Metsäkauriit aiheuttavat onnettomuuksia keväisin – liikenteessä kannattaa olla jo tarkkana – ja motoristille voi kauriskin olla iso riski

Kaksipyöräiselle ajoneuvolle, kuten moottoripyörälle, myös pienemmät hirvieläinkolarit saattavat olla vaarallisia, varsinaisista hirvikolareista puhumattakaan. Vaikka on kevät, ja monilla ensimmäiset ajokerrat takana tai vasta tulossa, on syytä muistaa myös nämä nelijalkaiset liikkujat sekä niiden arvaamattomuus.

Hirvi- ja kaurisvaroitusmerkit kannattaa huomioida ja ottaa tosissaan niiden merkitys. Helpoin tapa parantaa omaa turvallisuutta on pudottaa vauhtia. Se parantaa kykyä nähdä eläimet tien varrella sekä lyhentää jarrutusmatkaa. Nämä näin toimituksen huomiona.

Hirvieläinkolareiden määrä ennallaan

Hirvieläinonnettomuudet pysyivät viime vuonna lähes samalla tasolla kuin edellisvuonna. Onnettomuuksia sattui Tilastokeskuksen mukaan 13 953, vain 51 kappaletta edellisvuotta vähemmän. Metsäkaurisonnettomuuksia sattui puolestaan ennätykselliset 5 537. Niitä sattui erityisesti keväällä, mutta myös kesän jälkeen aiempaa enemmän, kerrotaan Fennian tiedotteessa.

Valkohäntäpeurakolareita sattui jälleen eniten, mutta niiden määrä väheni hieman, ollen viime vuonna 6 607.

Hirvieläinonnettomuuksia sattuu erityisesti Varsinais-Suomessa ja Uusimaalla, mutta myös Kanta-Häme, Pirkanmaa ja Satakunta erottuvat tilastoissa.

– Tähän aikaan vuodesta on syytä olla erityisen tarkkana tien päällä. Onnettomuuksia sattuu erityisesti toukokuussa, jolloin onnettomuusmäärät jopa tuplaantuvat huhtikuuhun verrattuna, mutta huhtikuussakin sattuu päivittäin kymmenkunta metsäkaurisonnettomuutta. Päälle tulevat myös törmäykset muiden eläinten kanssa, sanoo Fennian ajoneuvovakuutus- ja vahinkopalveluista vastaava johtaja Mikko Pöyhönen.

Onnettomuuksien suuren määrän taustalla on eläinten luonnollinen liikehdintä keväällä talven jälkeen. Valtaosa kevään kolareista tapahtuu ravinnon perässä liikkuvien metsäkauriiden ja valkohäntäpeurojen kanssa. Erityisesti metsäkauriiden osuus onnettomuuksissa korostuu huhti-toukokuussa eläinten reviiritaisteluiden seurauksena. Lisäksi hirvieläinten vasat jäävät keväällä tiettyyn aikaan omilleen, jolloin ne saattavat eksyä autoteille.

– Hirvieläinonnettomuudet näkyvät myös Fennian korvaustilastoissa, ja niiden määrä on meillä jatkuvasti kasvussa. Viime vuonna ilmoitettiin yli 1 500 vahinkoa. Keskimäärin korvauksen määrä oli noin 4 500 euroa, mutta hintahaitari on luonnollisesti hyvin laaja. Yhteensä hirvieläinvahinkoja korvattiin viime vuonna noin 6,5 miljoonalla eurolla, Pöyhönen kertoo.

– Hirvieläinonnettomuuksia, erityisesti metsäkauriskolareita, sattui viime keväänä alkuvuodesta aiempaa vähemmän, mutta huhtikuusta eteenpäin enemmän.

Tilannenopeus ratkaisee paljon hirvieläimen sattuessa tielle

Pöyhösen mukaan nyt kannattaa liikenteessä höllätä kaasujalkaa, vaikka mökkimaisemat houkuttelevatkin ja säät ovat toistaiseksi suosineet.

– Tilannenopeus on ratkaiseva, kun hirvieläin tulee yllättäen eteen. Mitä kovempi vauhti, sitä pidempi on jarrutusmatka. Metsäkauriita liikkuu usein alueilla, joilla teiden nopeusrajoitukset voivat olla 80 tai 100 kilometriä tunnissa.

Pöyhönen muistuttaa, että hirvistä ja kauriseläimistä varoittavat merkit sijoitetaan harkitusti sellaisiin paikkoihin, joissa näitä eläimiä tilastojen mukaan liikkuu enemmän. Silloin kannattaa vähentää nopeutta.

– Nopeuden alentaminen vaikuttaa yllättävän vähän matkan kokonaiskestoon, mutta sillä voi olla iso vaikutus, jos eteen kävelee hirvi tai metsäkauris. Erityisen tarkkana kannattaa olla, kun tie vie metsästä peltoaukealle ja päinvastoin.

– Hirvivahinkovakuutus korvaa vahingon, kun autolla törmätään hirvieläimeen. Omaa vakuutusturvaa voi lisäksi täydentää kolarivakuutuksella, joka kattaa muun muassa hirvieläimen väistöstä johtuneen tieltä suistumisen seurauksena ajoneuvolle aiheutuneet vahingot, Pöyhönen vinkkaa.

Hirvieläinten määrät jatkuvassa kasvussa

Hirvieläinten määrä on kasvanut viime vuosina huomattavasti. Esimerkiksi valkohäntäpeuran kannan arvioitu koko on Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan kaksinkertaistunut 2010-luvun alusta alle 50 000:sta yli 120 000:een vuonna 2020. Viime vuonna arvio kannan koosta kääntyi kuitenkin laskuun. Helmikuussa päättyneellä metsästyskaudella kaadettiin 74 000 valkohäntäpeuraa, mikä on 4000 edelliskautta enemmän.

Metsäkauriin kannan koosta ei ole tarkkaa arviota. Saalismäärät ovat kuitenkin kasvaneet vuosittain ja tänä vuonna päättyneellä metsästyskaudella kaadettiin yli 20 000 metsäkaurista.

– Metsäkauriin ja valkohäntäpeuran kannan suuret koot ovat erityisesti Lounais- ja Etelä-Suomen riesa, jossa on samalla paljon liikennettä mutta vain vähän hirvieläinten luonnollisia vihollisia. Ainoa keino pitää kantojen koko kurissa on metsästys, Pöyhönen sanoo.

Vinkit: näin vältät hirvieläinkolarit

Aja virkeänä ja terveenä, maltillisella nopeudella. Vältä huonoissa sääolosuhteissa ja pimeällä ajamista, jos mahdollista. Käytä turvavyötä ja keskity liikenteeseen. Hirvieläinonnettomuudet johtuvat usein siitä, että tilanteet tulevat yllättäen eikä kuljettaja ehdi reagoida ajoissa. Reaktionopeus huononee entisestään, jos ajaa väsyneenä tai liian kovaa tilannenopeutta.

Huomioi hirvistä ja kauriseläimistä varoittavat liikennemerkit. Niitä on laitettu sellaisiin paikkoihin, joissa usein sattuu onnettomuuksia. Todennäköisyys hirvieläimen kohtaamiseen hirvimerkkialueella on siis tavallista suurempi.

Erityisesti metsäkauriit liikkuvat huhti-toukokuussa, mutta muutkin hirvieläimet aktivoituvat keväisin ja liikkuvat paljon.

Jos joudut itse tai huomaat toisen joutuneen onnettomuuteen hirvieläimen kanssa, varoita muuta liikennettä ja huolehdi loukkaantuneista. Soita hätänumeroon 112 ja anna riittävä paikkakuvaus.