Liikenneopetus ry:n Lari Mäkelä ottaa kantaa vuoden 2018 mp-korttitutkintoon ja sen vaatimuksiin. Vastuun siirtäminen oppimisesta oppilaalle ei hänestä ole oikea lähestymistapa.
– Vuonna 2018 ajokorttilakiin tehtiin muutoksia. Pakollista opetusta eri korttiluokissa vähennettiin ja vastuuta siirrettiin enemmän oppilaalle. Mopokortissa pakollinen ajo-opetus poistettiin kokonaan ja moottoripyörän teoriatunnit muuttuivat vapaaehtoisiksi. Moottoripyörän ajo-opetus väheni entisestä yhdeksästä ajotunnista viiteen kevytmoottoripyöräluokassa. Tämän lisäksi käsittelykoetta tiukennettiin, Lari Mäkelä kertoo.
Tärkein ajoharjoittelu jää pois
Opetuksen väheneminen sekä tiukentuneet kokeet ovat johtaneet siihen että aikaa ei riitä enää oleellisten asioiden harjoitteluun. Varsinkin maantieharjoittelu on kärsinyt muutoksista eniten. Esimerkiksi motoristin tyypillinen onnettomuus tapahtuu taajamien ulkopuolella joista kaksi kolmesta on kuolemaan johtaneita onnettomuuksia ja puolet loukkaantumisista tapahtuu taajaman ulkopuolella. Uhreista kolmannes menehtyi ulosajoissa ja lähes joka neljäs kohtaamisonnettomuuksissa. Loukkaantumisista yli neljännes tapahtui ulosajoissa ja joka neljäs samojen ajosuuntien onnettomuuksissa. Lähde: Liikenneturvan tilastot 2020 täällä.
– Käsittelykokeessa mitataan moottoripyörän perushallintaa. Eniten haasteita oppilailla on hitaan vauhdin tehtävissä. Erityistesti pujottelutehtävä jossa tehdään hitaassa vauhdissa tiukkoja luonnottomia käännöksiä. Tehtävän alkuperäinen tarkoitus on, että motoristin täytyy pystyä tekemään u-käännös maantiellä ja tarvittaessa pysäyttämään pyörä kesken käännöksen. Ajatuksena varmasti hyvä, mutta toteutuksena ei. Tehtävä vaatii tietynlaista moottoripyörää ja myöskin pienikokoiset kuljettajat ovat ongelmissa. Pyörää kääntäessä monesti vain käsivarret loppuvat kesken eikä tämä siksi ole mahdollista kaikilla kuljettajilla. Syrjiikö tehtävä siis pienikokoisia kuljettajia, kysyy Mäkelä.
Käytännön pyöränhallinnan puutteet ammattilainen näkee heti.
– Liikenteessä näkee paljon ”käveleviä” motoristeja. Hitaissa vauhdeissa jalat ovat maassa. Tyylejä on monia ja onnistuu se näinkin. Henki ei mene, vaikka nurin mennään tässä nopeudessa.
Tavoitteen pitäisi olla riskien hallinnassa
– Liikenneopettajien mielestä koulutuksen ja tutkintovaatimuksien pitäisi enemmän huomioida tyypillisiä riskejä ja niiiden hallintaa. Painotus maantieajamiseen. Jos itse saisin päättää asioista sisältäisi koe hallitun ja tehokkaan jarrutuksen sekä väistötehtävän maantienopeuksissa. Teoriaopetus pitäisi myös saada takaisin pakolliseksi jotta saadaan tarvittavaa tietotaitoa riskeistä jaettua paremmin, Lari Mäkelä tuskailee.
– Moottoripyöräilyyn on monia jatkokursseja ja mahdollisuuksia kehittyä. Valitettava ilmiö on että kursseille osallistuvat sellaiset henkilöt jotka koulutusta eivät välttämättä tarvitse, ja ne ketkä sitä tarvitsevat eivät kursseille osallistu.
Teksti Erkki Mäki / Lari Mäkelä.