Nämä kaksi sisukasta naista nousivat KymiRingin Superstock 600 -luokan podiumille

Jasmin Sarjos: vuosien työ tuotti tulosta

– Vihdoinkin olen Superstock 600-luokan SM-osakilpailun voittaja! Vuosien työ ja periksiantamattomuus on lopultakin ollut kaiken arvoista ja eilinen kilpailu oli kaiken kaikkiaan ihan nappisuoritus niin minulta kuin koko tiimiltäni. Tämä voitto ei tullut helpolla eikä mitenkään vahingossa, joka tekee siitä entistä arvokkaamman!

KymiRingin rata on suhteellisen tuore, enkä ole vielä montaa kertaa siellä ajanut. Pidän radan profiilista, se on kivan erilainen muihin Suomen ratoihin verrattuna. Harjoituksissa huomasin, että pyörääni vaivannut keulan tärinäongelma oli oikeasti häiritsevä. Radalla on muutamia kohtia, joissa mutka taittuu alamäkeen, eikä sinne pysty jarruttamaan syvälle sisään ja näissä paikoissa tuntui, ettei etupäähän voinut luottaa yhtään kyseisen tärinän vuoksi. Harjoitusaikaa ei ollut paljon, joten jouduimme jättämään viimeiset muutokset lauantain aika-ajoon. Pyörä tuntui muuten hyvältä, mutta tärinäongelmaa ei saatua poistettua.

Aika-ajo meni silti ihan hyvin, aikani parani reilusti harjoituksista, kuten luonnollisesti muillakin kuskeilla. Lähtöruuduksi jäi 7., Eemeli Lahden startatessa, kisan ulkopuolisena kuljettajana, kärkipaikalta.

Lauantain kisalähtöön sain huonon startin, menetin monta sijaa ensimmäisten mutkien aikana. Sama ongelma oli Motoparkissa ajetuissa SM-osakilpailuissa. Parin ensimmäisen kierroksen aikana sain tehtyä muutaman ohituksen, mutta nousua tehdessäni huomasin, että vaihdepoljin alkoi tuntua oudolta, eivätkä vaihteet menneet kunnolla päälle. Seuraavaan mutkaan mennessä poljinta ei löytynyt jalalla ollenkaan! Ei auttanut kuin keskeyttää ja ajaa varikolle. Onneksi poljin roikkuikin vaihdetangossa vielä kiinni ja mekaanikkoni saivat sen nopeasti paikoilleen, muistuttaen, että seuraavan päivän kilpailun lähtöpaikat määräytyivät tämän kilpailun parhaan kierrosajan mukaan. Lisäksi tarvitsimme dataa pyörästä.

Muut olivat tässä välissä tietenkin ehtineet ajamaan useamman kierroksen ja maalilinjaa ylittäessäni huomasin, että kilpailua oli jäljellä enää yksi kerros. Paluu radalle kannatti, sillä sain ajettua kilpailun nopeimman kierrosajan (Eemil Lahti pois laskettuna) ja täten sain sunnuntain lähtöpaikaksi ruudun 2. Keskeytys ja pisteiden menetys teknisen vian vuoksi harmitti, mutta olin silti hyvilläni siitä, että vauhtia, kaikista ongelmista huolimatta, näytti olevan.

Sunnuntain warm upissa yritimme ratkoa tärinäongelmaa, siinä onnistumatta, joten kisassa oli pakko yrittää parasta vanhoilla setuppeilla. Olin hieman huolissani, saisinko pidettyä pelit ylipäänsä pystyssä, jos yritän kiristää kyytiä. Minun oli PAKKO onnistua startissa. Eväät voitosta ajettavaan kyytiin on koko alkukauden ollut, mutta on hankalaa jos ensimmäisen kierroksen aikana häviää sijoja sen sijaan, että pitäisi edes paikan, jolta starttaa. Sain onneksi vinkkejä (ja sopivassa määrin painostusta) parempaan starttiin ja viimeinkin sain sen toteutettua.

