M/S Mallan sisaralus M/S Maria vei kesän ensimmäiset turistit Koltalahteen.
Korona-aikana pääsy Norjan ja Ruotsin puolelle on ollut rajattua, mutta pikavierailu molempiin maihin onnistuu helposti retkellä Kolmen valtakunnan rajapyykille. Sinne menee 11 kilometriä pitkä Mallan polku, mutta jäiden lähdettyä Kilpisjärvestä helpommin paikalle pääsee M/S Mallan kyyditsemänä. Olimme mukana 22.6, kun M/S Mallan sisaralus M/S Maria kuljetti kesän ensimmäiset turistit Koltalahteen, josta on kolmen kilometrin patikointi itse kohteeseen.
M/S Mallan laituri sijaitsee Kilpisjärven rannalla, Retkeilykeskuksen vastakkaisella puolella. Liput myydään suoraan laiturilta puoli tuntia ennen laivan lähtöä. Lähtöjä on päivittäin kaksi, kello 10.00 ja 15.00. Minimimatkustajamäärä, että laiva liikennöi, on viisi henkilöä. Kesän ensimmäisellä matkalle oli tulijoita lähemmäs 50, eli matkaan päästiin vaivatta.
Lähtö myöhästyi hieman, sillä ennen kun M/S Mallan sisaralus M/S Maria irtosi laiturista, miehistön piti ottaa yhteys Lapin rajavartiolaitokseen Rovaniemelle, saadakseen luvan ylittää valtakunnan rajan.
Laivamatkalla Kilpisjärven yli oli tarjolla loputtomasti hienoja maisemia.
– Korona-aikana Suomen rajaviranomaiset ovat olleet tarkkoja näiden lupien suhteen. Lupa pitää pyytää jokaiselle matkalle ja matkustajaluettelossa oleville matkustajille erikseen. Eli lipun ostaneet matkustajat ovat oikeutettuja menemään maihin Ruotsin puolella Koltalahdessa, mihin laiva pysähtyy, kävelemään Koltalahdesta polkua pitkin Kolmen valtakunnan rajapyykille ja palaamaan samaa polkua takaisin laivalle. Osa matkustajista palaa Mallan polun kautta Kilpisjärvelle, mutta polulta ei saa poiketa Ruotsin tai Norjan puolelle vaeltamaan, kertoi laivan virallinen kippari Markus Mannela.
Miten muuten koronan vaikutus on teillä näkynyt?
– Korona on vaikuttanut todella paljon matkustajamääriin. 70% matkustajista oli aiemmin ruotsalaisia, sillä Kolmen valtakunnan rajapyykki on Ruotsin pohjoisin kohta ja siksi eräänlainen pyhiinvaelluskohde ruotsalaisille. Ennen koronaa, ajoimme nonstoppina kahdella aluksella Koltalahdelle ja takaisin, nyt vain kaksi kertaa päivässä, Mannela jatkoi.
Kauden ensimmäisellä matkalla ruorissa oli Per Blikfeldt taustallaan aluksen varsinainen kippari Markus Mannela.
Kuinka kauan M/S Malla on liikennöinyt?
– Isäni aloitti -70 luvun lopulla. Itselleni tämä on viides vuosi. Normaalisti olen kipparina, mutta meidän lipunmyyjä ei vielä ehtinyt mukaan näille ensimmäisille matkoille, joten tänään ruorissa on Per Blikfeldt, kertoi Markus Mannela M/S Mallan historiasta.
Kuva: M/S Maria Koltalahdella. Kuvateksti: M/S Maria jäi Koltalahden laituriin odottamaan, kun matkustajat lähtivät Kolmen valtakunnan rajapyykille.
Laivamatka kesti puoli tuntia. Kilpisjärveltä näki hienosti sulavesien syöksyn Mallan polun varrella sijaitsevalta Kitsiputoukselta, Norjan lumiset tunturit, Malla-tunturin, Pikku-Mallan ja tietenkin Saana-tunturin. Koltalahteen päästyämme, alkoi kolmen kilometrin matka Kolmen valtakunnan rajalle. Ennakkovaroittelusta huolimatta reitti oli sen verran kuiva, että sen pystyi huoletta kävellä lenkkikengillä. Polku seuraa Suomen ja Ruotsin raja-aitaa, joka Mannelan mukaan on pystytetty lähinnä poroja varten. Välillä polku kulki vaivaiskoivulehdon keskellä, josta päädyttiin Kuohkimajärven rantaa pitkin itse rajapyykille.
Juhannuksen alla kesä oli Kilpisjärvellä vasta aluillaan.
Reitin varrella ei ole tulentekopaikkaa eikä mitään muitakaan niin sanottuja retkeilypalveluita (lue vessa). Koltalahdessa, poroaidan toiselta puolelta löytyi tämän reitin ainoa "hotelli helpotus" ja Kolmen valtakunnan rajalta oli puolisen kilometriä Kuohkimajärven autio- ja varaustuvan yhteydessä olevalle nuotiopaikalle. Siellä emme tällä kertaa pyörähtäneet vaan tyydyimme monien muiden tavoin nauttimaan retkieväämme rajapyykin tuntumassa.
Kolmen valtakunnan rajapyykki, pitkospuut ja huikea maisema.
Kolmen valtakunnan rajapyykki sijaitsee Koltajärvessä, jonne pääsee pitkospuita pitkin. Itse rajapyykki on pystytetty kiviselle tekosaarelle. Rajapyykin ympärillä on hyvin tilaa, että sen voi kiertää ja ihmetellä joka puolelta.
Nykyinen rajamerkki on rakennettu vuonna 1926. Se rakennettiin, koska kevätjäät olivat turmelleet alkuperäistä rajamerkkiä useaan kertaan, kertoo Wikipedia.
Suomen ja Norjan rajankäynnissä vuonna 1897 määritettiin rajojen tarkka yhtymäkohta, ja todettiin sen osuvan Koltajärveen rajapyykin 294 länsipuolelle, kertoo Wikipedia.
Eväiden nauttimisen ja rajapyykin kiertämisen jälkeen palasimme samaa, kolmen kilometrin pituista reittiä takaisin Koltalahteen, jossa M/S Malla odotti. Aikaa kolmen kilometrin edestakaiselle kävelylle oli varattu kaksi tuntia, mikä riitti vallan mainiosti.
Lapin luonnon puhdasta vettä ja haurasta kauneutta.
Paluumatkalla oli menomatkaan verrattuna huomattavasti vähemmän matkustajia, eli ilmiselvästi osa valitsi paluureitiksi Mallan-polun.
Siinä missä Kolmen valtakunnan rajapyykki on Ruotsin pohjoisin piste, se on samalla Manner-Suomen läntisin piste ja ehdottomasti käymisen arvoinen paikka.
Kolmen valtakunnan rajapyykki on Ruotsin pohjoisin piste.
Tarkemmat tiedot M/S Mallan liikennöinnistä, hinnoista ja voimassa olevat koronarajoitukset löytyvät M/S Mallan Facebook-sivuilta täältä.
Lähteet: Wikipedia, Kolmen valtakunnan rajapyykki.
Kuva Koltalahdelta laivan päätesatamasta Kilpisjärven yli kylälle päin. Saana-tunturi vasemmalla.