Honda, Kawasaki, Suzuki ja Yamaha suunnittelevat poistavansa yhteensä noin 20 moottoripyörämallia valikoimistaan Japanissa. Syynä on päästömääräyksien tiukentuminen maassa vielä tänä syksynä.
Poistuvat moottoripyörämallit edustavat noin kymmenesosaa japanilaisvalmistajien nykyisestä suurin piirten 190 mallin valikoimasta, kertoo Nikkei.
Kaikki neljä suurta ovat matkalla kohti sähköistymistä. Hondan mallisto muuttuu kokonaan sähköiseksi 2040-luvulla, Yamahan valikoimasta 90 % on sähköisiä vuoteen 2050 mennessä.
Honda poistaa tuotevalikoimastaan noin 10 mallia 80:stä. Poistuviin malleihin kuuluu suosikkeja, kuten esimerkiksi CB400 Super Four, joka on ollut tuotannossa 1990-luvulta lähtien.
Yamaha puolestaan lopettaa kahden FJR1300-matkalippulaivamallinsa myynnin. Suzuki taas poistaa viisi mallia 20 pyörän mallistostaan lokakuuhun mennessä, mukaan lukien GSX250R:n. Kawasaki poisti tuotannosta joitakin malleja jo viime vuoden puolella.
Moottorien kehitystyö on kallista
Japani otti käyttöön tiukemmat, Euro 5 normia vastaavat, standardit vuoden 2020 lopulla, uusia malleja koskien. Normisto koskee kaikkia olemassaolevia malleja tämän vuoden marraskuusta lähtien.
Uusi normi edellyttää typpioksidien tason pudottamista 33 %, joten japanilaisvalmistajien tulee asentaa päivitetyt katalysaattorit tai suunnitella moottorit kokonaan uudelleen.
Uusien moottoreiden kehittäminen on erittäin kallista, ja katalysaattoreissa käytettävien metallien hinta on noussut pilviin.
Moottoripyörävalmistajat eivät ole innostuneet sähköisten mallien valmistamisesta, koska ne vievät kilpailuetua. Yritykset kuitenkin keskittävät t&k-rahoituksensa sähköisten mallien kehittämiseen. Koska japanilaiset pelurit hallitsevat 40 % moottoripyörien globaaleista maailmanmarkkinoista, niiden tulevien toimenpiteiden uskotaan nopeuttavan siirtymistä pois bensiinikäyttöisistä moottoripyöristä.
Aiheesta aiemmin:
Mp-teollisuus kritisoi Pariisissa tehtyä moottoripyörien päästöjä liioitellutta tutkimusta
Ilmastopolitiikka: raportti lyttää moottoripyörien vähäpäästöisyyden – onko perusteita?