tarkastusvaliokunnan jäsen,
- Harri Forsberg, varapuheenjohtaja, SMOTO,
- Veli-Pekka Ratinen, edunvalvonta SMOTO,
- Panelin juontajana toimi Harri Moisio
- Traficomin johtava asiantuntija Aki Tilli, MP-kauppiaat ry:n Terhi Manner ja SMOTOn puheenjohtaja Jari Kielinen olivat estyneitä osallistumasta.