Ensimmäisen kierroksen johdin kilpailua (Lahti poislukien), mutta pian Suzuki-kuljettaja Niko Tanskanen pääsi ohi. Hetken tuntui, että Tanskanen saa vedettyä hajurakoa, mutta saatuani ajorytmistäni kiinni, sain kurottua raon ja takasuoran jarrussa, tuli ohituspaikka tarjolle ja näin pääsin takaisin kilpailun johtopaikalle.

Koko ajan kuulin pyörien äänet takanani, muiden ollessa ihan takaluukussa kiinni. Lisähaasteen ajamiseen toi ratkaisematon ongelma keulan kanssa. Jouduin muuttamaan hieman normaalia ajolinjaani, etten tarjoaisi helppoja ohituspaikkoja kenellekään. Tämä toimi tällä kertaa ja ajoin maaliin ensimmäisenä! Hetki tuntui epätodelliselta. Ruutulipun jälkeen oli sellainen tunnemyrsky kypärän sisällä, että en sellaista ole ennen kokenut.

Tilanteesta teki entistä hämmentävämmän se, kun varikolle ajaessani, huomasin useamman pyörän nurin hiekoilla. Kaikki olivat kaatuneet viimeisellä kierroksella, ollessani autuaan tietämätön kaikesta. Varikolla selvisi, että takanani ajaneen Niko Tanskasen pyörästä oli hajonnut moottori ja radalle oli tullut öljyä. Onneksi kukaan kuljettajista ei tietääkseni loukkaantunut pahemmin!

Tämä päivä jää varmasti mieleeni koko urani ikimuistoisimpana päivänä. Onnistuin startissa, hankaluuksista huolimatta sain pidettyä paketin kasassa, ja tämä voitto tuli ajamalla, eikä muiden epäonnen, kilpailijoiden vähyyden tai tason vuoksi.

Aloitin kilpailemisen 13 vuotta sitten. Kaikki nämä vuodet tähän on tähdätty ja tämän eteen on tehty paljon töitä. Moni ihminen ja taho ovat matkan varrella olleet auttamassa ja olen äärettömän kiitollinen heille kaikille. Arvostan jokaista matkan varrella tapahtunutta asiaa, hyvää ja huonoa. Matka on ollut ajoittain aika kivinenkin, mutta nyt ehdottomasti tuntuu siltä, että kaikki on ollut sen arvoista.

Lisäksi olen erittäin iloinen voidessani tuoda tämän ensimmäisen voiton tiimilleni IPR Motolle. Meillä on mahtava porukka ja vaikka viikonloput tehdään hommia tosissaan, silti meillä on todella kivaa. ISO ISO KIITOS kaikille yhteistyökumppaneilleni, sponsoreille, Villelle, perheelle ja ystäville, kertoi Jasmin Sarjos lähettämässään blokitekstissään.

Kirsi Kainulainen: uusi tiimi tuo uskoa

– Kausi 2021 alkoi toukokuussa uuden tiimin, Finnish Talent Racing Teamin kanssa treenipäivillä. Kelien vaihdellessa,treenipäivät jäivät vähiin, muun muassa yksi reissu meni kokonaan mönkään. Ja oli siellä sellainenkin päivä, etten vain saanut itse radalla mitään aikaiseksi.

Virtasalmen kisaviikonloppuun lähdin luottavaisin mielin, koska siellä kevään testi meni hyvin. Loppukautta ajatellen sain Virtasalmen Motoparkin viikonlopulta kokoon tärkeät pisteet. Sijat 8 ja 6 olivat ihan maksimisijoitukset. Tekemiseni oli vielä puutteellista. Uuden pyörän ja vähäisten treenien myötä tuli tehtyä ajovirheitä, joten ajoin vain varmaa ajoa, koska jokainen piste lasketaan ja ne lasketaan vain, jos näet ruutulipun. Pyörä toimi moitteettomasti samoin tiimi, joka antoi minulle parhaan mahdollisen tuen.

Vaikka en ole vielä mikään ikäloppu, niin kyllä sen on vuosien karttuessa huomannut, että kestää aina vain pidempään saada tatsi ylle. Tarvitsee paljon kierroksia pystyäkseen kovaan kierrosaikaan, saati että se vauhti pysyy yllä.

KymiRingille lähdin jatkamaan siitä, mihin Motoparkissa jäin. Pyörän ominaisuuksien kanssa olin päässyt jo kartalle.

