Jarno Saarinen Circuit Imatran logo.
Soili Karme kertoi saaneensa jo aiemmin yhteydenottoja joissa toivottiin että Jarno Saarisen nimi saataisiin jonnekin esim. radan mutkan nimeksi, vaikka Kymiringille tai vastaavasti kotimaiselle moottoriradalle mutta nämä aiemmat kontaktit eivät koskaan kuitenkaan johtaneet mihinkään konkreettiseen. Nyt kun Imatranajot täyttävät 60 v ja Saarisen maailmanmestaruuden varmistumisesta nimeomaan Imatranajoissa tulee kuluneeksi 50 vuotta, oli aiheellista legendan nimi saada arvoiselleen paikalle koko radan nimeksi.
Jarno Saarinen on itse ajanut Imatran katuradalla, joten senkin takia nimi on radalle vähintään sovelias.
Imatranajojen tavoitteena on tunnelmallinen monipuolinen tapahtuma, jossa on myös kansainvälistä yleisöä paikalla. Vuonna 2019 tapahtuma keräsi 42 000 katsojaa ja nyt oheisohjelmineen tavoitellaan vähintään samaa, mahdollisesti jopa yli 50 tuhatta.
Tilaisuudessa läsnä olleet Jarno Saarisen Leski Soili Karme Imatran kaupunginjohtaja Ari Lindeman sekä Imatran Moottorikerhon Puheenjohtaja Martti Solja vahvistivat radan nimisopimuksen allekirjoituksillaan
Verrokkina todettakoon, että 50 vuotta sitten, vuoden 1972 kisan sunnuntaipäivänä oli myyty lippuja 52 000 kappaletta.
Kaupunki on satsannut rata-alueelle viime vuosina uuden koulukeskuksen ja lähiliikuntapaikan muodossa. Eli kaikki kiinteät fasiliteetit on rakennettu muuta tarkoitusta varten, mutta Imatranajot pääsevät hyödyntämään niitä, ja esimerkiksi liikuntakeskusta varikkoalueena.
Imatranajojen harjoituspäivä perjantai on yleisölle ilmainen. Lauantaina ja sunnuntaina tarvitsee täysi-ikäisellä katsojilla olla lippu ostettuna, mutta alle 18v pääsevät paikalle ilmaiseksi.
Imatran moottorikerhon puheejohtaja Martti Solja pitää tärkeänä osana kilpailua sitä, että yleisöllä on mahdollisuus päästä tutustumaan varikkoalueen toimintaan ja nähdä itse kuskit, ja muu tiimi, joiden kanssa voi jopa keskustella. Eli siis pääsylipun lunastanut yleisö pääsee kisapäivänä kulkemaan varikkoalueella yhtä lailla kuin katsomossakin.
Jarno ja Soili Saarinen podiumilla 1972.
Jarno Saarisen autoinsinööritaustasta tullut perintö, että huolsi ja kunnosti itse kisapyöränsä, on jatkunut tässäkin muodossa Erno Kostamolla. Hän kertoi kuulumisistaan ja siitä, että vaikka nyt takana on iso BMW-iimi on hän halunnut sopimusta tehdessään tiimiltä luvan itse hoitaa omaa pyöräänsä, vaikka tekniikka ja henkilökunta tiimiltä tulevatkin.
BMW:n tiimi oli ihastunut nuoreen kuskiin Belgian osakilpailussa, kun tämän yksityistallin kuljettajan moottori oli rikkoutunut ja hän oli käynyt lainaamassa osia isolta tiimiltä. Siellä oli huomattu, että kuski osaa itse tehdä kaiken tarvittavan, jotta pystyy ajamaan ja sen myötä alkanut yhteistyö toi lopulta Ernolle tehdastallin kuskin paikan.
