Vanhojen ajoneuvojen kantakorttien tiedot ovat usein välttämättömiä, kun vanha ajoneuvo yritetään saada takaisin rekisteriin tai museoajoneuvoksi. Nykyinen lainsäädäntö vaatii, että uudelleenrekisteröitävän ajoneuvon tulee olla ollut rekisterissä aiemmin ja sen omistushistoria tulee olla selvä viimeiseltä kymmeneltä vuodelta. Jälkimmäinen on yleensä helpommin selvitettävissä, mutta rekisteröintitodistuksen löytäminen on tähän saakka ollut vaikeaa, sillä se on vaatinut koko kortiston läpikäymisen paikan päällä.
Digitointiprojektin tavoitteena on ollut saada arkisto asian harrastajien saataville niin, että tietojen tutkiminen onnistuu helpommin: verkossa ja merkeittäin. Se tavoite on nyt saavutettu ja vaikkakin tietyn yksilön papereiden löytäminen voi viedä edelleenkin aikaa, voi tietoja tarkastella nyt kotikoneelta.
Turun maakunta-arkistossa säilytettävien kantakorttien luettelotiedot on tallennettu arkistotietokanta Vakkaan Turun ja Porin lääninhallituksen yhteisarkiston alle. Arkistojen Portti -verkkopalvelusta löytyy tietoa ajoneuvojen rekisteröintiin liittyvistä asiakirjoista sekä neuvoja aineistojen käyttöön. Digitaaliarkistosta kortit löytyvät täältä.
Moottoripyöräkerho talkootyössä
Yksittäisten, digitoitujen korttien indeksointityöhön Kansallisarkisto sai talkooapua Suomen Royal Enfield Owners Club –moottoripyöräkerhon jäseniltä ja Veteraanimoottoripyöräklubi ry:ltä. Indeksoinnin yhteydessä jokaisesta kortista kerättiin moottoripyörien rekisterinumero, merkki ja tyyppi. Tiedot ovat hakukelpoisia ja ne on linkitetty digitoituun korttiin.
Suomen Royal Enfield Owners Clubin puheenjohtaja Kaj Nyholmin mukaan moottoripyöräkerho tarttui vapaaehtoistyöhön vaaliakseen perinteitä: ”Vanhoja moottoripyöriä on edelleen paljon varastoissa ja talleissa, minne ne ovat unohtuneet edellisiltä tai nykyisiltä omistajiltaan. Moottoripyörät ovat osa historiaamme ja kulttuuriperintöämme, samoin niiden saattaminen toimintakuntoisiksi ja takaisin tien päälle.”
Moottoriajoneuvorekisterien taustaa
Viime vuosisadan alussa kaupunkien poliisilaitokset ylläpitivät rekisteriä ajoneuvoista. Ajoneuvokannan kasvamisen vuoksi valtioneuvosto siirsi vuonna 1922 automobiilien ja moottoripyörien rekisteröinnin maaherralle. Lääninhallituksissa ajoneuvot merkittiin käsinkirjoitettuihin rekisteri- eli kantakortteihin. Kortteja säilytettiin rekisterinumerojärjestyksessä ajoneuvolajeittain, ja siten moottoripyörät muodostavat oman kortistonsa.
Turun maakunta-arkistoon siirretyt lääninhallituksen kantakortit kattavat vuodet 1922–65, joskin niihin sisältyy joitain puutteita. Sisäministeriön vuoden 1963 päätöksen mukaan kantakortin sai hävittää 10 vuoden kuluttua siitä kun ajoneuvo on poistettu kortistosta. Sen nojalla Turun ja Porin lääninhallituksessa hävitettiin 1960-luvulla ne kantakortit, jotka oli poistettu rekisteristä vuonna 1956 tai sitä ennen.
Moottoriajoneuvokortistojen digitointi jatkuu seuraavaksi Mikkelissä
Seuraavaksi moottoriajoneuvokortistojen (1958 – 1973) digitointi saa jatkoa Mikkelissä. Digitointiprojektin tarkoituksena on digitoida ja indeksoida Mikkelin lääninhallituksen moottoriajoneuvojen kortistoa vuosilta 1958-1973. Projektissa mukana ovat Mikkelin kaupungin tukemat työllistämisorganisaatiot ja Karjala-tietokantasäätiö yhteistyössä arkistolaitoksen kanssa.
Digitoinnin ensimmäisenä tuloksena elokuun lopulla Mikkelistä toimitettiin Kansallisarkistoon 34 arkistoyksikköä digitoituja kortistoja. Niiden indeksointi aloitetaan syyskuun toisella viikolla.
Oheinen artikkeli ilmestyi Motouutiset.fi-moottoripyörälehdessä alun perin 11.9.2014.