Ajoittain olen joutunut sanomaan itselleni, "että tee se minkä osaat". Luottamus omaan tekemiseen on ollut ailahtelevaa, ehkä raskaiden viime kausien ja "äkkiä heti nyt mulle" -luonteeni vuoksi. Olen tiedostanut, että tämän uuden teamin myötä, minulla on nyt kaikki edellytykset ja mahdollisuudet onnistumisiin, mitä minulta on viime vuosina puuttunut. Tietyllä tapaa olen kiirehtinyt mielessäni ja tekemisessäni ja ehkä välillä on ollut yliyrittämistäkin ja olen siten luonut ylimääräistä painetta itselleni.

KymiRingin kisaviikonloppu alkoi positiivisella fiiliksellä. Lepäsin päivän ennen kisapaikalle saapumista. Sillä oli iso merkitys kaikelle.

Itse en ole ajanut Kymillä, kuin viime keväänä treenipäivän ja silloin vielä rata ei jäänyt kovinkaan selväksi mieleen.

Treenit lähtivät hyvin käyntiin, minulla oli Peetun (Paavilainen) jäljiltä hyvä pohja pyörän säätöihin ja joka kerta, kun olin radalla, sain parannettua kierrosaikaani, parempaa tuntumaa pyörään ja ymmärrystä siihen miten Kymillä kuuluu ajaa. Tosin ensimmäisen treenisetin aikana olin pihalla kuin lumiukko, kun en kunnolla muistanut edes mihin päin rata kääntyy, mutta löydettiin hyviä säätöjä ja koko ajan pystyin parantamaan kierrosaikaa.

Perjantaina kokeilin myös erilaista rengasseosta edessä, joka osoittautui paljon paremmaksi minun ajotyylilleni. Tykkäsin todella paljon sen renkaan antamasta ominaisuudesta ja sillä rengastuksella lähdin lauantain aika-ajoihin. Aika-ajoissa sain ajettua oman ennätykseni ja olin siitä todella tyytyväinen. Olin kymmenentenä, mutta viime sekunneilla tuli pari kuskia ohi, joten sijoitus oli aika-ajoissa 12. En ollut pettynyt, koska tuli ajettua oma ennätys. Ketkä meni kovempaa, niin heidän kuuluikin olla edellä.

Lauantain kisalähtöön sain hyvän startin, ja jo aika aikaisessa vaiheessa olin hyvillä sijoituksilla. Aina oppii lisää pyörän käyttäytymisestä, minkälainen pyörä on ajaa, kun jokainen pyörä on vähän erilainen. Hyvää taistelua oli sijoista 5-7. Kahdeksantenakin taisin olla välillä, mutta lopulta maalissa olin viides. Olin siihen todella tyytyväinen ja jälleen kierrosaika parani. Lisäksi kisan aikana tuli pieniä ahaa-elämyksiä.

Juteltiin puhelimitse Juntusen Esan kanssa, katsottiin asioita tiedonkeruusta ja yhdessä mekaanikkojen kanssa mietittiin säätövaihtoehtoja pyörään, millä saataisiin ajettavuutta vielä paremmaksi. Ei se huono ollut lauantainakaan, mutta jotakin halusin koittaa koska sunnuntaina oli pitkä warmup, jolloin oli aikaa testata eri juttuja. Ne pienet muutokset, mitkä olivat minun tuntemuksiani, näkyivät tiedonkeruussakin ja siltä pohjalta lähdettiin rakentamaan niitä sunnuntain muutoksia. Lähdin lämppäriin ja tunsin heti, että pyörä on mennyt oikeaan suuntaan. Käväsin vielä ratavarikolla, halusin yhden pienen muutoksen ja sekin meni oikeaan suuntaan.