Erno ajaa tällä kaudella Imatranajojen vuosipäivän kunniaksi numerolla 60 normaalin 38 sijaan. Hän oli ajatellut Jarno Saarisen numeroa kunnioituksenosoituksena, mutta Saarisen numero oli useampaan kertaan vaihtunut uran aikana, niin että sieltä ei selkeää yhtymäkohtaa legendan kanssa voinut varmistaa.
Myös Riku Routo osui paikalle Lahden Moottoripyörämuseon kokoelmiin kuuluvan Jarno Saarisen ajoasun kera.
Erno on kilpaillut vuodesta 2004 alkaen, jolloin voitti ensimmäisen kisansa Imatralla. Mies vaihtoi 2013 radoilta enduron pariin josta sitten 2016 palasi Markka Racing tiimin pyynnöstä Imatranajoihin katupuolelle. Tiimi kyseli Ernolta tietäisikö hän ketään nopeaa kuskia, ja kun ei muita keksinyt niin ehdotti itseään. Ja sillä tiellä hän sitten nyt IRRC sarjaa ajaa BMW 1000RR:llä superbike-luokassa. Tämän vuoden tavoitteena on luokan voitto sekä sarjassa että varsinkin Imatralla.
Imatranajot on suuri vapaaehtoisten talkootyöntekijöiden näytös, jossa kaikkien noin 1500 talkoolaisen panos on tärkeä. Talkoolaisista vähän reilu 200 on moottorikerhon jäseniä ja loput 1300 lähialueiden urheiluseurojen ja muiden järjestöjen jäsenistöä, joka ansaitsee työpanoksellaan omalle järjestölleen korvauksen tehdystä työmäärästä.
Tapahtuman vaikutusten on laskettu olleen lähialueelle edellisen kisan aikana noin 5 miljoonan euron luokkaa, joten kisan merkitys on siinäkin mielessä suuri.
Imatranajot muistavat myös ymäristöä uudella sähkömoottoripyöräluokalla, jossa pääosan saavat yliopistot jotka tuovat paikalle omarakentamansa sähkökilpapyörät. Kotimaisena edustajana on LUT-yliopiston ja LAB-ammattikorkeakoulun J. Hyneman Centerin rakentama Ukkonen-niminen sähkömoottoripyörä.
Erno Kostamo.
Sähköisten moottoripyörien luokka on nimeltään Kolme salamaa, johon halukkaita yliopistoja olisi esim Iso-Britanniassa ollut useita, mutta heidän osallistumisensa saattaa Brexitin myötä hankaloitua. Eli vielä ei voida tietää tuleeko osallistujia 3 8 vaiko jopa 12. Kolme salamaa -luokka kilpaillaan väliaikalähdöillä kelloa vastaan ja nopeimman kierrosajan saavuttanut tiimi on voittaja. Tiimin täytyy kolmen ratakierroksena mittaan kellottaa voittoaika.
Tapahtumassa on myös yhteistyökumppaneille myynnissä puuntaimia, joista istutetaan tapahtuman kunniaksi jo 2020 suunnitellun mukaiseen ilmastometsään imatran kaupungin maa-alueelle. Taimien myynnistä saadut tulot tilitetään lähialueen lasten ja nuorten hyväksi heille jaettavina stipendeinä
Paikalla oli myös Moottoripyörämuseon Riku Routo tuoden paikalle mukanaan aidon Jarno Saarisen kisapuvun, jonka oli aikanaan museon kokoelmiin saanut. Saarisen maailmanmestaruuden juhlavuoden kunniaksi aukeaa kesäksi moottoripyörämuseoon myös erikoisnäyttely aiheesta. Riku tulee olemaan myös yksi Imatranajojen isännistöstä.
70-luvulla järjestetyn Imatra Rockin henkeä hiukan herätellen on myös ajojen yhteyteen tullut tälle vuodelle 12 suositun kotimaisen esiintyjän voimin Power Festival. Festivaalin tapahtumapaikkana on Fortumin puistoalue.
Aiheesta aiemmin:
Imatranajo 2022 ekologisuuden asialla – kotimainen Ukkonen-sähkömoottoripyörä kisaamassa