Lähdin sunnuntain osakilpailuun erittäin luottavaisin mielin ja kun edellisen päivän kisassa ajetut kierrosajat jäivät voimaan, olin kahdeksanneksi nopein, eli pääsin starttaamaan 8. ruudusta sunnuntain kilpailuun. Erikoisinta, mitä ei ole tapahtunut koskaan aikaisemmin, warmup:ssa pystyin vielä parantamaan kierrosaikaani. Yleensä en ole päässyt lähimainkaan samalle sekunnille aamun lämppäreissä. Niin paljon oli latinkia siinä hommassa. Halusin oikeasti nähdä, että pystyn säätämään pyörää ja nähdä muutoksen. Säätämisellä ja muutoksilla ei ole mitään virkaa, jos et pysty ajamaan sitä kierrosaikaa, mitä pitäisi.

Sain hyvän startin ja tilanteet vaihtuivat nopeasti. Näyttötaulu näytti koko ajan nollaa, eli porukkaa on koko ajan tulossa ihan takarenkaassa kiinni. En tiennyt ketä, enkä alkanut kurkkimaan, vaan ajoin ihan omaa ajoani. Jossain vaiheessa Kesti ja Jasmin pääsivät vähän karkuun, mutta yhden kierroksen aikana päätin, että ajan sen raon kiinni ja sainkin heidät kiinni. Oli pieni lähetä piti -tilannelipsahdus, onneksi en kaatunut, mutta he pääsivät vähän karkuun. En häkeltynyt, vaan koitin pitää vauhtia yllä ja sainkin ajettua ihan hyviä kierrosaikoja. En muista edes niitä sijoituksia, kun tilanteet vaihtuivat koko ajan, välillä joku kävi ohi, välillä minä menin ohi. Jossain vaiheessa, viimeisillä kierroksilla oliko tokavika vai viimeinen kierros, alkoi keltaiset liput liehumaan siellä sun täällä. Keskityin siihen, etten aja kenenkään päälle ja ettei ketään ole radalla. Sitten huomasin, että olinkin maalissa kolmas. Toisten epäonni oli meikäläisen onni, mutta näin se valitettavaa joskus menee. Pisteet jaetaan, kun ruutulippu heiluu.

Aamulla heräillessäni ajattelin, että olen ajanut podiumille kaikilla muilla Suomen radoilla, joten tekisi mieli ajaa tänään Kymilläkin, ettei jäisi jossittelujen varaan, eikä mieltä kaihertamaan kiikkustuolissa, etten Kymillä ole koskaan palkintopallilla ollut. Siinä kohtaa se tuntui kaukaiselta, mutta pidin sen itselleni tavoitteena ja sitä lähdin joka tapauksessa tavoittelemaan. Kenellekään ei tietenkään toivo epäonnistumisia, mutta näin kävi tänä viikonloppuna ja tästä on hyvä jatkaa. Sain taas kerättyä hyvät pisteet.

Erittäin iso kiitos kaikille, ensinnäkin tiimille, kaikille ystäville, yhteistyökumppaneille ja ihan joka ikiselle, joka on ollut hengessä mukana tavalla tai toisella. Se merkitsee minulle todella paljon. Oli aika tunteikas hetki eilen varikolla, kun meni aika isona flashback:inä se, kuinka monta vuotta on tehnyt työtä asioiden eteen ja nyt se alkaa pikkuhiljaa kantamaan hedelmää. Tänä viikonloppuna onnistumisia tuli jokaisella osa-alueella, mitä olen tavoitellut tämän pitkän uran aikana aikaisemminkin, mutta se ei ole vaan ole ollut mahdollista, syystä taikka toisesta. On ollut liikaa liian paljon kaikkea, liian monta asiaa omilla harteilla. Nyt kun on taustajoukot kunnossa, niin uskon itseeni ja uskon yhteiseen tiimihenkeen, että saadaan hyviä tuloksia aikaan. Edelleenkin pidän mitalia tavoitteena itselleni. Mutta kisa kerrallaan on ajettava ja kauden lopussa nähdään, mihin pisteet riittävät.

KymiRing:illä ajettujen osakilpailujen kaikki tulokset löytyvät täältä.

KymiRing:in kaikki sunnuntain osakilpailut ovat nähtävissä täällä (Superstock 600 -luokan lähtö kohdassa 5:27:40).

Aiheesta aiemmin:

Kirsi Kainulainen ajaa ensi kauden rataa Suomessa Finnish Talent Racingin tiimissä

Circuit Racingin kolmannessa osakilpailussa Motoparkissa tehtiin historiaa